Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Ukrainan alistettu asema sai alkunsa 1709, sanoo Peter Englund (1989).

Ukrainan alistettu asema sai alkunsa 1709, sanoo Peter Englund. Onko tämänhetkisessä Euroopan ja Ukrainan tilanteessa kysymys kohtalosta? Miksi Pietari Suuresta alkunsa saanut "Venäjän pelko" (Euroopassa, Suomessakin) on iankaikkisen kauan jatkunutta... Onko se vain ahnetta vallanpitäjien, vallanhimoisten "hullujen ihmisriepujen" välistä taistelua vallasta. Miksi oikeus ei  voita?

Seuraava Mietteitä tulee vuodelta 1670, Blaise Pascal, suom. L.F. Rosendal.

Oikeus on kiistanalaista, 

voima on hyvin tunnettavissa eikä siedä vastaansanomista.

Niinpä ei oikeudelle ole voitu antaa voimaa,

koska voima on esiintynyt oikeutta vastaan ja sanonut,

että se itse on oikeus.

Ja kun siis oikeutta ei ole voitu saada voimakkaaksi,

on 

voimasta tehty oikeus.

Peter Englund on "valtavan mielenkiintoisesti kirjoitettuun" Pultava- kirjaansa tallettanut virallisen historian unohtamia yksittäisiä sotien ihmiskohtaloita.

"Monia eloonjääneitä kaiversi pitkään katkeruus ja epäluulo. Luutnantti Georg Henrik von Borneman oli eräs niistä lukemattomista, jotka näkivät vuoden toisensa perään vierivän sotavankeudessa. Hän kirjoitti runon (1711) joka henkii kaipuuta Ruotsiin, rauhantoiveita ja sotaa koskevia epäilyksiä. Siinä on luettavissa myös raju syytös vallanpitäjiä kohtaan:

Mitä te olette, oi kuninkaat, jotka käytte niin suuria sotia, 

tuhoatte valtakuntia, kansaa ja monia maita,

valutatte ihmisverta, teette niin julmia murhia?

Käsi täynnä tomua, kourallinen multaa.

Emil Kastehelmi ja John Helin vastasivat tänä aamuna (31.5.2022) mtv.fi -uutistoimittajan kysymyksiin Ukrainan taistelujen etenemisestä. Vaikka media edelleenkin "oikoo kielenkäytön mutkia" puhumalla Ukrainan sodasta Venäjän hyökkäyssodan sijaan, ei karttapalvelua ylläpitäviä Kastehelmeä eikä Heliniä voi moittia käsitekikkailusta; heidän aihealueensa on Ukraina taistelutantereena.

Oma mielenkiintoni liittyy tässä yhteydessä Ukrainan paikalliskarttoihin, joita Kastehelmi ja Helin tuottavat maailmalle, esimerkiksi suomalaismedialle. Historian harrastajana katseeni pysähtyi nimeen Poltava (ruots.) ja sen sijaintiin esimerkiksi suhteessa Harsovaan - tuttu nimi Venäjän sotatapahtumia seuraaville. Karttapalvelun ja muun median tuottaman tiedon mukaan Venäjä ei ole nykysodan kuluessa kohdistanut suoria hyökkäyksiä Pultavaan. 

Nyky-Pultavassa kuitenkin on tietojen mukaan kaksi muita tärkeämpää Ukrainan rautateiden rautatieasemaa, muiden muassa rata Kiovaan lähtee Pultavasta. Kuten tiedämme, Putinin eli "Suurvalta-Venäjän" hyökkäyssodassa on kysymys koko Ukrainan ja Euroopan olemassaolosta. Toistaiseksi ainakin Pultava on säästynyt iskuilta. 

Pultava liitettiin Venäjän keisarikuntaan vuonna 1677. Kaupungissa käytiin 27.6.1709 ratkaiseva Suuren Pohjan sodan Pultavan taistelu, jossa Pietari Suuri kukisti Ruotsi-Suomen kuninkaan Kaarle XII:n armeijan. Tähän taisteluun päättyi Ruotsin suurvaltakausi -  ja alkoi Venäjän aika. 

Aina ovat tilaa ihmisten keskuudessa saaneet  ennusmerkkien tuntijat, tässä yksi esimerkki (Nostradamus, 1555) Englundin teoksesta.

Aikaan suurempaan viel monta vuotta mataa,

kun itä vuonna seitsentoistasataa

kuun avull` suuren saaliin raastaa

ja Pohjan kulmaa valtans piiriin haastaa.

Kuningas kaukomailla kärsii tappion

ja laaksoon kultasirpin seurueensa pakenee...

Pultava on ruotsinkielinen alkuteos POLTAVA, suomentanut Seppo Hyrkäs. Tekijänoikeudet Peter Englund 1988, Atlantis, 1988. Kansi Mikko Valtavaara. Kannen kuvassa Tsaari Pietari I Pultavassa. Gobeliini vuodelta 1722. Art House, 1989. Kirja omaan käyttööni "löytynyt" kansallisena veteraanipäivänä, 27.4.2019, jolloin hankin sen helsinkiläisestä divarista.

Olipa kerran suurvalta Ruotsi-Suomi, jolla oli suurvalta-armeija - kaikkien tuonaikaisten armeijoiden tapaan Ruotsin suurvalta-armeija oli monikansallinen, kutsumanimeltään karoliiniarmeija.

Karoliiniarmeijan lippujen alla taistelivat, kärsivät, näkivät nälkää ja kuolivat riikinruotsalaiset, suomalaiset, baltit ja monien muiden kansallisuuksien edustajat suloisessa sekasorrossa. Karin Matsdotterin riikinruotsalainen aviomies, Erich Måne (k.28.6.1709) onnistui jättämään historian asiakirjoihin nimensä, jopa vaimon nimen.   (Englund,1989)

Georg Henrik Borneman puolestaan oli Ukrainan Perevolochnassa (Perevolotsnossa) vangittu ruotsalainen ratsumies, joka jätti jälkeensä sekä nimitiedot että vankeudessa kirjoittamiaan runoja.  Tässä tämän edellä jo siteeraamani luutnantin runo, joka kertoo miehen ajattelusta sotavankeudessa.

Mitä on jäljellä menneestä ajasta?
Hämärä muisto, uni, nopeasti katoava varjo,
        Aavistus, että tuleva ja nyt oleva aika
        Tulevat pakenemaan meitä yhtä nopeasti.
Missä ovat ne, jotka elivät ennen taistelun maailmassa,
Ja ne, joita mennyt maailma vapisi?