03 marraskuuta 2012

Isänmaan tähden - miksi ei?

Jenni Linturi (Teos, 2011).
ISÄNMAAN TÄHDEN.

Kustantajan antaman tiedon mukaan Jenni Linturi on syntynyt 1979. Nuoren kirjailijan esikoisteosta Isänmaan tähden olen lukemassa. Kaikki alla oleva teksti avainsanoineen liittyy siihen, kuinka vaikealta kirja ensin tuntui.

Nyt olen siis lukemassa. Mutta onhan ollut purtavaa... tuossa on kirja ensin lojunut milloin makuuhuoneessa milloin kirjahyllyn vieressä. Ensimmäinen lukukertani jäi muutaman sivun mittaiseksi. Miten niin? Koska alku tuntui niin sekavalta - syystä, että Linturin kuvaus dementoituneesta Antista on kuin tositarina.

En luovuttanut kirjan suhteen, koska olin saanut sen lahjaksi. Muutaman kirjan kuitenkin luin (siirtääkseni Linturiin tarttumista) ennen kuin sattuma puuttui peliin. Sattuman nimi oli Suomen Kuvalehti, numero 44. Lehden ilmestymispäivänä olin vapaalla, ja luin. Oikein syvennyin Uutisviikon historia-artikkeliin Stalingrad 70 vuotta sitten karttoineen.

Ja niin kävi, että kun illalla tartuin Linturin kirjaan, tiesin paikannimien perusteella, että Antin tarinassahan on alunperin kysymys Hitlerin suomalaisista SS-pataljoonan vapaaehtoisista sotilaista, joiden päämäärä (1941-1943) oli Venäjän Stalingrad. Sinne asti suomalaispataloona ei aivan edennyt, mutta Terek-joelle  kuitenkin.

Ja nyt olen sitten nuoren Linturin teoksen lukenut. Ja nyt on minulla lukijana kanttia kiittää perinpohjaisen hyvästä kirjasta; kirja vaati minulta paljon oheistyötä. Hankin kirjastoista parhaat historiateokset Hitlerin vapaaehtoisliikkeistä. Opin uutta mutta ennen kaikkea ymmärsin Linturin tarinan.

Jenni Linturi on sanonut, että hän ei kirjoittanut kirjastaan sotaromaania. Ei Isänmaan tähden  varsinaisesti kerrokaan SS-asioista taistelukuvauksineen. Isäni kirjahyllyssä oli Niilo Lauttamuksen tähän aihepiiriin liittyvä romaani - tosin nyt vasta tiedän, että Lauttamuksen sotaromaaneista moni liittyy SS-aihepiiriin. Mutta. En ikinä ennen ole löytänyt näin nuoren suomalaisnaisen näin erinomaista kirjaa, johon sotaan liittyvä tehty pohjatyö todellakin vakuuttaa.

Taitavana kirjailijana Linturi osoittaa pienin elein (esimerkiksi otsikointi, tarkat päivämäärät, paikannimet) sen tosiasian, kuinka tarkasti hän on selvittänyt tarinansa taustat. Hänellä lienee ollut käytössään myös tarinan päähenkilön, Antti Vallaksen, sotapäiväkirja.

Isänmaan tähden on tarinana kuin iho, jossa on satakunta mikroskooppisen ohutta kerrosta. Itselleni työläintä oli nähdä iho kerroksilta, metsä puilta. Kun tähän pystyin, koin lukemisen ilon melkeinpä samalla tavalla kuin työn ilon voi kokea - ja tämä kokemukseni osoitti minulle kirjan suuren arvon.

Isäni oli Suomen rintamilla taistellut Jatkosodan ja Lapin sodan veteraani. Linturin kirja todellakin tekee kunniaa myös hänelle, niin ihmisinä Linturi sotilaansa kuvaa. Mauno Jokipiin Panttipataljoonaa pidetään yhtenä parhaista tutkimuksista, joita on julkaistu suomalaisen SS-pataljoonan historiasta. Jokipiin kirjan liitteenä on lista vapaaehtoisista. Yksi nimistä on Veikko Paavola, Kemijärvellä 13.9.1914 syntynyt vääpeli. Minä asun Sieppijärvellä hänen rakentamassaan talossa.

Odotan kovasti Jenni Linturin seuraavaa kirjaa. Isänmaan tähden lupaa paljon. Isänmaan tähden on ehdottomasti yksi parhaita lukemiani ihmiskuvauksia.


Avainsanoja:
Toinen maailmansota, Saksa, Suomi, Stalingrad 70 vuotta sitten, Rahtialus Adler 24.5.1941, Danzig, 25.5.1941, Stralsund, Gross - Born, 25.8.1941, Lineinaja, 16.8.1942, Elbrus-vuori; Terek-joki ja sen varrella olevista kaupungeista Mozdok; Stara-Pavlovskaja, 21.9.1942, Malgobek 15.10.1942, Tsikola 4.12.1942, Grafenwöhrin harjoituskeskus, 20.4.1943; Zelinan kylä Kroatiassa.

"Saksalaistenhyökkäys oli alkanut 23.8.1942."
"Toisen maailmansodan aikana suomalainen Waffen - SS:n pataljoona Nordost eteni divisioonassaan Terek-joelle saakka." (W-SS)
"Finnish volunteers Yrjö Pyyhtiä and Kalevi Könönen defended their position against Russians in Tshikola."
"Terek-joen yläjuoksu Pohjois-Georgiassa, laskupaikka Kaspianmeri. Terek-joki virtaa nyk. Georgian ja Venäjän alueella."
"Malgobek on kaupunki Venäjän Ingusiassa, asutus perustettiin 1935; kaupunki oli Saksan miehittämä 12.9.1942 - 3.1.1943."
"After the war Grafenwöhr is the largest U.S. training area in Europe, Germany."

Aiheesta myös kirjoissa:
Stein, George H. (Ajatus, 2004). Waffen - SS. Suomentanut Jouni Suistola.
Hitlerin eliittikaarti sodassa 1939 - 1945.
Jokipii, Mauno (SKS, 2002). Hitlerin Saksa ja sen vapaaehtoisliikket.
Parvilahti, Unto (Otava, 1959). Terekille ja takaisin.
Avainsanaesimerkki: Tshikola tai Tsikola.
Jokipii, Mauno (2000). Panttipataljoona
Avainsanaesimerkki: Tshikola tai Tsikola.

Aiheesta myös:
Suomen Kuvalehti 2.11.2012. Historia-artikkeli (teksti Risto Lindstedt, grafiikka Hannu Kyyriäinen) STALINGRAD  70 VUOTTA SITTEN.
Vasta tämän artikkelin luettuani sain otteen Linturin kirjasta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti