Ritva Kokkola.
ANSKU JA ARMAS PUHUVAT KOIRAA. (Nordbooks, 2012)
Olen aiemmin tänä syksynä (2012) lukenut alaluokkalaisilleni (eskari - 1. ja 2. lk) Ritva Kokkolan Ansku ja Armas.
Nyt olen lukemassa jatkoa. Se on Ansku ja Armas puhuvat koiraa.
Luen kirjaa aamun ensimmäisellä tunnilla. Samanaikaisesti kuulijani piirtävät Aamukirja-vihkoonsa. Kun olen lukenut jakson tai kaksi, he viimeistelevät tarinaan liittyvän kuvansa ja sanelevat tekstin, jonka avustaja tai ope kirjoittavat kuvan alle. Kakkosluokkalaiseni kirjoittaa tekstin itse.
Oppilaani ehtivät pyytää Anskun ja Armaksen jatkoa ennen kuin pääsin tuumasta toimeen. Nyt suurin osa heistä pitää kovasti tarinasta - ja se ainoa "farisealainen" on kaveri, joka ei vain pidä kuuntelemisesta kolmesta eri syystä. Niitä ovat 1. pitää istua paikallaan, 2. ei saa liikkua ja 3. ei jaksa kuunnella.
Ansku ja Armas puhuvat koiraa on ihana kirja. Kokkolan kirjoittama kieli on hiottua, virheetöntä suomea, hauskaa; tarinan juoni puolestaan on oivaltava, omintakeinen, lämmin, ja mielenkiintoinen. On ilo lukea jännittävää koiratarinaa pikkukoululaisille, jotka elävät keskellä konsoli- ja tietokonepelien örkkejään tai simulaattoreitaan! On ihana kokemus lukea lastenkirjaa, josta puuttuu se pahuus ja pelottavuus, joka voi olla jo osa minunkin oppilaitteni arkea.
Liitän juttuuni muutaman näytteen siitä, kuinka koulussa käsittelen ääneenlukukirjaa, tällä kertaa Ansku ja Armas puhuvat koiraa. Luen ääneen ja eläytyen, he tekevät isoon vihkoonsa kuvaa, kuva kertoo kohtauksesta, jota he kuuntelevat, minä lopetan kuiskaamalla "jatkuu huomenna"; he viimeistelevät kuvansa, pyytävät aikuista kirjoittamaan ja lopuksi sanelevat tekstinsä. Tämä toimii palkitsemalla sekä oppilaan että opettajan: -Tulipas taas hieno sivu!
Kirjailija Ritvalle kiitos kirjasta! Me odotamme lisää...
1.
KORVAT HERKKINÄ. HÄNNÄN AJOA JA MUUTA KUNTOILUA (s. 33-37)
15.11.2012
"Olipa kerran isäntä ja koira. Koira sanoi, että hän joutuu nukkumaan pienessä kopissa. Siellä ei pysty edes jalkoja suoristamaan. Se oli niin pieni koppi. Ansku ja Armas sanoivat koiralle: - Kuites isäntä otti pyörän esille. Koiraa pelottaa, kun hän joutuu juoksemaan ja isäntä pyöräilee."
2.
OPISKELUN YLÄ- JA ALAMÄKIÄ (s. 13-16)
8.11.2012
Piirros ja kuvatekstin sanelu Arvid, 1. lk. Sanelun kirjasi Henna-avustaja.
"Ansku lupasi ostaa Armakselle jäätelö, ja että hän tiskaisi Armaksen tiskivuorolla. Sitten Ansku luuli, että siinä olisi kestänyt 2000 vuotta oppia koirankieltä. Mutta se kesti ehkä vain kaksi tai kolme päivää."
KORVAT HERKKINÄ. HÄNNÄN AJOA JA MUUTA KUNTOILUA (s. 33-37)
15.11.2012
Piirros ja kuvatekstin sanelu Väinö, 1. lk. Sanelun kirjasi Kata-ope.
"Koira oli häkissä, ja isä oli kiukkuinen. Sitten koira sanoi, että aina kun hän raapii häkin reunoja, tassut on verillä viikon päästä."
MONENLAISIA KOHTALOITA (s. 23-26)
13.11.2012
Piirros ja kuvateksti Kalle, 2. lk.
"Ansku ja Armas puhuivat koiran kans sairauksista. Koira pelasti pienen pojan auton alta. Mutta se jäi itte al
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti