06 heinäkuuta 2022

Aapuan kylä Ruotsin Pajalassa - sukulaisuutta Tornionlaaksossa.

UUSIN Kylli-Niva -suvun sukujuhla su 10.7.2022 Ylitorniolla.
Tässä postauksessani muistoja edellisestä juhlasta, jonka Aapuan sukulaiset järjestivät, 29.7.2018.

Aapuan sukuhaara on Pellon Nivan sukua, 

lähtösukuja ovat Oja, Harju, Ylisaukko-oja ja Waara.


Aapuan sukujuhlan (2018) jälkeen julkaistut albumikuvat ovat katsottavissa osoitteessa,
Ethän jaa kuvia omalla luvallasi, ota yhteys: 
katakorhonen56@gmail.com



Inga-Britt Uusitalo juonsi Aapuan juhlan.
                      Tiedot Aapuan kylästä löytyvät 2018 julkaistussa Nivan sukukirjasarjan osassa 8. 

Osassa 8 
esitellään pääosa  Aapuan sukuhaarasta, jonka ensimmäiset kylälle asettuneet lähtöhenkilöt ovat 1700-luvun perua.

Aapuan kylän ensimmäinen uudisasukas oli 
Iisak Nivan (s. 1761) sisar, Margareta Juhontytär Niva (s. 1754) ja hänen puolisonsa, eli Jarhoisen vanhempaa perua oleva Taneli Ollinpoika Jarhoinen, Aapua, Vanhatalo (s. 1743). 

Oleellista Nivan suvun kannalta tässä tarinassa on, että Nivan suvusta tuli Aapuaan nimenomaan hyvä vaimo, Margareta. 

Jarhoisen suuren talon itselleen perustanut uudisraivaaja oli puolestaan Olli Ollinpoika Jarhoinen (1737 - 1826). Hänen isänsä Olli Tanelinpoika (1697 - 1791) Kaartinen-Jarhoinen-Tano (Alatalo) oli saanut Maria Nykäisen kanssa pojan, josta tuli Aapuan perustaja nimellä Taneli Ollinpoika Jarhoinen-Aapua, Vanhatalo. Olli ja Taneli olivat siis veljeksiä, jotka jättivät jälkeensä Jarhoisen ja Aapuan tilat.

Jarhoisen talon isännän nuorimmasta pojasta, Taneli Ollinpoika Jarhoisesta (s. 1783) tuli eri isäntävaiheiden jälkeen Granatin ruotusotilas. Tämän Tanelin vanhin poika, Juho Granat (1811 - 1889) otti vaimon Ylitornion Sirkasta (Pia-Kaisa Salomontytär Sirkka, s. 1826), ja asettui Raanujärven Säikkäränniemeen torppariksi. 
 

Alunaikaisuutta miettimässä genomitiedon ohjaamana


Aapuan kylän perustajien nimet ruotsiksi (käytetään esimerkiksi Geni-sivustolla) ovat Margareta Johansdotter Niva ja Daniel Olofsson Aapua (Jarhoinen).  

Geneettinen läheisyys jälkipolvieni esi-isä -Granatin ja (Aapuan)Taneli Ollinpoika Jarhoisen isälinjojen välillä on kiistaton, ovathan haploryhmät samoja, N-M232 (Niilon poikia). 

Äitilinjaltani olen U5b1b2 (Ursulan tytär), mikä nykytutkimuksen valossa antaa olettaa, että geeniperimäni kertoo esiäideistä, jotka elivät luonnonmukaista elämää luonnon ehdoilla: kerättiin luonnon antimet, metsästettiin, kalastettiin. Haploryhmänä U5b1b2 on hyvin "alunaikainen" suomalainen. Silti tieto (MyHeritage) siitä, mihin etniseen ryhmään kuulut, ei sinänsä paljasta naisen (tai miehen) haploryhmää. 
  
Nivan talosta tai Jarhoisen talosta on mahdollisesti lähtenyt liikkeelle vaimoja, joiden mieli on ollut "keräilylle suopea". Tarkempi geenitestaus on niin paljon yleistynyt, että tiedän Pellosta, Antin talosta Vaattojärvelle muuttaneesta Marketta Juhontytär Nivasta senkin, että hänen haploryhmänsä on ollut U5b1b2. 

Aapuan Margareta Johansdotter Nivan (s. 1754) äiti oli Malin Heikintytär Koivuniemi (s. 1718).
Vaattojärven Marketta Juhontytär Nivan (s. 1751) äiti oli Marketta Heikintytär Iisakka (s. 1722).
Tyttäret olivat etunimikaimoja, he olivat molemmat Heikin tyttäriä, mutta koska Aapuan Margaretan haploryhmä ei ole tiedossa (toistaiseksi), on ainoa varma tieto se, että kummallakin on oma äiti. 
Tarvittaisiin vain yksi Heikintytär Koivuniemen äitilinjan testaus. 



                                         
Aapuan Sukupuu-maalauksen on tehnyt Inga Britt Uusitalo.

    Sukulaisuus merkitsee itselleni ymmärtämistä. Kaikki ihmiset ovat erilaisuudessaan "oikeassa".
           -Sinusta ei tykätä, ko sie tongit (sukuja ja niitten asioita). Näin on sanottu.
Pidin maalaustani (piilossa) neljä vuotta kellarissa.
Ymmärrykseni on kasvanut. En ole ihmistä kummempi: haittaa se  mielenrauhaa vähäsen, jos ei tykätä,
Silti.
Iloista kesää ja hyvää mieltä kaikille! 
Kata Vienontytär.

05 heinäkuuta 2022

Kyllä Haikola Haikolan haistaa!

 katakorhonen56@gmail.com

p.s.    Aukusti Aitto-ojan tarina on kirjasto Virman sivuilla. 


Sievin kunnassa toimii Lauri Haikolan koulu.

Lauri Robert Haikola (2. syyskuuta 1917 Sievi – 21. tammikuuta 1987 Helsinki) oli Sievissä syntynyt luterilainen pappi, teologian tohtori ja professori, jota arvostetaan kansainvälisesti merkittävänä Luther-tutkijana.




Raanujärveltä alkunsa saanut Juho Tanelinpoika Granat-Jarhoinen sukuhaara on avioliittojen myötä saanut jäsenikseen Haikola-suvun jäseniä.

Tuomo Granatin (1957 – 2021) vanhemmat olivat Veikko Granat ja Aila Seljänperä.

Yksi Veikon sisaruksista oli Elsa eli Mimmi Granat

.

 Raanujärven koulukuva vuodelta 1912, siellä muiden muassa koululainen Elsa Granat, koulun opettaja ja vierailulla käymässä oleva kansakoulutarkastaja.


Veikko Granatin (ja hänen siskonsa Elsan) vanhemmat ovat Robert Granat ja Hanna Aitto-oja.


Hanna Aitto-oja kulkeutui Nivalasta Raanujärvelle. 


Hanna Aitto-ojan vanhemmat ovat Amanda Matintytär Kaarlela ja Knut Matinpoika Aitto-oja.

Knut Matinpoika (Rantala) Aitto-ojan vanhemmat olivat Sievissä syntynyt isä Matts Simonsson Haikola Rantala (s. 20.12.1821) ja äiti Lena (Margareta) Mattsdotter Saviluoto.

Matts Simonsson Haikolan isä oli Simon Pehrsson Myllykangas Haikola (kuoli Sievissä 4.1.1842).

Hanna Aitto-ojan ja Roope Granatin tytär, ELSA GRANAT syntyi 12.7.1904 ja kuoli 28.3.1989. Hänet on haudattu Meltosjärven hautausmaalle. 


Elsan vanhin lapsi oli KIRSTI Orvokki Ahlvik Haikola.  Kirsti oli syntynyt 20.10.1929. Hänelle ja Olavi Henrikki Haikolalle syntyi kaksi poikaa.

Kirsti ja Olavi Haikola hääkuvassa.


      

Mutta. Mistä löysi Raanujärvellä syntynyt Hanna Aitto-ojan ELSA-tyttären KIRSTI-tytär  (=kumppani) miehen (kumppanin), jonka sukua löytyy Kirstin oma isoäidin Elsan isoisän, Knut Aitto-ojan suvusta…

Tässä Liisa Heikuran vastaus:

Minäkin olen tuota Haikolan sukua ja samoin tietenkin mieheni Seppo, joka polveutuu Aitto-ojan MatistaEikös sitä kumppani löydetä tutun hajun perusteella. Tässä voisi todeta, että kyllä Haikola Haikolan haistaa.