Laestadiuspolku lähtee Sieppijärveltä kohti Ruotsin Pajalaa. Alunperin se on ollut vanha heinätie Pajalasta Sieppijärvelle.
Salattuja Voimia -kirja on vaeltamisen inspiroima, mutta kirjailija Sinisalo ei ole liikkunut Lapin maisemissa.
Johanna Sinisalo.
SALATTUJA VOIMIA.
Opas valoisille ja pimeille poluille.
(Teos, 2012)
Salattuja voimia on ensimmäinen Sinisalon kirjoista, joita olen lukenut. En tiennyt hänestä ennakkoon juuri mitään, vaikka kustantaja sanoo, että Sinisalo on "kansainvälisesti menestyneimpiä ja omaperäisimpiä kirjailijoitamme". Hän on saanut palkintoja sekä Suomessa (Finlandia-palkinto, 2000) että ulkomailla (USA, James Tiptree Jr. -palkinto, 2005). Minun on kuitenkin helppo sanoa, että voin ottaa kantaa häneen ja hänen kirjailijan omaperäisyyteensä vasta sitten, kun olen lukenut esimerkiksi ne teokset, jotka ovat lyönet itsensä läpi Suomessa; eli ne, jotka ovat päässeet myyntilistojen kärkeen.
Syystä tai toisesta olen aina vierastanut tarinoita, jotka vievät lukijansa science fiction -maailmaan. Tähän asti olen luokitellut Sinisalon science fiction -kirjailijaksi. Tämä lienee yksi syistä, miksi en ole aikaisemmin tarttunut hänen kirjoihinsa. Salattuja voimia on kuitenkin jotakin aivan muuta kuin esimerkiksi sitä, mitä kirjan nimi lupaa. Salattuja voimia on minulle matkakirja; sitä lukee kuin parastakin matkakirjaa, siis tietokirjaa. Koska Sinisalo todellakin on vaeltaja, siis tähtivaeltaja, on tämä hänen kirjoistaan se, joka houkuttelee lukijaakin kokeilemaan jalankulkua. Minulle Salattuja voimia on vaeltamista harrastavan ammattikirjailijan matkakirja.
Kirja on ehdottomasti hyvä, sillä se avasi silmiäni suhteessa patikointiin Suomessa ja muualla maailmalla.
Tässä kirjassa Sinisalon kansainvälisyys on sitä, että koska hän ei toistaiseksi ole vaeltanut Suomen tai Lapin vaellusreiteillä, ovat kirjan tapahtumapaikat hyvinkin eurooppalaisia, amerikkalaisia, australialaisia. Kansainvälisyyttään kirjailija korostaa käyttämällä oikeita paikannimiä tyylin Alpine Pass Route, Walnut Mountain Shelter jne. Kirja on kokoelma "kaukana kotoa" tehtyjen vaelluksien inspiroimia fiktiotarinoita ja anekdootteja; vaeltamiseen liittyvää asiaa ja osoitteita on paljon.
Ehdottomasti suurin pettymys itselleni on kirjailijan muistutus siitä, että hän ei "missään tapauksessa ylenkatso Suomea patikointimaana". Sinisalo kirjoittaa: "Olen käyttänyt kotimaan polkuja hyvinä vaihtoehtoina lyhyille irtiotoille arjesta. Kokemukseni omista metsistämme on kuitenkin suppea ja Lappikin vasta tulevien kohteiden listalla." - Oih ja voi, sanoo tämä Lapissa asuva lukija.
Olen käynyt Australiassa, mutta en valitettavasti tullut tuntemaan sitä Australiaa, mistä Sinisalo kirjoittaa. Siellä "elämysbussit kulkevat moottoriteiden sijasta kiinnostavilla sivuväylillä, ja jokaisen päivän ohjelmaan kuului erilaisia aktiviteetteja - mukaan lukien lyhyitä patikkaretkiä epätavallisissa ympäristöissä näköalapaikoilta sademetsiin". Nyt tiedän paljon enemmän!
Minulle oli uutinen, että muuallakin päin Eurooppaa kuin Espanjassa on pitkiä vaellusreittejä. On uskomatonta, että USA:sta ja Australiassa löytää ultrapitkiä, tuhansia kilometrejä pitkiä patikkareittejä. Kotoiset Laestadius-polku, Telatie Venejärveltä Kurtakkoon ja Ylläksen polut tuntuvat nyt niin kovin vaatimattomilta, mitättömiltä sen jälkeen, kun olin kulkenut Sinisalon mukana maailmalla - tuntuvat vain kirjan viitekehyksessä. Tosiasiassa omat polkummehan ovat parasta, mitä Suomen luonto tarjoaa.
Tuskin edes Sinisalo kirjoittaisi kansainvälisesti puhuttelevaa tarinaa viemällä lukijansa omalle Laestadius-polullemme, vai kirjoittaisiko? Eipä sitä koskaan tiedä; ensin pitäisi saada Sinisalo irtaantumaan kuvioistaan ja tulemaan Lappiin ottamaan irtiottonsa arjesta.
Lopuksi haluan sanoa vain sen, että minä pidän kävelystä, patikoinnista, luonnosta, ulkoilmasta, ja siksi Sinisalon kirja innosti ja sai minut unelmoimaan... Jos saan pysyä terveenä, vielä minä patikoin - mutta en kerro, missä.
Laestadiuspolun kokonaispituus Sieppijärveltä Lappeaan on noin 25 km. Kirjailija Johanna Sinisalolle Lappi on kuitenkin vasta tulevien kohteiden listalla. Sen sijaan "Iso-Britannia ja Irlanti tarjoavat varsinkin aloittelevalle jalkaisin matkustavalle mainion paletin. Briteillä on jalot patikointiperinteet."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti