12 helmikuuta 2012

Marilyn French: Naistenhuone

Milloin nainen on kylläinen?

"Naistenhuoneen vuonna 1977 kirjoittanut Marilyn French on syntynyt New Yorkissa 1929. Hän on koulutuksltaan filosofian tohtori - väitöskirjan aiheena oli James Joycen "Odysseus" - ja toiminut yliopiston opettajana, viimeksi Harvadissa."

"Naistenhuone on hänen ensimmäinen romaaninsa. Heti ilmestyttyään kirja ponnahti Yhdysvalloissa bestseller-listoille, se on julkaistu myös lähes kaikissa Euroopan maissa, ja kaikkialla se on herättänyt vilkasta keskustelua."

"Halusin tehdä monumentin naisille, kaikille naisille, jotka olen tuntenut", sanoo Marilyn French Naistenhuoneesta. "Halusin ylistää naisen suuruutta ja ottaa osaa hänen tuskaansa. Halusin tehdä kirjan, josta jokainen löytäisi niitä tärkeitä kysymyksia, joita naisen elämässä väistämättä eteen."

"Miehet luulevat olevansa naisen elämän keskipiste, mutta eivät he ole, eivät edes taloudellisesti", sanoo French. "Lapset ovat keskeistä naisen elämässä. Ja keskeistä on aina myös työ."

"Joku on sanonut, että kirjani miehet tuntuvat ontoilta, vastaan heille, että he ovat juuri sellaisia kuin naiset heidät tuntevat ja kokevat, he ovat esteitä naisen elämässä. Mutta en minä ole kirjoittanut naisten vapautusliikkeestä, olen kirjoittanut naisen elämästä länsimaisessa yhteiskunnassa. Olen yrittänyt löytää vastauksia siihen, kuinka me voisimme elää yhdessä."

Yllä olevat otteet ovat suoria lainauksia Naistenhuoneen suomeksi ilmestyneen painoksen (1980)kansitekstistä. 

Luin Naistenhuoneen heti sen ilmestyttyä vuonna 1980, kiitos Uuden Kirjakerhon, jonka jäsen silloin olin - ostin kirjakerhon kuukausikirjoilla tuohon aikaan ja vielä myöhemminkin itseni köyhäksi ja kipeäksi. Kirjaostojani en kuitenkaan ole koskaan katunut, sillä Frenchin Naistenhuonekin lumosi minut, muistan tunteen vieläkin; älyttömän hyvä tarina siis!

Nuoresta lukijasta lähtien olen pitänyt tapanani tehdä muistiinpanoja lukemistani kirjoista. Aivan aluksi muistiinpano tarkoitti käytännössä vain sitä, että vedin sivun marginaaliin viivan sen merkiksi, että tämä kohta on se, johon haluan vielä palata. Merkintä saattoi tarkoittaa myös sitä, että tämä on pistämättömän hyvä kuvaus, ajatus tai muuten vain tärkeä kohta.

Kirjoitan lopuksi muistiin yhden Naistenhuoneen sivulle 79 tekemäni merkinnän; itse asiassa lainaus on siis suora ote kirjasta, johon jonakin päivänä vielä palaan 30 vuoden tauon jälkeen; viimeistään sitten, kun Sandi löytää englanninkielisen alkuperäisteoksen  "The Women´s Room". (Amazon.co.uk/)

"Hänelle heidän syntymänsä ja rakkauden syntyminen heitä kohtaan olivat yhtä ihmeellisiä, mutta samalla tavoin ihmeellistä oli sekin, kun he ensi kerran hymyilivät, ensi kerran istuivat, ensi kerran sopersivat sanan, joka tietenkin kuulosti äidiltä. Vaivalloiset päivät olivat ihmeitä täynnä. Kun pieni lapsi ensi kerran todella katsoo äitiinsä, kun se riemastuu nähdessään valonsäteen tai nauraa syvää, tiedotonta kujertavaa nauruaan; tai kun se itkee ja äiti ottaa sen syliinsä ja se tarrautuu häneen nyyhkyttäen pelastuneena joltakin hirveältä huoneen poikki liikkuvalta varjolta tai kadulta kajahtavalta ääneltä tai ehkä jo pahalta unelta: silloin nainen on - onnellinen ei ole täsmälleen oikea sana - kylläinen."

2 kommenttia:

  1. Voi Katariina. Kolahti. Tässä minulle seuraava luettava kirja.Syntymä , omani, on ollut minulle " traumaa " kunnes ymmärsin ,että olen elämälle pelastettu. Siksi, kun viimeksi tänään omat lapseni olen kohdannut, jokaisen aivan omassa maailmassaan, minulle niin rakkaina ja tärkeinä....olen kylläinen!
    Eeva

    VastaaPoista
  2. Eeva, kiitos ajatuksistasi! Ikäni muistan, miltä tämän kirjan lukeminen tuntui silloin Sanjan syntymävuonna - huikea kirja!

    VastaaPoista