tag:blogger.com,1999:blog-75925400614997016022024-03-14T22:49:41.533+02:00KIRJOJENTUOMAAVakava harrastukseni, kirjoittaminen on!
kirjojentuomaa.blogspot.fi
Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.comBlogger182125tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-64044579905748346632024-03-03T00:47:00.005+02:002024-03-04T22:34:44.919+02:00Mitä Iin matkailuviiri kertoo mielenkiintoisesta paikkakunnasta? <div style="text-align: left;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSL_PCCRVC4yvH4Q_ldJwlVfDP7EGESP6kNDFCQOhe0kbWozqk4lgAph9K0HOVHFLk_MON4ucbVJYQvKssAYrtipXCmMwCuaIHoRx4JNoZO2-fCeSVgMqTo3WT2BPMYIQjsveQVc-lOUov5pNxTu9xSZhZU0J1xlDjEoXVqxnpe1cfGXr0Fx60J-Z6yPdA/s1990/Ervasti_Ii.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1990" data-original-width="1231" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSL_PCCRVC4yvH4Q_ldJwlVfDP7EGESP6kNDFCQOhe0kbWozqk4lgAph9K0HOVHFLk_MON4ucbVJYQvKssAYrtipXCmMwCuaIHoRx4JNoZO2-fCeSVgMqTo3WT2BPMYIQjsveQVc-lOUov5pNxTu9xSZhZU0J1xlDjEoXVqxnpe1cfGXr0Fx60J-Z6yPdA/w397-h640/Ervasti_Ii.jpg" width="397" /></a></div><b> </b><div><b> </b><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><br /></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b>Kuva: Vesa Keskinen, Helsinki</b></div><div><b>Matkamuistoviirit tutkimuskohteena</b></div><div><br /></div><div>Ii-viirin suunnittelija ja valmistaja: </div><div><b>Kauko Ervasti, Hailuoto.</b></div><div><b><br /></b></div><div><b>Mitä Iin viiri paikkakunnasta kertoo? </b></div><div>Selostus Iihin liittyvien kirjallisuusotteiden jälkeen. </div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><br /></div><div><br /><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;">1. Iihin liittyviä kirjallisuusotteita</h3><div>Risto Uimonen (WSOY) Sauli Niinistö suomalaisten presidentti (2023);</div><div>sivulla 316, lainaus:</div><div><br /></div><div><i><b>Kun Niinistö vieraili Iissä 5.3.2020, hän kertoi isännilleen pohtineensa autossa, </b></i></div><div><i><b>miten paikkakunnan nimi lausutaan englanniksi.</b></i></div><div><i><b>"Tarkalleen ottaenhan se on Ai, ai", hän sanoi. </b></i></div><div><i><br /></i></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8GPJx5o2BdMAcVG6BivHQfLqgQAhDyPUtLfzMtSlvCMIlgPCoCapN36EcgarC_tACC3zkItER0LQfFNcnp4vtTS6K8yW4N2ysRsgOead3JnL9ZybxkXgsMT7QtfKotApHnvI6lO5Ud4J-ZHNmo4gDIHDv14b1NFqB4FXUFer7RdqG5HeQVT9ez0g9yQ98/s5205/Scan.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="5205" data-original-width="3285" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8GPJx5o2BdMAcVG6BivHQfLqgQAhDyPUtLfzMtSlvCMIlgPCoCapN36EcgarC_tACC3zkItER0LQfFNcnp4vtTS6K8yW4N2ysRsgOead3JnL9ZybxkXgsMT7QtfKotApHnvI6lO5Ud4J-ZHNmo4gDIHDv14b1NFqB4FXUFer7RdqG5HeQVT9ez0g9yQ98/s320/Scan.jpg" width="202" /></a></div><br /><i><br /></i></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQFnETqjC9A4t2-u1oEaLlYmoKSd_d3CdACbbVN2XLDe77qFt-FcBa6J6aZ6kcGBv9ZxHDjywE3UkZtb7u_-vnht8RDRgWqPlAw-d4W6IpyybTRnUmYiflHCC4vcGycJL-2u6sUVg6i-GcdcPjCLHt36RfiXGNvHDwAzJJCR5LOoKdEl7DdPRq9a4AB08F/s5298/K%C3%B6llikirjan%20kansi.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="5298" data-original-width="4116" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQFnETqjC9A4t2-u1oEaLlYmoKSd_d3CdACbbVN2XLDe77qFt-FcBa6J6aZ6kcGBv9ZxHDjywE3UkZtb7u_-vnht8RDRgWqPlAw-d4W6IpyybTRnUmYiflHCC4vcGycJL-2u6sUVg6i-GcdcPjCLHt36RfiXGNvHDwAzJJCR5LOoKdEl7DdPRq9a4AB08F/s320/K%C3%B6llikirjan%20kansi.jpg" width="249" /></a></div><br /><div><br /></div><div><b>Kirsti Mäkinen</b> (Otava) Lollot ja kollot. Suomalaista naapurihuumoria (2007);</div><div>Suomalaisten pitäjien pilkkanimet, alkaen kirjan sivulta 118. </div><div><br /></div><div>Iitä koskeva aineisto sivulla 290, lainaus:</div><div><br /></div><div><b>Iiläiset sanovat toisella paikkakunnalla itsestään:</b> </div><div><br /></div><div><i>Minnoon kotosi kahen kirijaimen pitäjästä, josa sika syyvään nahkoneen ja puulla päivää jatketaan.</i></div><div>Nimitys on tunnettu jo 1900-luvun alussa.</div><div><i><br /></i></div><div><b>Rallatuksina huudellaan:</b> </div><div><i>Iiläisiä täisiä näläkäisiä, reikäleivän kerijäläisiä </i>tai</div><div><i>Iiläisiä täipäisiä, voileivän kerijäläisiä</i>.</div><div><i>Minä kävin perttusten puolella.</i></div><div>Selitys:</div><div>Pohjoisiiläisiä haukutaan perttusiksi, koska siellä on Rosvo-Perttunen majaillut muistitiedon mukaan.</div><div><br /></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHvzU3he5lg1MCULCAjkpZmuAb6JADSIEt9UNA8N_JdHDBeulscCWQvuWvCaKruJMdViRbqD2NFJcelgsFaf8mKIMYA4V2ipxsLiLuunkmJboxRRT0MhCAKBNYU7EV_G9qw5jUhGYB80TJ_WrnRGRCcnYSs1bqK3h-ABv6JfWJkwtdc4z8LeYdcXhwC_tQ/s5298/K%C3%B6llikirja.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="5298" data-original-width="4083" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHvzU3he5lg1MCULCAjkpZmuAb6JADSIEt9UNA8N_JdHDBeulscCWQvuWvCaKruJMdViRbqD2NFJcelgsFaf8mKIMYA4V2ipxsLiLuunkmJboxRRT0MhCAKBNYU7EV_G9qw5jUhGYB80TJ_WrnRGRCcnYSs1bqK3h-ABv6JfWJkwtdc4z8LeYdcXhwC_tQ/w309-h400/K%C3%B6llikirja.jpg" width="309" /></a></div><br /><div><br /></div><div><i><b>Iijoen suupuoli</b> on ollut vanhastaan kuuluisa asutus- ja markkinapaikka. </i></div><div><i>Kirkon ympäristöä kutsutaan <b>Iin Haminaksi</b>; se on ollut tärkeä markkinapaikka 1300-luvulta lähtien.</i></div><div><b><i><br /></i></b></div><div><i><b>Haminan asukkaat</b> kutsuvatkin sitä leikillään <b>Nätteporin kaupungiksi</b>. Muu pitäjä on ollut autiota, asumatonta saloa. </i></div><div><i><br /></i></div><div><i>Ii on erotettu <b>Kemistä</b> ilmeisesti jo 1300-luvun alkupuolella. Se mainitaan eri pitäjänä 1445. </i></div><div><i><br /></i></div><div><i>Iistä on aikanaan (Mäkisen mukaan) erotettu mm. Simo, Kello, Haukipudas, Kuivaniemi, Alakiiminki, Yläkiiminki ja Säynäoja. </i></div><div><i>Yli-Iistä tuli itsenäinen pitäjä vuoden 1929 jälkeen.</i></div><div><i><br /></i></div><div><b style="font-style: italic;">Illinsaaren puukirkko 1694 </b>- merkintä löytyy myös Lollot ja Kollot -kirjasta.</div><div><b><i><br /></i></b></div><div><b><i><br /></i></b></div><div><b><i><br /></i></b></div><div><b><i><br /></i></b></div><div><i>Kerran iiläiset menivät puukuormineen Ouluun suorinta talvitietä, joka kulki erään pihamaan halki. Kellolaiset söivät parhaillaan norssivelliä. </i></div><div><i><br /></i></div><div><i>Yksi iiläisistä juoksee kiireellä taloon ja huutaa ovelta: Keskeyttäkää vähäksi aikaa syöntiä, että hevoset uskaltavat mennä ohi. </i></div><div><i><b>"Ryystää ko kellolainen norsivellijä."</b></i></div><h3 style="text-align: left;"><i><b><br /></b></i><b>2. Mitä Iin viiri taideteoksena kertoo paikasta ja ajasta? </b></h3><div><i><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7kU_89ZO9yp3Zpk8bCGSp6sZEczH08izeeAE6eTUn2nCeiDCcS9Hc-YJqIfNbp-VDILPeI5ggQGIu-WdS7ixHCuLWfRjfi50-x0YVJsUlXJvyq7GLQxolDfmmvyPpAtXcAB9OJBK2eJDf3Fe8tMsuagLPVLZhQbPvZXcMB6iiOJYEOz7PqdCnquGDSpOH/s1990/Ervasti_Ii.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1990" data-original-width="1231" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7kU_89ZO9yp3Zpk8bCGSp6sZEczH08izeeAE6eTUn2nCeiDCcS9Hc-YJqIfNbp-VDILPeI5ggQGIu-WdS7ixHCuLWfRjfi50-x0YVJsUlXJvyq7GLQxolDfmmvyPpAtXcAB9OJBK2eJDf3Fe8tMsuagLPVLZhQbPvZXcMB6iiOJYEOz7PqdCnquGDSpOH/s320/Ervasti_Ii.jpg" width="198" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viirien suosio alkoi Suomessa pian 1950-luvulla, ja jatkui ainakin1970-luvulle.<br />Viirin on tehnyt <b>Kauko Ervasti</b> Hailuodosta. Viiri on aikanaan tehty matkailijoille ja sitä on myyty matkamuistona. Nykykeräilijöiden näkemys tästä(kin) <b>Ervastin</b> viiristä taideteoksena on, että se on hieno, korkealuokkainen työ. Niinpä Iin viiri kertoo myös tekijänsä paikallistuntemuksesta, hyvästä historiantajusta.<br /><br /> <b>Iin viiri</b> ensisijaisesti kertoo <b>ajasta ja paikasta</b> eli vuosisatoja vanhasta Iin <b>kirkon</b> ympäristöstä, jota ei edelleenkään olla menetetty. Viiriin on nimetty ja kuvattu historiallinen <b>Hamina</b>, joka on aina tunnettu vanhana asuin-ja markkinapaikkana, jota Haminan asukkaat kutsuivat <b>Nätteporin </b>kaupungiksi. <br /><b>Ervasti</b> on viirinsä kuva-aiheiksi valinnut Iijokisuun <b>hengellisen elämän</b>, <b>elinkeinoelämä</b>n kuin myös koko <b>Iijokisuun</b> erinomaiset puitteet <b>kalastukselle</b> ja <b>kaupankäynnille</b>. Merelle ja sitä kautta kauemmas maailmalle on Iistä aina päästy ja lähdetty - <b>ankkuri</b> viirin kärjessä kertoo Iin merellistä tarinaa. Hieno Iin kuvitus todellakin! <br /><br /> </td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgv45AIWkclSW5Zc9TvMgsoBnXumhN_RQ4-zzPQTjUNIcoa_TcSTSzWfTmFTOtsdbOlPpxX8YRHVW8XQZk0eFWsyXhXffAlxT95myn6FEXgGM4PEs15w-dUf9QcT93Z8Y7US1yy1sgR8ohq4H6KCdcLI4IbZiY7hHGUjfcqcMFozkrfRIc_rSRPd-JR6KJl/s5787/Her%C3%A4tysliikkeest%C3%A4%20ja%20kristillisyydest%C3%A4%20pohjoisessa.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="5787" data-original-width="3987" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgv45AIWkclSW5Zc9TvMgsoBnXumhN_RQ4-zzPQTjUNIcoa_TcSTSzWfTmFTOtsdbOlPpxX8YRHVW8XQZk0eFWsyXhXffAlxT95myn6FEXgGM4PEs15w-dUf9QcT93Z8Y7US1yy1sgR8ohq4H6KCdcLI4IbZiY7hHGUjfcqcMFozkrfRIc_rSRPd-JR6KJl/s320/Her%C3%A4tysliikkeest%C3%A4%20ja%20kristillisyydest%C3%A4%20pohjoisessa.jpg" width="220" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Iin emäseurakunnan hengellisestä elämästä kerrotaan <b>Seppo Lohen</b> väitöskirjassa (1997), teos on saanut nimen <br /><b>Pohjolan kristillisyys.</b></td></tr></tbody></table><br /><b><br /></b></i></div><div><i><b><br /></b></i></div><div><h3 style="text-align: left;">3. Viittaavatko Iin muistoviiriin maalatut kirkkokuvat Iijokisuun hengellisen elämän perinteisiin?</h3><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZwmSXvRAo3ZTliRzTFp_Vw5CF_0HAZKbCG80uokqn6HMEJruYBZLMFfWGKsOx0Xs_ZUZF0abVZBLxsKI6bgGHx3XMv6MqhqIn82_Luhyxj-0u1F4qWFGaiN4ASgszK2v376JoK1QLaQ4DGUvi73Oad0lKbRcbvvE0qpEwO6Y4pRHH-Lr3qoJAei_9HM-W/s1990/Ervasti_Ii.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1990" data-original-width="1231" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZwmSXvRAo3ZTliRzTFp_Vw5CF_0HAZKbCG80uokqn6HMEJruYBZLMFfWGKsOx0Xs_ZUZF0abVZBLxsKI6bgGHx3XMv6MqhqIn82_Luhyxj-0u1F4qWFGaiN4ASgszK2v376JoK1QLaQ4DGUvi73Oad0lKbRcbvvE0qpEwO6Y4pRHH-Lr3qoJAei_9HM-W/w124-h200/Ervasti_Ii.jpg" width="124" /></a></div><br /><div>Kauko Ervastin tekemässä hienossa Iin matkailuviirissä huomio kiinnittyy hyvään tasapainoon, värien valintaan, poutapilviin, asuinrakennusten aitouteen, ikkunasomisteisiin, savupiippuun, veden läheisyyteen, jokiin, mereen, puustoon ja muihin yksityiskohtiin. </div><div>Erityisesti jäin lukemaan viirin yläosan kirkkokuvia. </div><div>Mielestäni horisontissa, 1940-luvulla uudelleen rakennetun Iin ison kirkon ja erillisen kellostapulin välissä siintää ikään kuin kauempana<b> "muun pitäjän" kirkko. </b></div><div><b>Taas kertaan:</b></div></div></div></div><div>Kirkon ympäristöä on aina kutsuttu Haminaksi. Asukkaille se oli aikoinaan Nättepori. Tähän ajatuksenjuoksuun on liittynyt tieto (tai uskomus), että muu pitäjä on ollut Nätteporin alkuaikoina <b>autiota, asumatonta saloa.</b> </div><div>Uutta väestöä kuitenkin siirtyi sieltä mistä pääsi sinne mihin pääsi myös Iin seudulle, saavuttihan se erillisyyden Kemistä jo 1400-luvulla. </div><div>Muun pitäjän kirkoksi arvioisin Illinsaareen rakennetun puukirkon (1694). Kiistatonta on, että kristillinen, hengellinen elämä vaikutti myös Illinsaarelta käsin. Käsittääkseni juuri tämä kirkko oli Iijokisuun ensimmäinen.</div><div><br /></div><h3 style="text-align: left;"><b>Lohen teokseen viittaamalla lisään vielä hengellisen elämän jatkuvuudesta ja perinteestä kertovan katkelman:</b></h3><div><i>Lestadiolaisuuden työntyessä 1860-luvulla<b> Iin emäseurakunnan</b> keskukseen pitäjässä </i></div><div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: small;"><i>esiintyi<b> kirkkoherra</b> Johan Fredrik Thauvonin (1828-1918) kuvauksen mukaan <b>kolme uskonsuuntaa</b>: "kerettiläisyys, hedbergiläisyys ja lestadiolaisuus".</i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: small;"><i>Kerettiläisyys ja evankelisuus olivat osoittaneet ainoastaan heikkoja "elonmerkkejä" ( jo1889). <b>Pohjoisesta</b> <b>oli pitäjän hengelliseen elämään murtautunut lestadiolaisuus, jonka varjoon jäivät sekä herännäisyy</b>s <b>että evankelisuus.</b></i></span></div></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: small;"><i><b><br /></b></i></span></div><div>Postaus:</div><div>katakorhonen56@gmail.com</div><div><br /></div><div><br /></div>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-40460536248236749842024-02-11T14:45:00.000+02:002024-02-12T23:00:57.835+02:001960-luvun HELSINKI ja "kehityksen väkevä koura". Jäätelöryssiä, omenaryssiä, golera-ahdistusta...<p><b>HELSINKIÄ JA HELSINKILÄISIÄ -teos lähti lahjaksi Lahjalle (Kolarista Helsinkiin) teemalla "Laitetaan hyvä kiertämään".</b></p><p><span style="font-family: inherit; font-size: medium;">katakorhonen56@gmail.com (Kolarissa, 18.12.2022)</span></p><div><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div><span style="font-size: medium;"><b>Teos: </b>HELSINKIÄ JA HELSINKILÄISIÄ. Välähdyksiä, tuokiokuvia, näköaloja, tunnelmia. </span><span style="font-size: large;">Sanoma Osakeyhtiö Helsinki, 1961.</span></div><div><span style="font-size: medium;">2. painos.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><b>Toimittanut:</b> Juha Nevalainen.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><b>Kuvatoimittajat:</b> Juhani Lindström, Jukka Ollila.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><b>Kirjoittajat:</b> Toimittajat Leila Arpiainen, Irene Huurre, Kaarina Jousimaa, Juhani Lindström, Jukka Ollila.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><b>Valokuvaajat: Lehtikuva Oy</b>: Holger Eklund, Lasse Holmström, Ensio Ilmonen, Pertti Jenytin, Olavi Kaskisuo, Kalle Kultala, Erkki Laitila sekä (ei Lehtikuvan) Istvan Racz.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><i><b>Paitsi Helsingin historiasta kertoo tämä teos myös sanomalehdistön (Helsingin Sanomien) historiasta, kehityksen väkevästä kourasta.</b></i></span></div><p><br /></p><h2 style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: medium;">MINUNKIN SYDÄMESTÄNI LÖYTYY KOLO<b> H E L S I N G I L L E. </b></span></h2><div class="separator" style="clear: both; font-weight: bold; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;">Tunnesiteeni ja kiinnostukseni Helsinkiä kohtaan heräsivät Isän (1923 - 2012) tarinoiden, Rossi-Mummon (1890 -1976) sukumuistojen, ensimmäisen (1967) kesälomamatkan ja jo varhaisen lapsuuden kaukokaipuun myötä.</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;">Voimakkain Helsinkiin liittyvä tunteeni on syntynyt yhdellä "sight-seeing (the history of Vantaa") -ajelulla. Nimittäin Isäni savolaisperua oleva serkku, <b>Jouko Rossi Vantaalta</b>, on syntynyt ja edelleen elää Vantaalla. Hän vei yhtenä kesänä (2000-lukua) minut ajelulle, jonka aikana jakoi säkillisen kulttuuritietämystä vanhasta, vanhasta <b>Vantaasta</b>. Sen jälkeen oivalsin, että kysymys oli myös <b>Helsinkiin</b> liittyvästä kulttuuritietämyksestä. Nyt jo tiedän, mihin Helsinki ensin <b>omana alkuperäisaikanaan</b> rakennettiin!</span></div><div class="separator" style="clear: both; font-weight: bold; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; font-weight: bold; text-align: center;"><br /></div><br /><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheQpltxnlQpCyF0BvUYYVlsyuGK34R3G6JHuKCxtFuDjM7mvMFMwsjhNiSQkTrue_N1kvYF8xcvifchER5LL2y2vOR2QkvHGbr-p-vX6laSRnsIQH89xqNmXYfx8xb6j79C0uaX7ICFgX0Mwg5AFaVa77QKqeLnmxgkvspqpwDGaeTjQgbHOunEHIFFg/s4096/20221218_114431.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1972" data-original-width="4096" height="193" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheQpltxnlQpCyF0BvUYYVlsyuGK34R3G6JHuKCxtFuDjM7mvMFMwsjhNiSQkTrue_N1kvYF8xcvifchER5LL2y2vOR2QkvHGbr-p-vX6laSRnsIQH89xqNmXYfx8xb6j79C0uaX7ICFgX0Mwg5AFaVa77QKqeLnmxgkvspqpwDGaeTjQgbHOunEHIFFg/w400-h193/20221218_114431.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: left;">Tänään on su 18. joulukuuta 2022. Olen kotona. Taakse juuri jääneen marraskuun kaikki päivät vietin ("harrastaja-tutkijana") elämäni ensimmäistä kertaa Helsingissä. Joulunaluspäivän kunniaksi tässä lukijoilleni postaus 60-luvun kirjasta HELSINKIÄ JA HELSINKILÄISIÄ. Löysin sen kirjahyllystäni. (Jouko Pukille, kiitos.)<br />Helsinkiin kauan sitten muuttanut LAHJA sai sen iloiseksi "Hoosianna-muistoksi".<br /><br /><br /></td></tr></tbody></table><br /><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjX34F2xVaoZcRc2Vx6RYa037tXeUlgVQO4MH-M40P_WdUxrCUKqRoE4MylrLsrcfDXr-apJmy6SLO_zC5tc0olMHndsv1vYbqM0Pv1gui32GdeVLsy1Bs2UhtVg9snKkhiZZaelG0b-goDWhqgtlQRPknbxOQzOq84TMPyivXBzznF906LHe6-x93oQ/s4096/20221218_114936.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2035" data-original-width="4096" height="199" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjX34F2xVaoZcRc2Vx6RYa037tXeUlgVQO4MH-M40P_WdUxrCUKqRoE4MylrLsrcfDXr-apJmy6SLO_zC5tc0olMHndsv1vYbqM0Pv1gui32GdeVLsy1Bs2UhtVg9snKkhiZZaelG0b-goDWhqgtlQRPknbxOQzOq84TMPyivXBzznF906LHe6-x93oQ/w400-h199/20221218_114936.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;">Helsingin yleiskaavaehdotus. Asuntoalueet, teollisuus- ja satama-alueet, viheralueet, hautausmaat, siirtolapuutarhat, ym.<br /></span><br />Alla oleva <b>Sisällys</b>-sivu on ansiokas: tuonaikaiset kaupunginosien nimet ja valokuvaajien nimet!<br /><br /></td></tr></tbody></table><br /><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTgpEhmc0huhh4rH7gKX7y5dK-gRhM48NCK1OgAtJb0zZRpV_yU4sa4Rli7w8iWc5qu5ROSyFXWpJKHemsfZ3NfjhfVfc7Qxc0ed622SNE5Eweiz_07BQLzgoUEYMKk4j7qCwoiy_Tj1nN-G4zG7Q2fx-anGip5tNqNARFjVoJ5I0YeWYtf0b3s_OdLw/s3388/20221218_115019.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3388" data-original-width="2598" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTgpEhmc0huhh4rH7gKX7y5dK-gRhM48NCK1OgAtJb0zZRpV_yU4sa4Rli7w8iWc5qu5ROSyFXWpJKHemsfZ3NfjhfVfc7Qxc0ed622SNE5Eweiz_07BQLzgoUEYMKk4j7qCwoiy_Tj1nN-G4zG7Q2fx-anGip5tNqNARFjVoJ5I0YeWYtf0b3s_OdLw/w306-h400/20221218_115019.jpg" width="306" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kruunuhaka - Katajanokka. </span></div><span style="font-size: medium;"><div style="text-align: justify;">Teksti herättää palvelijana (1905 - 1911) Helsingissä toimineen "mummoni aikakauden henkiin". </div><div style="text-align: justify;">Lainaus sivulta 11 alkaen,</div></span><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><span style="font-size: medium;"><div style="text-align: justify;"><i>Vuosisadan vaihteessa oli Helsinki idyllinen kaupunki, joka ei ollut vielä sivuuttanut sadantuhannen rajaa. Tuossa nurkan takana oleva kauppatori oli silloin nykyistä paljon tärkeämpi paikka helsinkiläisten elämässä. Siellä tarkkailtiin elintarvikkeitten </i><i>hintoja, siellä vaihdettiin mielipiteitä ja juoruttiin.</i> <i>Tarkkaan siellä voita maisteltiin ja haisteltiin. Rouvilla oli mukanaan palvelija tai ostosten kantaja.</i></div></span></blockquote></blockquote><p style="text-align: left;"><i><span style="font-size: medium;">Muistan, kuinka eräänä aamuna olin äitini kanssa torilla. Kuuntelin, kuinka hän oli hämmästynyt, kun voikilo maksoi silloin kolme markkaa, vaikka se tavallisesti oli 2 markkaa 75 penniä. Näin tapahtui aina, kun maalaiset heinätöitten aikana eivät joutaneet tekemään torimatkojaan.</span></i></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Torilla oli omenaryssiä ja jäätelöryssiä. Jäätelöryssät kantoivat päänsä päällä valtavaa saavia, jossa jääpalojen keskellä oli vanilja-, vattu- ja suklaajäätelöä. He huusivat "harooshi marooshi" ja kauppa kävi. Annos maksoi vain viisi penniä.</i></span></p><p style="text-align: left;"><i><span style="font-size: medium;">Eräänä kesänä raivosi Venäjällä kolera. Vaikka omenaryssät koettivat parhaansa, ei kukaan ostanut hedelmiä. "Hjuva frouva, osta hjuva omanaa, hienoja astrakaanii!" he huusivat, mutta koleran pelko oli vahva. Silloin he saattoivat epätoivoissaan todistella: "Hjuva frouva, ei goleera buuhun kiibee!"</span></i></p></td></tr></tbody></table><br /><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNac-bnERpBX0DEJbuDWkG2JPCGe8g6gmjOwZZLx3Xj03z7ofcHnjdJMFAaQ-Uw2A3fSwO7Lkahk-Vm9xajmzNFwD6tT3QB_0aoGd2_Rw9Dz1Vl3sayTFKkRCUxyD-pgU59eAGG2cUnJBt8gQDvv4pIZurOFooKyiqBpOMAJc0xTI5VTHMH54tJMXl7A/s3781/20221218_115140.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><b><img border="0" data-original-height="3781" data-original-width="3072" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNac-bnERpBX0DEJbuDWkG2JPCGe8g6gmjOwZZLx3Xj03z7ofcHnjdJMFAaQ-Uw2A3fSwO7Lkahk-Vm9xajmzNFwD6tT3QB_0aoGd2_Rw9Dz1Vl3sayTFKkRCUxyD-pgU59eAGG2cUnJBt8gQDvv4pIZurOFooKyiqBpOMAJc0xTI5VTHMH54tJMXl7A/w325-h400/20221218_115140.jpg" width="325" /></b></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div style="text-align: left;"><i style="font-family: inherit; font-size: large;"><b>Vanhankaupungin</b> mäellä, vapaiden tuulien kohtauspaikalla, on Helsingin kaupungin perustajan <b>Kustaa Vaasan</b> muistomerkki. Vuodesta 1550 pakkokeinoin asutettu kaupunki jaksoi elää vain vajaat sata vuotta, sitten se kohosi uudelleen <b>Vironniemelle</b>. Mäen huipulta avautuu näköala <b>Toukolaan ja Kumpulaan</b>, joiden nimet liittyvät koko maamme historiaan. Näillä seuduilla ylioppilaat viettivät - ja viettävät yhä - toukokuun juhliaan, joissa heleän keväisen soiton ja laulun alla kuulsi vakava pohjasävel. Vuonna 1848 elettiin <b>Kumtähden kentällä</b> innostavia hetkiä; Maamme-laulu esitettiin ensi kerran julkisesti. </i></div><div style="text-align: left;"><i style="font-family: inherit; font-size: large;"><br /></i></div><br /></td></tr></tbody></table><br /><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU6gZ5ILJvSRpkkffduLlivkofXV7aLAKuaGhpQsBBE1H20-1zE30t3ftKaUEHKbh2JnT-Rbwpab6R4JQTtzktj2mWPXaEYlFiLI3MZ2iymMRfUAUmAxuUR-eE62exo_Egym2tX_9yqm0HWIyXZPWkjCb1OtcVqhkY41ouvPMbE2aPpwhYhGu29aIjaQ/s4096/20221218_120132.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2868" data-original-width="4096" height="280" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU6gZ5ILJvSRpkkffduLlivkofXV7aLAKuaGhpQsBBE1H20-1zE30t3ftKaUEHKbh2JnT-Rbwpab6R4JQTtzktj2mWPXaEYlFiLI3MZ2iymMRfUAUmAxuUR-eE62exo_Egym2tX_9yqm0HWIyXZPWkjCb1OtcVqhkY41ouvPMbE2aPpwhYhGu29aIjaQ/w400-h280/20221218_120132.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: medium;"><i>Rautakautinen hauta vilkkaan ajotien varressa (1961) kertoo Kulosaaren (saaren) varhaisimmasta <b>asutushistoriasta</b>. <br />Leposaarentien päässä on kaunis portti, joka johtaa huvilakaupungin <b>kalmistosaarelle</b>. Hautakiviin on kirjoitettu melkoinen kappale pääkaupungin kulttuurihistoriaa.<br /><br /><br /></i></span></td></tr></tbody></table><br /><p></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-48210702898822892312024-02-05T12:45:00.002+02:002024-02-07T23:38:05.763+02:00Vaikeudet johtavat parhaimmillaan viisauteen. Asiaa itsemyötätunnosta.<p><span style="font-size: medium;">Turkulainen<b> Ronnie Grandell</b> on kirjoittanut ensimmäisenä kotimaisen kirjan (2015) itsemyötätunnosta. Hän on Åbo Akademin kasvatti, jonka erikoisalana ovat ihmiset, jotka kamppailevat stressin, uupumuksen, ahdistuksen ja ihmissuhdeongelmien kanssa.</span></p><p><span style="font-size: medium;">Kirja opastaa: se pitää sisällään sekä konkreettisia neuvoja että harjoituksia. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Grandell ei medikalisoi. Sen sijaan hän antaa tutkittua tietoa itsemyötätunnosta (tunteena) ja ohjaa harjoitusten avulla lukijaansa tutustumaan tämän omaan toimintaan ja omiin ajatuksiin - myötätunnon perspektiivistä. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Mielen suojavalmius ja myötätuntovalmius ovat teoksen kaksi keskeistä avainsanaa.</span></p><p><span style="font-size: medium;"><b>Mielen suojavalmius</b> auttaa ihmistä ymmärtämään omia epämiellyttäviä tuntemuksia, joilla epämiellyttävinäkin on oma tärkeä merkityksensä ihmiselle (viestien välittäjänä). Siksi ne on paras työstää / kohdata.</span></p><p><span style="font-size: medium;"><b>Mielen myötätuntovalmius</b> puolestaan tarjoaa vastapainoa suojavalmiudelle. Kirjan esimerkki-ihminen Tuula oli kamppaillut itsekriittisyyden ja levottomuuden kanssa koko ikänsä. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Niinpä Grandell kirjoittaa: "Myötätuntokeskeisen psykoterapian näkökulmasta Tuulan aivot eivät ole tottuneet kokemaan lämpöä, ystävällisyyttä, tyytyväisyyttä tai myötätuntoa itseään kohtaan. Näin ollen Tuulan itsemyötätuntoväylät ovat alikehittyneet, eivätkä kyseiset tunnekokemukset herää kovin helposti. Päätimme Tuulan kanssa keskittyä myötätuntoväylien vahvistamiseen."</span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXX9UX90_3OugX0klUHUmyStJ9Dz1YD9gPnHD7fHHV-R3SswMgSuW43jWOeWZLN8k9afr6AqlvIPXeNEtiuOA0IPa7CSEIVn9hDt9k3z4n4o3rXaOkdcYiRoNMYDrCY9gYLjiX9h5V1TBmaavErvDRPThlZOV03qjEc0gn6LuIA7WvUs3ccf2acpUeww/s2624/DSC_9185.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1992" data-original-width="2624" height="304" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXX9UX90_3OugX0klUHUmyStJ9Dz1YD9gPnHD7fHHV-R3SswMgSuW43jWOeWZLN8k9afr6AqlvIPXeNEtiuOA0IPa7CSEIVn9hDt9k3z4n4o3rXaOkdcYiRoNMYDrCY9gYLjiX9h5V1TBmaavErvDRPThlZOV03qjEc0gn6LuIA7WvUs3ccf2acpUeww/w400-h304/DSC_9185.JPG" width="400" /></a></div><br /><p></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;">Suhtaudu myötätuntoisesti elämänhistoriaasi. </h3><p style="text-align: left;">Vaikeudet johtavat parhaimmillaan viisauteen, suora lainaus s. 151 - 152. Ronnie Grandell, Turku.</p><p style="text-align: left;"><br /></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Epämiellyttävät elämäntapahtumat ovat asioita, joita suurin osa meistä joutuu kokemaan elämänsä aikana. Työstäminen vähentää kokemusten vaikutuksia nykyhetkeen ja parhaimmillaan se voi jopa johtaa viisauden lisääntymiseen.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Filosofi Marcel Proust (1871 - 1922) kirjoitti aikoinaan, ettemme voi saada viisautta muilta, vaan meidän pitää etsiä sitä itse. Tällä Proust tarkoitti sitä, että elämänviisautta ei kerry lukemalla kirjaa tai opiskelemalla, koska muilta opittu tieto helposti jää tietotasolle eikä tule sisäistetyksi omaksi vankaksi elämännäkemykseksi. </span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Henkilökohtaisten kokemusten ja pohdinnan kautta tullut elämänkokemus, ymmärrys ja viisaus asettuvat puolestaan mieleen tunnetasolle</b>. Olet saattanut kuulla vuosien varrella, kuinka vakavasta sairaudesta parantunut sanoo jälkikäteen, että kriisin myötä elämänlaatu parani. Vastaanotollani tapaan säännöllisesti ihmisiä, jotka parantumisen jälkeen kokevat työuupumuksen olleen lähtölaukaus parempaan elämään.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Menneiden tapahtumien kohtaaminen itsemyötätunnolla vaatii rohkeutta. Yleensä se kuitenkin palkitsee. Toivon, että tämän luvun työstämiskeinot auttavat sinua vähentämään menneisyyden taakkaasi, voimaan paremmin ja ehkä löytämään jonkin uuden elämänviisauden.</span></p><h4 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Yhteenveto</span></h4><div><span style="font-size: medium;">Suurin osa meistä on kokenut jonkun tai useamman ikävän tapahtuman elämässään. Se on osa ihmiselämää.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;">Iso osa ikävistä tapahtumista jää taka-alalle ajan myötä. Jotkut ikävät tapahtumat johtavat myös myönteisiin elämänmuutoksiin. Toiset elämänkokemukset ovat puolestaan hankalampia, ja ne vaativat työstämistä.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><b>Työstämättömät muisto</b>t herkistävät suojavalmiuden. Tämä voi johtaa erilaisiin kompastuskiviin kuten <b>ylisuojelemiseen, itsekritiikkiin ja välttämiseen</b>. Ne vaikuttavat myös kielteisesti terveyteen.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Työstämätön muisto jää pyörimään mieleen epämääräisempinä ajatuksina, tunteina, kehontuntemuksina ja epäselvinä mielikuvina tapahtuneesta. <b>Se ei ole tarina eikä ota paikkaansa elämänjanalla kokemuksena,</b> vaan muistellessa asia palaa ikävään hetkeen liittyviin tunnetiloihin, mielikuviin ja aistikokemuksiin. </span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;">Toimimalla valveutuneena todistajana omille ikäville elämänkokemuksille tuot myötätuntovalmiuden mukaan ikävään muistoon. Tämä ei poista muistoa mielestäsi mutta keventää muiston taakkaa ja saattaa muokata sen merkitystä.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYBieTSmbJiZKtHmAWY3GJUQ2doLzelffvtV7o4tnAwpp4aOOpYzPxy-J3zMDYMsNmcTIcgpln4mWHHlVV-r_GPSF79vfHShc4Nfik4yVas4l1BrPC5QyGnrhuahF2EoOd1zHlFjSDL-a26JmHJHQL8k-xIzYga79FFhK7qkTXeTLW87KeWmVgQFAMkw/s2624/DSC_9185.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1992" data-original-width="2624" height="243" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYBieTSmbJiZKtHmAWY3GJUQ2doLzelffvtV7o4tnAwpp4aOOpYzPxy-J3zMDYMsNmcTIcgpln4mWHHlVV-r_GPSF79vfHShc4Nfik4yVas4l1BrPC5QyGnrhuahF2EoOd1zHlFjSDL-a26JmHJHQL8k-xIzYga79FFhK7qkTXeTLW87KeWmVgQFAMkw/s320/DSC_9185.JPG" width="320" /></a></div><br /><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"> </span></p>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-83697131795708943892024-01-25T00:01:00.000+02:002024-01-25T00:01:30.595+02:00Kiitos tästä kirjasta, Itkonen. Kohokohdiksi valitsin 10 TEESIÄSI ja yhden MUTTA KUN - kommentin. <p><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh67Mye8RIyLRhqstrzEsrwxYfr3h7g6byNxDLq5Ahy6do87da3Rfi6AlZe-wa1NFXvAeem26VXwgnbRE_fQb57UHK5qO_wpKs6ksDUFffItHGxLBgDNMnzhCejwQtgvNBExem8F9uQPTvWIhY1CdbuPBCzPUoVkDULcdcufGN9K3KtD1-i5QUxflEb-0aD/s2768/DSC_1625.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2768" data-original-width="1696" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh67Mye8RIyLRhqstrzEsrwxYfr3h7g6byNxDLq5Ahy6do87da3Rfi6AlZe-wa1NFXvAeem26VXwgnbRE_fQb57UHK5qO_wpKs6ksDUFffItHGxLBgDNMnzhCejwQtgvNBExem8F9uQPTvWIhY1CdbuPBCzPUoVkDULcdcufGN9K3KtD1-i5QUxflEb-0aD/w392-h640/DSC_1625.JPG" width="392" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: large; text-align: left;"><i>Sillä minähän olen halunnut nämä lapset. Saanut heidät. He ovat kanssani hetken.</i> </span></td></tr></tbody></table></p><h2 style="text-align: left;"><span style="font-size: large;"><br /></span></h2><h2 style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">1. </span></h2><h2 style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">MUTTA KUN -kommentti suorana lainauksena</span></h2><div style="font-size: large; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Ota aikaa itsellesi. </i></span></div><div style="font-size: large; text-align: left;"><i>Kunnioita omia tarpeitasi. </i></div><div style="font-size: large; text-align: left;"><i>Pidä huolta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistasi. </i></div><div style="font-size: large; text-align: left;"><i>Laita happinaamari ensin itsellesi ja auta vasta sitten muita</i>. </div><div style="font-size: large; text-align: left;"><br /></div><div style="font-size: large; text-align: left;">Nämä ovat nykyään usein vanhemmuuteen annettuja ohjeita, ja varmasti monille hyviä ja tarpeellisia. On mahdollista mennä lastensa palvelemisessa liiallisuuksiin, kadottaa itsensä ja uupua. </div><div style="font-size: large; text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: large;"><b>MUTTA KUN </b> ajattelee tätä aikaa, jossa elämme, onko itsensä kadottaminen kuitenkaan </span><span style="font-size: medium;">kaikkein suurin riski? Olisiko se edes haitallista? </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Itsensä kuunteleminen, itsensä tunteminen, omien unelmiensa toteuttaminen - kaikki nämä tavoitteet on iskostettu meihin niin syvään, että niitä on melkein mahdotonta unohtaa.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>JA KUITENKIN</b> <i>kaipuu johonkin itsensä ulkopuoliseen, yhteyteen, auttamiseen ja palvelemiseen, on vähintään yhtä syvällä ihmiseläimen geeneissä. Syvemmällä, sillä itsensä toteuttaminen on moderni ajatus, tuskin edes vuosisatoja vanha.</i> </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>EHKÄ</b> meitä pitäisi pikemminkin neuvoa ottamaan vähemmän aikaa itsellemme. Kuuntelemaan vähemmän itseämme ja omia halujamme ja tarpeitamme. Sillä minähän olen halunnut nämä lapset. Saanut heidät. He ovat kanssani hetken. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>EN HALUA</b>, että minua nyt kehotetaan ottamaan aikaa itselleni, sillä otan sitä joka tapauksessa, ja itseni kanssa saan olla niin kauan kuin elän. </span></div><div style="font-size: large; text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><b><span style="font-size: large;">2.</span></b></div><h2 style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">10 TEESIÄ</span></h2><p style="font-size: large;"><span style="font-size: medium;">En ole pätevä neuvomaan ketään. Minulla on vain ajatuksia, ei elämänohjeita.</span></p><p style="font-size: large;"><span style="font-size: medium;">Mutta koska oma kokemukseni on, että opimme toistemme ajatuksista, ei ole mahdotonta, että tässä kirjassa tapailemistani ajatuksista olisi hyötyä jollekulle. </span></p><p style="font-size: large;">Elämä on ihmeellistä, ja hetken aikaa elämme sitä yhdessä, tällaisella porukalla, jota kutsutaan perheeksi. Se ei ole ikuinen. Ja silti, jollain tavalla se on.</p><p style="font-size: large;">1. Ole kiltti.</p><p style="font-size: large;">2. Pyydä anteeksi.</p><p style="font-size: large;">3. Anna anteeksi, äläkä jää kantamaan kaunaa.</p><p style="font-size: large;">4. Yritä ajatella muitakin kuin itseäsi.</p><p style="font-size: large;">5. Pyri erottamaan perhe-elämästä johtuva ahdistus muista syistä johtuvasta. Hoida jälkimmäinen kaatamatta sitä perheenjäsentesi niskaan.</p><p style="font-size: large;">6. Hyväksy elämän täyteys ja nauti siitä.</p><p style="font-size: large;">7. Jos olet aikuinen, muista olevasi sitä.</p><p style="font-size: large;">8. Perheessä kaikki kasvavat, eivät vain lapset. Lapset kasvavat aikuisiksi ja aikuiset vähän vähemmän lapsiksi. Hae lohtua tästä ajatuksesta.</p><p style="font-size: large;">9. Kiitä onneasi.</p><p style="font-size: large;">10. Rakasta.</p><p style="font-size: large;"><br /></p><p></p>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-49829262461236590642024-01-23T12:26:00.002+02:002024-01-23T12:43:58.033+02:00Kirjalliset lähteet sijoittavat Bjarmalandin Vienanmerelle.<blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><h1 style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: #333333; font-family: Arial, sans-serif; font-weight: 500; line-height: 1.1; margin: 20px 0px 10px;"><span style="font-size: small;">Bjarmaland</span></h1><h5 style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: #333333; font-family: Arial, sans-serif; line-height: 1.1; margin-bottom: 10px; margin-top: 10px;"><span style="font-size: small;"><u>Koskela Vasaru, Mervi</u><span style="font-weight: 500;"> </span>(2016-10-27) Väitöskirja, 2008. Oulun yliopisto</span></h5><div>Suomensukuista väkeä Vienanmerellä keskiajalla</div></blockquote><div><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><table class="ds-includeSet-table detailtable table table-striped table-hover" style="background-color: white; border-collapse: collapse; border-spacing: 0px; color: #333333; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 14px; margin-bottom: 20px; max-width: 100%; width: 847.5px;"><tbody style="box-sizing: border-box;"><tr class="ds-table-row odd" style="background-color: whitesmoke; box-sizing: border-box;"><td class="label-cell" style="border-top: 1px solid rgb(221, 221, 221); box-sizing: border-box; font-weight: bold; line-height: 1.42857; padding: 8px; vertical-align: top;"><br /></td><td class="word-break" style="border-top: 1px solid rgb(221, 221, 221); box-sizing: border-box; hyphens: auto; line-height: 1.42857; padding: 8px; vertical-align: top; word-break: break-word;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"></blockquote><b>Tiivistelmä</b><br /><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"></blockquote>Bjarmaland (myös Biarmaland, Biarmia, Byarmia, Bjarmia) ja sen asukkaat (Bjarmar, Beormas, Biarmar) tunnetaan noin kolmestakymmenestä keskiaikaisesta kirjallisesta lähteestä, joista useimmat on kirjoitettu islanniksi, muutamat latinaksi ja yksi anglosaksiksi.<br /><span style="font-size: small;">Suurin osa teksteistä kirjoitettiin 1200-luvulla, mutta niiden sisältö voi koskea aiempia tapahtumia. Erityisesti kuningassaagat viittaavat usein 900-luvun tapahtumiin. Vanhin lähteistä on niin sanottu Ohtheren kertomus, joka on 800-luvulla kirjoitettu lisäys Orosiuksen maailmanhistorian anglosaksiseen käännökseen. Muut lähteet ovat islantilais-norjalaista alkuperää ja koostuvat useista kuningassaagoista sekä muutamasta islantilaissaagasta, maantieteellisistä teksteistä, parista þáttrista että joukosta muinaissaagoja ja annaaleja. Lisäksi Haralds saga gráfeldarissa on mukana skaldirunouden säkeitä. </span><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"></blockquote><span style="font-size: small;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"></blockquote></blockquote>Kirjalliset lähteet sijoittavat Bjarmalandin Vienanmerelle. Sanat Terfinna land liittävät sijainnin Kuolan niemimaahan ja Varzugajoen ympäristöön kun taas nimi Gandvík ohjaa mielenkiinnon kohti Kantalahtea. Nimi ‘Vína’ voidaan yhdistää joko Vienajokeen tai Vienan Karjalaan.<br /><span style="font-size: small;"><br /></span><span style="font-size: small;"><br />Kirjalliset lähteet kuvaavat bjarmeja pysyvästi asuvina itämerensuomalaista kieltä puhuvina ihmisinä, jotka asuivat Pohjois-Euroopassa viikinkiajalta (ensimmäinen kirjallinen maininta on peräisin 800-luvulta) keskiajalle (1200-luvun puoliväliin). </span><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"></blockquote><span style="font-size: small;"><br /></span><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"></blockquote></blockquote>Lähteet vihjaavat bjarmien olleen mukana kansainvälisessä turkiskaupassa ja jatkuvat kontaktit norjalaisiin joko kaupankäynnin tai ryöstelyn merkeissä ovat tärkeässä osassa lähteiden kertomuksissa.<br /><span style="font-size: small;"><br /></span><span style="font-size: small;"><br />Bjarmeja ei voi etnisesti liittää mihinkään nykyiseen ihmisryhmään vaan heitä täytyy pitää omana erillisenä ryhmänään. Etnisen identiteetin synty liittyy todennäköisimmin kaupankäyntiin (turkikset ja mahdolliset muut kauppatavarat) naapureiden kanssa. </span><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"></blockquote><span style="font-size: small;"><br /></span><span style="font-size: small;">Alkaen 1100- ja 1200-luvuilta pohjoiselle alueelle muutti uutta väestöä ja samaan aikaa pohjoisessa Fennoskandiassa ja Venäjällä tapahtui monia poliittisia ja taloudellisia muutoksia ja näiden yhteisvaikutus todennäköisesti johti osaltaan siihen, että bjarmit jäivät pois kirjallisista lähteistä.</span><span style="font-size: small;"><br /><br /><br />Wikipediasta lainattua:<br /><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Olaus_Magnus" style="background: none; color: #0645ad; font-family: sans-serif; overflow-wrap: break-word; text-decoration-line: none;" title="Olaus Magnus">Olaus Magnus</a><span style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-family: sans-serif;"> (1539) sijoitti Bjarmian </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolan_niemimaa" style="background: none; color: #0645ad; font-family: sans-serif; overflow-wrap: break-word; text-decoration-line: none;" title="Kuolan niemimaa">Kuolaan</a><span style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-family: sans-serif;">, jonka hän kuvitteli kannakseksi </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vienanmeri" style="background: none; color: #0645ad; font-family: sans-serif; overflow-wrap: break-word; text-decoration-line: none;" title="Vienanmeri">Vienanmeren</a><span style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-family: sans-serif;"> ja </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoinen_j%C3%A4%C3%A4meri" style="background: none; color: #0645ad; font-family: sans-serif; overflow-wrap: break-word; text-decoration-line: none;" title="Pohjoinen jäämeri">Jäämeren</a><span style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-family: sans-serif;"> välille. </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Haavio" style="background: none; color: #0645ad; font-family: sans-serif; overflow-wrap: break-word; text-decoration-line: none;" title="Martti Haavio">Martti Haavio</a><span style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-family: sans-serif;"> on arvellut kartan kotkan kuvaavan bjarmeille tärkeää myyttistä olentoa.</span><br /><br /></span><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhKdqTxmWvILIh6CAZ20GUMFRcPU765_NSkUgP29i_bui9CMJuuDydnxULVv6DG49cfUzEe_fo659tUDCs705C23xrtd1395eQz_MVvt2frMINVJqoVN9_3zTkrbdu9SvOJO4Nsd4l9srqHR4sp8JHDcVNUtIQ9TxxNfVeND-NAXkeVlv67R4PXw4lWvXbA" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-size: small;"><img alt="" data-original-height="293" data-original-width="250" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhKdqTxmWvILIh6CAZ20GUMFRcPU765_NSkUgP29i_bui9CMJuuDydnxULVv6DG49cfUzEe_fo659tUDCs705C23xrtd1395eQz_MVvt2frMINVJqoVN9_3zTkrbdu9SvOJO4Nsd4l9srqHR4sp8JHDcVNUtIQ9TxxNfVeND-NAXkeVlv67R4PXw4lWvXbA=w547-h640" width="547" /></span></a></div><span style="font-size: small;"><br /><br /></span><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></td></tr></tbody></table>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-18953356429818065662024-01-18T21:18:00.136+02:002024-02-26T23:12:34.134+02:00Johanna Pentikäinen. Joutsenen laulusta (Warelia, 2023). <table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5C65pdDZCyeTQw_iW3vDnlWhY7MT40wgOpYWPmhaDa9XPrglP9hlSofT6JxEVm01v50NilXKIrMXAmBAKITKnuT3ng3t_g9Bfwu4qMRJuTGcgWMBZBGEBGHNe9FcRGzPHCtNlSqpoMB1sCKrekNmchIynmCNjsy1hIUVSC3GomC1D8mYdCPPFABxEitlY/s2534/DSC_1624.JPG" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2534" data-original-width="1687" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5C65pdDZCyeTQw_iW3vDnlWhY7MT40wgOpYWPmhaDa9XPrglP9hlSofT6JxEVm01v50NilXKIrMXAmBAKITKnuT3ng3t_g9Bfwu4qMRJuTGcgWMBZBGEBGHNe9FcRGzPHCtNlSqpoMB1sCKrekNmchIynmCNjsy1hIUVSC3GomC1D8mYdCPPFABxEitlY/w266-h400/DSC_1624.JPG" width="266" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i><span style="font-size: medium;">En ainoastaan yritä kirjoittaa pohjoisesta, vaan pohjoinen lähestyy ja ympäröi minut. Kuvat nousevat silmiini, asettuvat myös silmäluomien tälle puolen. Kuvissa on jotain tuttua. Poromerkki katoaa pöllyävään lumeen, samoin joutsenraudat. Valkoisessa erottuu lisää valkoista, jonkinlaisia hahmoja, eivät liikkumattomia enää. Kuin niillä olisi jotain kerrottavaa. Niin aika alkaa kulkea taaksepäin. </span></i> <span style="font-size: medium;">(Pentikäinen2023)</span></td></tr></tbody></table><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><span style="font-size: medium;">Olleet siellä aina. Niin tosiaan sanoin. </span></i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: medium;"><i>Pysähdys tulee sanan </i><b style="font-style: italic;">aina </b><i>kohdalla. Se tarttuu kurkkuun kuin pölynhaiven. Kakistelen. saan hillittömän yskänkohtauksen. Kurkussani on kolmen vuosisadan tomut. </i><b style="font-style: italic;">Ainalla</b><i> on alkunsa. Kaikella on </i><b style="font-style: italic;">aina</b><i> alku. </i>(Pentikäinen2023)</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbKb7gJ5hbpBdTSkAx0a7JgXdHq6znT-tfn9ec7Pqp02tF3JKuzy4puthVcdHTm_qz7Mcl-hitALW497xO58QFFExFTlxYwNKDFVj_VHsI5j3Q5u8IaGz8WstxwHtxWJ0R3FU6BFDKMMaVpxF_ipY02eWn0zbXdpqGq6d4IGBVXLzUS6uhhw9osSpEgyoy/s2974/DSC_1629.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1153" data-original-width="2974" height="155" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbKb7gJ5hbpBdTSkAx0a7JgXdHq6znT-tfn9ec7Pqp02tF3JKuzy4puthVcdHTm_qz7Mcl-hitALW497xO58QFFExFTlxYwNKDFVj_VHsI5j3Q5u8IaGz8WstxwHtxWJ0R3FU6BFDKMMaVpxF_ipY02eWn0zbXdpqGq6d4IGBVXLzUS6uhhw9osSpEgyoy/w400-h155/DSC_1629.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: medium;"><i>Kaikki alkaa Totuus pohjoisesta -tutkimushankkeen loppuseminaarista. (Pentikäinen2023) </i></span><br /><br /></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><br /></div><div> </div><div><br /></div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHScDwDV42sAsN79KvWqGf29-wLGwythmaIkaQPCksOHoTfh5FBAVePeJCacz3-e0C1GkQFqIg4uzW-oxFWaK5gbXUBy18h2WtUjiOhkCoe6Yi0rAOYYJlHp8r1YZ2UM4rKZksHrEdQVnyPiNi92YEzwS3gRIDt9ZF-GFaXP5ryhbD1wQrpB0zubwo6jIO/s1567/DSC_1632.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1567" data-original-width="1133" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHScDwDV42sAsN79KvWqGf29-wLGwythmaIkaQPCksOHoTfh5FBAVePeJCacz3-e0C1GkQFqIg4uzW-oxFWaK5gbXUBy18h2WtUjiOhkCoe6Yi0rAOYYJlHp8r1YZ2UM4rKZksHrEdQVnyPiNi92YEzwS3gRIDt9ZF-GFaXP5ryhbD1wQrpB0zubwo6jIO/w289-h400/DSC_1632.JPG" width="289" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i><span style="font-size: medium;">En minä tarvitse keneltäkään lupaa olla se, mikä olen. Olen <b>lappalainen</b>. Pidän päälläni <b>sukuni</b> vaatteita ja harjoitan perintönä saamiani elämäntapoja, sanoi sodankyläläinen Lauri Ukkola ja jatkoi kuivalihan vuolemista.<br />Lauri pitää sukunsa perinteistä umpitakkia eli lapin pukua, lapinlakkia, nutukkaita pauloineen jne. Lauri harjoittaa sukunsa kulttuuria, mutta on koko ajan henkilöitä, jotka kysyvät: Onko sinulla oikeutta pitää niitä? Oletko sinä oikea saamelainen / lappalainen? (Maijala2016)</span></i><br /><br /></td></tr></tbody></table> <br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: left;"><b>Kuvassa alla Tytti Sarivaara,</b><span style="font-size: medium;"><b> e. Beda Satta</b>, </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">alkuperä Kolarin vanhaa saamelaissukua (Satta). Muita Kolarin vanhoja lappalaissukuja ovat olleet Koffelo, Kurtakko, Kurvander, Naisu (Naisuk), Satta ja Unga.</span></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5zvMQnuMm0CMMfW-fWI9ZEa3jxa8GrOjDF8kESiA1l5FPLha35ibaYtsnDpEE4LIDjtJHASHvoB7danPvQTo6A6QITjnJYklFyH8AfibN1KPkTZZvvVuvnQNrdVG2sDzWikar96wE1o-2WR7Q5zsoRfHUCbrIakA44WJB2vS2nVgt3PATI-u6Qt_pOY6i/s2068/1-Scan-001.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1690" data-original-width="2068" height="328" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5zvMQnuMm0CMMfW-fWI9ZEa3jxa8GrOjDF8kESiA1l5FPLha35ibaYtsnDpEE4LIDjtJHASHvoB7danPvQTo6A6QITjnJYklFyH8AfibN1KPkTZZvvVuvnQNrdVG2sDzWikar96wE1o-2WR7Q5zsoRfHUCbrIakA44WJB2vS2nVgt3PATI-u6Qt_pOY6i/w400-h328/1-Scan-001.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><p class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">(2.1.2019). Tytti Sarivaaran tammikuussa 2019 <b>Kolariin</b> tuomasta näyttelystä kirjoitti paikallislehti Luoteis-Lappi. Näyttelyn nimi oli <b>"Posio on osa entistä Kitkan siidaa eli Lapinkylää".</b></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Ylläoleva lehtikuva otettiin Kolarin valtuustosalin näyttelytilassa Kolarissa.
Tytin metsäsaamelaispuku on <b>Sallan</b> perua, ja käsityötä tietenkin - poronluusta tehtyjä riskuja myöten.</span><o:p></o:p></p></td></tr></tbody></table><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgW2FD56W1JvCq7TIq59IPLWbcQGG9lsU-nqUabhWsTCat8m4UgENrLr6swbXEg3ymIxrEiYCIOF6bkyYFGV1dz6urcbBpRuLWwjJaJ8cYz0tCj8-WluGz78KkjnJxayDuhFTMo0qyTvh9qpwJZfQi-_M1LKxsGWuRuyXu1xz4XzyVcdFTcs7BsM2jNp4jc/s3104/1-Scan-002.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2538" data-original-width="3104" height="328" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgW2FD56W1JvCq7TIq59IPLWbcQGG9lsU-nqUabhWsTCat8m4UgENrLr6swbXEg3ymIxrEiYCIOF6bkyYFGV1dz6urcbBpRuLWwjJaJ8cYz0tCj8-WluGz78KkjnJxayDuhFTMo0qyTvh9qpwJZfQi-_M1LKxsGWuRuyXu1xz4XzyVcdFTcs7BsM2jNp4jc/w400-h328/1-Scan-002.jpg" width="400" /></a></div><br /><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2ihff_VgsybNWc3J5Rb17GcODlzIXB0kwBACgpkQRwbFD1fmD1Ll3FFk_9nKTt4Dbhj6Oe8KCs4KfGcNsCMGFyrMCbKDmQjAgCXDgaa5qAYf0rKgtJ1pSWjh4Wc3QzyUvvNm9jrt9XQ0eYI6lAYj1V4_jJxTx8e9XQ3NwEpxLH40W7sXx-goYtT0SAW28/s4288/1-DSC_5347.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2848" data-original-width="4288" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2ihff_VgsybNWc3J5Rb17GcODlzIXB0kwBACgpkQRwbFD1fmD1Ll3FFk_9nKTt4Dbhj6Oe8KCs4KfGcNsCMGFyrMCbKDmQjAgCXDgaa5qAYf0rKgtJ1pSWjh4Wc3QzyUvvNm9jrt9XQ0eYI6lAYj1V4_jJxTx8e9XQ3NwEpxLH40W7sXx-goYtT0SAW28/w400-h266/1-DSC_5347.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: medium;"><b>Tytti Sarivaara ja Niko Rytilahti (2018). Näyttely Kuolajärven siida, esillä Sallan museon Rajakievarissa. </b><br /><br /><b>https://lapinmaansalat.blogspot.com/2022/02/entisen-kemin-lapin-metsasaamelaista.html</b></span></td></tr></tbody></table><span style="font-size: medium;"><br /></span></div>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-60559321916180558252024-01-14T16:28:00.001+02:002024-01-16T23:31:04.651+02:00Hiidensalo, Venla. Karhunpesä 2014. Ihmisten välillä on raja.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-OuUshG7G9JE/WloMjdrtKOI/AAAAAAAAj_g/QfuOLVsORXIlU7iEMj8WKoKjg_VoXhyugCLcBGAs/s1600/DSC_9506.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1083" data-original-width="1600" height="432" src="https://1.bp.blogspot.com/-OuUshG7G9JE/WloMjdrtKOI/AAAAAAAAj_g/QfuOLVsORXIlU7iEMj8WKoKjg_VoXhyugCLcBGAs/s640/DSC_9506.JPG" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Postaukseni julkaistu ensimmäisen kerran 13.1.2018, päivitetty 14.1.2024.</div>
<div>
<div class="MsoNoSpacing"><b><br /></b></div><div class="MsoNoSpacing"><b><br /></b></div><div class="MsoNoSpacing">
<b>Venla Hiidensalo. Karhunpesä. </b></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<o:p></o:p><i>Isän ja mummun muistolle</i></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Kustannusosakeyhtiö <b>Otava</b>. 2014. Otavan kirjapaino. 2014. Päällys: <b>Timo Mänttäri</b>.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<i><b>Sota on tragedia, joka tapahtuu yksilöille.</b> </i>(<b>Svalenka Drakulic</b>)</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Syvä iskumme on, viha voittamaton,</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i>meill´armoa ei, kotimaata. Koko onnemme kalpamme kärjessä on, ei rintamme heltyä saata.</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Sotahuutomme hurmaten maalle soi, mi katkovi kahleitasi.</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa.</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa. Jääkärimarssi.</i> Sanat: <b>Heikki Nurmio</b>. Sävel: <b>Jean Sibelius</b>.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Kiitokset kirjoitustyön tukemisesta</i>:</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><b>Alfred Kordelinin</b> rahasto. <b>Otavan</b> Kirjasäätiö.
Kirjastoapurahalautakunta. Valtion kirjallisuustoimikunta. Kiitokset myös <b>Apocalypticalle</b>, jonka musiikki toimi tämän romaanin ääniraitana
kirjoitustyön aikana. Erityiskiitokset <b>Timolle</b>.</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i>________________________________________________________________________________</i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<h2 style="text-align: left;"><span style="font-weight: normal;">
Lukijana, kirjan kokijana, kiitän <i>Karhunpesä</i>-teoksesta
vain Venla Hiidensaloa: <br />Kiitos unohtumattoman hyvästä tarinasta! </span></h2>
<div class="MsoNormal"><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="MsoNormal"><b><span style="font-size: large;">Kirjailijan Karhunpesä</span></b></div><div class="MsoNormal"><br /></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;"><b>Hiidensalo</b> on kirjoittanut lukijoiltaan osaamista vaativan <i>Karhunpesä</i>-teoksen. </span></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Kirjailija on siis paitsi käyttänyt kirjailijan vapauttaan myös vaatinut itseltään todella paljon, jotta on onnistunut valjastamaan kaikki syntymälahjansa tarinan hyväksi. </span></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Näen <b>Hiidensalon</b> tavassa kirjoittaa sellaista hurjaa harkintaa, joka mielestäni on yksi huippulahjakkaan kirjoittajan tuntomerkki.</span></div><div class="MsoNormal"><i><span style="font-size: medium;"><br /></span></i></div><div class="MsoNormal"><i><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></i></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;"><i>Karhunpesä</i> olisi (jopa!) minulta jäänyt lukematta, jos en olisi... jos ei olisi... Kolmessa vuodessa kuitenkin kasvoin sen verran, että pystyin ja kykenin mekaanisen lukemisen sijasta kokemaan <i>Karhunpesän</i>.</span><o:p></o:p></div><div class="MsoNormal"><br /></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Kasvaakseni ikään kuin karhunpyytäjäksi hankin uutta tietoa vuoden 1918 sodasta ja tähän sotaan liittyvistä sukuni ihmisistä. Lopullisia tarkoitusperiä tajuamatta hankin uutta tietoa matkustamalla <b>Virossa, Viipurissa, Pietarissa</b> - kasvaakseni karhunpyytäjäksi. Järjestin vanhojen valokuvien näyttelyn, haastattelin vanhoja ihmisiä. Tiedostamaton "tutkimustyö" vei aikansa. Tulin keränneeksi mieleeni lokerokaupalla kokemuksia, joiden tukemina vihdoinkin löysin itsestäni <i>Karhunpesän</i>. </span></div><div class="MsoNormal"><br /></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Löytö merkitsi sitä, että lukijana minulla on kanttia arvioida <b>Hiidensalon</b> <i>Karhunpesä</i> loistavaksi teokseksi.<o:p></o:p></span></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Silti.<o:p></o:p></span></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Olihan minulla kestämistä...esimerkiksi siinä, että <b>Hiidensalo</b> on valinnut teoksensa <i>"punaiseksi langaksi"</i> <b>Sibeliuksen</b> <i>Jääkärimarssin</i>; marssin, jota soitettuna rakastan ja joka herättää minussa vain turvallisuuden tunteen.<o:p></o:p></span></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Niinpä tiesin <i>Karhunpesää</i> lukiessani odottaa sitä tarinan huippukohtaa, joka viittaisi <i>Jääkärimarssin</i> sanojen sisältämään viestiin. <o:p></o:p></span></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Loppujen lopuksi ymmärrän.<o:p></o:p></span></div><div class="MsoNormal"></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Ymmärrän kirjailijan säkeeseen liittyvän valinnan. Ymmärtäminen ei ole hyväksymistä, mutta uuden oppimisen siemenen se sisältää. </span><o:p></o:p></div><div class="MsoNormal"><br /></div><div class="MsoNormal"><br /></div><div class="MsoNormal"><b><span style="font-size: medium;">Ote Karhunpesästä (s. 470 - 471). Isänmaan etu tai vapaus?</span></b></div><div class="MsoNormal"><b><span style="font-size: medium;"><br /></span></b></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></div><div class="MsoNormal"><i><span style="font-size: medium;">-Ilmari kaivoi nenäliinan taskustaan ja ojensi sen minulle.<o:p></o:p></span></i></div><div class="MsoNormal"><i><span style="font-size: medium;">- Jumalauta, se on niin väärin, sanoin ja niistin nenääni.<o:p></o:p></span></i></div><div class="MsoNormal"><i><span style="font-size: medium;">-Mikä?<o:p></o:p></span></i></div><div class="MsoNormal"><i><span style="font-size: medium;">-Ajattele nyt Almaakin. Se ei koskaan puhunut kadonneesta isästään ja kuolleesta veljestään. Tai isää, joka kiersi sitä saatanan saunaa loppuelämänsä ja syytti itseään siitä, että se ei ollut osannut pelastaa omaa isäänsä. Senjaa, joka vaikeni sisällissodassa kadonneesta siskostaan. Äitiä, joka ei koskaan puhunut Senjasta.<o:p></o:p></span></i></div><div class="MsoNormal"><i><span style="font-size: medium;">- Ne vaikenivat siksi, että sodan jälkeen oli pakko, Ilmari sanoi.<o:p></o:p></span></i></div><div class="MsoNormal"><i><span style="font-size: medium;">- Niin. Ne nielivät sanojen mukana vihansa, ja se siirtyi syyllisyytenä seuraavaan sukupolveen. Se on väärin! Väärin! Mitä joku isänmaan etu tai vapaus ovat sen kaiken kärsimyksen rinnalla? Ei mitään! Jumalauta! huusin järven aaltoihin.<o:p></o:p></span></i></div><div class="MsoNormal"><i><span style="font-size: medium;">- Mä tiedän millaista on joutua väkivallan uhriksi. Se rikkoo jotain lopullisesti. On mahdotonta enää luottaa siihen, että <b>ihmisten välillä on raja</b>, jota siihen asti on pitänyt itsestäänselvyytenä.<o:p></o:p></span></i></div><div class="MsoNormal"></div><div class="MsoNormal"><i><span style="font-size: medium;">Ilmari puristi minut itseään vasten. - Sä olet selvittänyt niiden kohtalon niin pitkälle kuin olet voinut. Sun ei tarvitse kantaa niiden taakkaa. Se on niiden perintö sulle. Sä voit olla vapaa. Myös kaikesta siitä, mitä sulle tehtiin."</span></i><o:p></o:p></div><div class="MsoNormal"><i><br /></i></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;"><b>Hiidensalon</b> teoksen yksi monista arvokkaista ajatuksista tai vastauksista on tässä: </span></div><div class="MsoNormal"><i><b><span style="font-size: medium;">"Ihmisten välillä on raja."</span></b></i></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">Se on koko teoksen liikuttavin sanoma kaikessa ristiriitaisuudessaan. Taas olen oppinut jotakin uutta...</span></div><div><br /></div></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Lukukokemusta on kaikki se, mitä mielentasolla käynnistyy</span></div><div class="MsoNormal"><br /></div>
<div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">
Viimeisten opettajavuosieni tärkeimpiä haasteitani oli, kuinka
auttaa koulua käyviä kirjojen ystäviä ilmaisemaan omia lukukokemuksiaan.
Nuorten lukijoitten oli aika helppo kertoa kirjan juonesta, tapahtumista,
hahmoista, päähenkilöstä - mutta myös tunteista ja muistoista, joita he
itsessään tunnistivat, kun miettivät lukemaansa kirjaa. Silti lukukokemus
käsitteenä, näin uskallan sanoa, jäi heille ns. "hyväksi
kysymykseksi". En osannut antaa oppilailleni sitä valmista vastausta, mitä
he mahdollisesti olisivat halunneet. Vastaukseni ei kelvannut, koska se ei mitenkään kohdannut heitä... <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: medium;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">
Omaa lukukokemustani on ihan kaikki se, mitä kirjan
lukeminen mielessäni käynnistää. Paras kirja on se, josta syntynyt
<i>"mielenliikahdus"</i> saa minut liikkeelle, kirjahyllylle, tiedon
lähteille, tutkimusretkelle, haastattelumatkalle, ulos, ylös, kävelylle,
lumitöihin, kompostikasalle - riippuu kirjasta! Tärkeintä on syntynyt liike.</span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">
Kaltaiselleni <i>"kaikki on kaunista minulle"</i>
-tyypille <b>Hiidensalon</b> <i>Karhunpesä</i>-teos vastasi sekä silmään, hermoon, mieleen
että sydämeen. Silmiä käytin ostaessani <b>Karhunpesä</b> -kirjan, sillä valinnan tein
otsikon perusteella. </span></div>
<div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">
Nimittäin. </span><span style="font-size: large;">Kolme vuotta sitten tutkin ja tutustuin </span><b style="font-size: large;">Juha Pentikäisen</b><span style="font-size: large;">
opastamana </span><i style="font-size: large;">"Karhun tilaan Suomessa ja suomalaisten mielissä ennen ja
nyt"</i><span style="font-size: large;">. (</span><b style="font-size: large;">Pentikäinen, Juha</b><span style="font-size: large;">. 2005. Karhun kannoilla. Metsänpitäjä ja Mies.
Yliopistopaino, Helsinki.)</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: medium;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">
Kolme vuotta sitten (2015) olin ollut <b>Juha Pentikäisen</b> (ja
<i>Finnskogen</i>-suomalaissukujen menneisyydestä kiinnostuneiden harrastajien) mukana
retkellä metsäsuomalaisten mailla Ruotsin <b>Värmlannissa</b> ja <b>Norjassa</b>. Olin saanut kipinän
mytologiasta. Olin innostunut. Silloin <b>Venla</b> <b>Hiidensalon</b> <i>Karhunpesä</i> -teos
sattui silmääni (kirjakaupassa). En välittänyt "vuotavasta"
silmästäni. Olin aivan varma mielenkiintoisesta valinnastani. Perustelin
itselleni: "Onko parempaa vihjettä hyvälle suomalaistarinalle kuin ovat
metsään liittyvät sanat <i>hiisi, salo, karhu ja pesä</i>! <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: medium;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">
Ostin teoksen, menin kotiin ja rupesin lukemaan. Kesken
jäi...kolmeksi vuodeksi. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: medium;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">
Nykyään jo tunnustan itselleni, että uuden oppiminen
kiinnostaa elämässä eniten. Tarvitsemani oppi ei löydy kirjojen sivuilta, vaan
se syntyy lukukokemusteni myötä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: medium;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">
Lukijana olen oppinut hyväksymään myös sen, että lukemisen
aikana pidän huolta vain itsestäni ja siitä, mitä minulle tapahtuu. Vaadin
"mystisen" lukurauhan, hiljaisuuden ympärilleni. Vain lukurauha
turvaa sen, että hyvään tarinaan kätkeytyvät solmut, salaisuudet ja
"opetukset" avautuvat. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: medium;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">
Lukukokemukseni on sitä voimakkaampi ja sytyttävämpi, mitä
enemmän (itselleni) tarpeellista ajatusta tunnistan tarinan seasta. </span></div><div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;">
Ylipäätäni
uskon siihen, että ihmiset lukevat niitä kirjoja, mitä he uskovat
tarvitsevansa. Ne jotka eivät kirjoja lue, eivät niitä koe tarvitsevansa. Joo,
joo, on tämä itsestäänselvyys, mutta surullisen surkuhupaisaa on, jos <i>tietävä
ja osaava ihminen</i> ei kirjaa tarvitse. Ihminen joka ei kirjaa tarvitse, ei pääse
oman, uutta luovan lukukokemuksen kannoille. </span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal"><br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-MZYsWPhtUXI/WloWESc0vJI/AAAAAAAAj_w/bzKRpiGtqpAEafOnQhyrWPgraFM8CbcqwCLcBGAs/s1600/DSC_9509.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1315" data-original-width="1600" height="526" src="https://3.bp.blogspot.com/-MZYsWPhtUXI/WloWESc0vJI/AAAAAAAAj_w/bzKRpiGtqpAEafOnQhyrWPgraFM8CbcqwCLcBGAs/s640/DSC_9509.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
</div>
Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-2577045103030827972023-12-27T20:53:00.001+02:002023-12-28T00:14:43.340+02:00Emma Marinin muistikuvat herättävät minutkin inspiroitumaan kirjoittamisesta - tähän uskon! <div style="text-align: left;">Hei, <b>Emma</b>,</div><div style="text-align: left;">kiitos kirjastasi, joka ilmestyi jo 2016. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Kiitos, että sain käydä sinun ja <b>Pekan</b> tykönä kylässä <b>Rovaniemen</b> kodissanne juuri niihin aikoihin, kun viimeistelitte tarinakokoelmaasi. Silloin puhuimme esimerkiksi <b>Petsamon ajasta</b> ja siitä, kuinka "vanhoitten muistitieto" on vahvistanut, että kyllä se minun <b>äitini Vieno</b> oli ollut noin 10-vuotiaana tyttärenä mukana isosiskonsa <b>Veeran</b> ja tämän puolison <b>Ilmarin</b> kanssa juurikin siellä Petsamossa! </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Kiitos tarinastasi "<b>Väärä jalka oikeassa kengässä</b>"! </div><div style="text-align: left;">En vielä paljasta salaisuuttani, joka liittyy kenkiin ja kokemusperäiseen oivallukseeni siitä, miten <b>ihmisrievun kengittämisen</b> oppimista voi käyttää vertauskuvana mielenmaailmaan kuuluvien taitojen oppimisessa. </div><div style="text-align: left;">Sitä paitsi kirjailijat <b>Jari ja Kati Tervo </b>liikuttavaksi kiitetyssä<b> </b>kirjassaan<b> UKKO -</b> he juuri vahvistivat eilisillan lukukokemukseni syvyyttä käyttämällä ihmisestä puhuttaessa sanaa <b>kengittää</b>; siinä kaikki. Tähän mennessä olin kuvitellut, että vain hevonen kengitetään - tai koira.</div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b>Kiitos tarinastasi "Viekko, Vekke ja vanha paskeri</b>"! Kiitos tarinasta "<b>Kataisen Ellin rohkaisu</b>"!</div><div style="text-align: left;">Kiitos tarinastasi <b>"Yhden sanan voima"</b>!</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Ja kuten viestini sinulle aloitin, <b>Emma, </b>päätän sen kirjoittamalla: "Kiitos kirjastasi!" Jokaikinen tarinasi ikään kuin mahtuu minun maailmankuvaani ja muistikuvastooni; olemmehan yhteisen <b>isoäitimme, viisaan Einon Ailin,</b> lastenlapsia. Siinä on sellaista <b>toivoa</b> myös minulle, joka vasta nyt (67-vuotiaana) olen ruvennut ymmärtämään, kuinka tärkeätä on kysyä itseltään: <b>"Hei, millä asioilla on todella merkitystä elämässäsi?" </b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;">Sain <b>siskoltani</b> lahjaksi kirjan, joka tukee ja auttaa minua "huomaamaan kaikkein tärkeimmät asiat elämässäni (tässä ja nyt), nauttimaan niistä ja antamaan aikaa merkityksellisille asioille".</div><div style="text-align: left;">Oma unelmani tai <b>toiveeni</b> tarinoiden (muistikuvien) kirjoittamisesta on herännyt vähitellen kuluneen "vaikean vuoden" aikana. Toivo kuitenkin nojaa aina tulevaisuuteen, josta en edelleenkään tiedä, mitä varmuudella voi tapahtua. Uskon kuitenkin, että juuri toivo auttaa sietämään <b>tässä ja nyt olevaa vaikeaa</b> muistuttaen, että joskus on vielä toisin. </div><div style="text-align: left;"> </div><div style="text-align: left;"><b>Emma</b>, olet esikuvani kirjoittajana ja ihmisenä. Usko, toivo ja rakkaus! Kiitos sinun, ja sinun tarinoittesi uskosta, toivosta ja rakkaudesta! </div><div style="text-align: left;">Hymy huulilla, sydän täynnä kiitollisuutta otin sinuun yhteyden tänään (27.12.2023) kirjoittamalla tänne "nettiin". Kirjoittajaksi syntyneenä, kirjeiden kirjoittajaksi (<b>Helliriika-tätini</b> tavoin) syntyneenä elämässäni todella merkittävä asia on kirjoittaminen. </div><div style="text-align: left;">Kunhan kaikesta vaikeasta ja hyvästä tokenen, annan nyt aikaani niille tarinoilleni, jotka syntyvät tekstiksi, kun niiden aika on. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><b>Kiitos, Emma lämpimästä puhelustasi, jonka sinulta viimeksi sain, palataan...</b></div><div style="text-align: left;"><b>terveisin, Kata.</b></div><div style="text-align: left;"> </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"> </div><div style="text-align: left;"> <br /><b><span style="font-size: medium;">Emma Marin. <i>Pylsyn myöstärit ja muita muistikuvia (2016), 1. painos, s. 132-133</i></span></b></div><div style="text-align: left;"><br /></div><h3 style="text-align: left;"><b><br /></b></h3><h3 style="text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC259iJ6KRevmyXHV3VEi9747iZdzcBNEfvcsiIVG5AQvjvM65SY3mwSgtVYUtDz0TyjzsnJKp9tvQoOqBuE8v31CYFIc9_AyQdc5vTvXiDQHxau8kwwsKLZa9T4_Ofy08TwQ1eDEZQ42ANhQzqhLcxPcRFu02J_SaNoJAtJcX0KTjNxAHz1mxVUNV0qj8/s2032/DSC_1355.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2032" data-original-width="1521" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC259iJ6KRevmyXHV3VEi9747iZdzcBNEfvcsiIVG5AQvjvM65SY3mwSgtVYUtDz0TyjzsnJKp9tvQoOqBuE8v31CYFIc9_AyQdc5vTvXiDQHxau8kwwsKLZa9T4_Ofy08TwQ1eDEZQ42ANhQzqhLcxPcRFu02J_SaNoJAtJcX0KTjNxAHz1mxVUNV0qj8/w300-h400/DSC_1355.JPG" width="300" /></a></div><br /><b><br /></b></h3><h3 style="text-align: left;"><b><br /></b></h3><h3 style="text-align: left;"><b><br /></b></h3><h2 style="text-align: left;"><b><br /></b></h2><h2 style="text-align: left;"><b><br /></b></h2><h2 style="text-align: left;"><b><br /></b></h2><h2 style="text-align: left;"><b><br /></b></h2><h2 style="text-align: left;"><b><br /></b></h2><h2 style="text-align: left;"><b><br /></b></h2><h2 style="text-align: left;"><b>EMMA MARIN: </b></h2><h2 style="text-align: left;"><b>SIEPPIJÄRVEN SISU TOI MAINETTA KYLÄLLE</b></h2><div><div style="font-size: medium; font-weight: 400;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span>Suomen kansa on tunnettu urheilukansana ympäri maailman. Pieni maa on omistanut ihmeteltävän paljon tulosta tekevää väkeä. Tähän on tarvittu paljon myös urheilusta innostunutta ohjaajaväkeä, jotka ovat tehneet mahdolliseksi urheilun harrastamisen</span>.</span></div><span style="font-size: medium; font-weight: 400; text-align: center;"><span><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Sieppijärvi muistaa innokkaan urheilumiehen, <b>Antti Iivarin</b>. Myös monet nyt jo varttuneet ihmiset tekivät Antti Iivarin avustuksella tunnetuksi kotiseutuamme, tuoden mainetta urheilusaavutuksillaan. </div><div style="text-align: left;">Uskon että varojen puute oli yksi este vielä suurempiin tuloksiin, sillä innokkaita nuoria olisi ehkä ollut. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Me muistamme <b>Pertti Teurajärven, Aukusti ja Timo Lämsän, Vesa Hiltusen,</b> <b>Pentti Vaattovaaran, Mikko Ungan, Reijo Jauhojärven, Timo Peterin</b> ja naisista <b>Elli Teurajärven</b>. Nämä urheilijat ovat niitä, joita ikäiseni (s. 1939) hyvin muistavat, mutta nuoremman polven hiihtäjät eivät niinkään ole muistissa, vaikka heidän suorituksensa ovat yhtä arvokkaita.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Kun Suomen mestaruusviestissä <b>Timo Peteri</b> lähti toisena ankkuriosuudelle, alkoivat <i>Etelä-Savon</i> kannattajat jo juhlimaan hopeamitalia, lähtihän <i>Juvan</i> ankkurina huippuhiihtäjä <b>Raimo Hämäläinen</b> aivan Peterin kannassa. Savolaiset ilkkuivat, mikä se semmonen <i>Sieppijärvi</i> on ja kuka tuo Peteri, eihän sitä kukaan tunne. Ääni muuttui, kun maaliin tuli ylivoimaisena voittajana <i>Kuusamon Eräveikot</i> olympiahiihtäjien toimesta ja toisena <i>Sieppijärven Sisu</i>. Välimatka Hämäläiseen oli vain kasvanut. Tämä lienee se arvokas tähtihetki Sisun hiihtäjien historiassa.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><b>Pentti Vaattovaara</b> on serkkuni ja asui naapurustossa. Saimme seurata lähempää hänen intoansa. Kerrankin Pentin äiti, <b>Hanna-tätini</b>, oli maalannut illalla pirtin lattian, ja radio oli jäänyt maalin taakse. Kymmenen uutiset urheilu-uutisten kanssa olivat tulossa. Pentti sipaisi villasukat jalkaan ja hiipi hakemaan radion. Aamulla täti ihmetteli karvatassunjälkiä maalissa, mutta ymmärsi teon. Urheilijoiden kotiväki joutui "urheilemaan" mukana, sehän ei muuten onnistuisi.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Elämäni ainoa hiihtokilpailu, jossa olin hiihtämässä, oli Sisun talolla, <b>Antti</b> <b>Iivarin</b> järjestämänä. Olin 8-9 vuoden ikäinen, kilpasukseni olivat isäni tekemät ja niissä oli nahkaiset "pänkhäät eli mäystimet" siteenä; nahkalenkki johon kenkä pujotettiin ja kumilenkillä otettiin kenkä kannan takaa kiinni.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Samaa latua hiihti myöhemmin lähtenyt <b>tätini Aira</b>, minua pari kolme vuotta vanhempi. Hyvänä hiihtäjänä hän oli kohta kannassa ja huusi onnellisena <i>"latua!"</i>. Minä puolestani sanoin takaisin, että <i>"enkä anna latua, mene laijasta, minua niin paleleeki!"</i> Lähellä maalia kenkäni irtosi "pänkhäästä", ensin toinen ja sitten toinen, silloin tuli itku. <b>Antti Iivari</b> tuli ja sieppasi minut suksineni päivineni kainaloonsa ja juoksutti maaliin. Maalissa hän kuulutti, että Emmakin pääsi maahliin. Että semmonen se oli, Antti Iivari.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Penkkiurheilu on kaikkein suosituin urheilulaji Suomen kodeissa, ja televisio tuo ne kilpailut elävinä nähtäviksi. Vanha sananlasku sanoo: "Terve sielu terveessä ruumiissa." Niiden terveydessä (sielun ja ruumiin) sitä urheilua riittääkin, eikös vain?</div></span></span></div><div style="text-align: left;"> Kuvassa <b>Emma juhlimassa Helliriikan 80-vuotispäivää Sisun talolla, heinäkuussa 2019.</b> </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSX60coKXjK9Eb2i8IaEK17AbFPYd842jsVZbGazZxszTzoSt7STnKImAd70RVU7JWMejmORn78txvzjoW3HpC8PGUGzve2HOQH5ulPY9pguEMW4o6RcWYXf-CQyU-zw0tcsqMtEO3zKSm6r2eN7NSbvsOPZcZw8cZYyDyJ08aR7rOJfPLbvge9xFLZ0hm/s1527/Emma.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1014" data-original-width="1527" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSX60coKXjK9Eb2i8IaEK17AbFPYd842jsVZbGazZxszTzoSt7STnKImAd70RVU7JWMejmORn78txvzjoW3HpC8PGUGzve2HOQH5ulPY9pguEMW4o6RcWYXf-CQyU-zw0tcsqMtEO3zKSm6r2eN7NSbvsOPZcZw8cZYyDyJ08aR7rOJfPLbvge9xFLZ0hm/w640-h424/Emma.JPG" width="640" /></a></div><br /><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0rZ7ZnTvWY50Knk732_14MjfOnyuVy54dt0eU9Y8Yy4CS0vZC27HaYWmtbfV1gL62cyr0ovEdfHO0ljMiOisxxC1SP423A1-3AHjWmht5TSTAxO_Xpi6GvUuFDLU1-2UBy5sko_crWkPlEVRJiKCMPRC1JDNHGdUZl8GoqC7sRbTY8m6rE9LjW5o5cg/s2521/Hiiht%C3%A4m%C3%A4ll%C3%A4%20t%C3%B6ihin1939%20Vas%20Ilmari%20Kaitala.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1605" data-original-width="2521" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0rZ7ZnTvWY50Knk732_14MjfOnyuVy54dt0eU9Y8Yy4CS0vZC27HaYWmtbfV1gL62cyr0ovEdfHO0ljMiOisxxC1SP423A1-3AHjWmht5TSTAxO_Xpi6GvUuFDLU1-2UBy5sko_crWkPlEVRJiKCMPRC1JDNHGdUZl8GoqC7sRbTY8m6rE9LjW5o5cg/w640-h408/Hiiht%C3%A4m%C3%A4ll%C3%A4%20t%C3%B6ihin1939%20Vas%20Ilmari%20Kaitala.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b style="font-family: verdana;">"Hiihtämällä metsätöihin. 1939"</b><span style="font-family: verdana;">. </span><br /><span style="font-family: times;"><br /><span style="font-size: medium;">Vasemmalla Emma Marinin isä, Nuottavaaran <b>Ilmari Kaitala</b>. "Lukijoille tuttuja toisetkin miehet" kuten oikealla <b>Isak Joona</b> Kolarin Venetistä.</span> <br /> <span style="font-family: "Times New Roman"; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><span style="text-align: center;">Kuva: </span><span style="text-align: center;">Ilpo Kaitalan</span><span style="text-align: center;"> vanhasta perhealbumista.</span></span></span><br /></span><br /><span style="font-family: times;">(Kuva suurenee klikkaamalla. Toivoisin nuorempien lukijoitteni näyttävän kuvaa Kolarin seudun vanhemmille ihmisille, jotka ehkä tunnistaisivat keskellä olevat kaksi työmiestä.)</span><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><br /></span><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span><br /><b> </b><b> </b><br /></span><b><br /></b></span></td></tr></tbody></table><b><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><br /></span><br /></b></div>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-51119678483949889532023-12-14T12:58:00.002+02:002024-01-09T00:37:57.592+02:00 Taiteiden illat Iissä 2023. Taitotalolla VÄLÄHDYKSIÄ ELÄMÄSTÄ, yhtenä tarinoiden kirjoittajana TAIMI HAUTALA Iistä. <h2><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5Dj0ObtKGQxb52w7jjShKgHgvgUHLIdimepOaz_t8XQDNBHY4zD0Iz9kogmRDdoGtQgKOqTIivTUELs1JGxuZNV8nZUpPRDdMuTx9V4YJ7B-kJLe7efhxERMuc9QPscBQbjlq3AU4LtqY759iKmgKXkI6esro1k_soonUF3kZwmDhLm26FimOygDoMISD/s2670/DSC_1488.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1595" data-original-width="2670" height="382" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5Dj0ObtKGQxb52w7jjShKgHgvgUHLIdimepOaz_t8XQDNBHY4zD0Iz9kogmRDdoGtQgKOqTIivTUELs1JGxuZNV8nZUpPRDdMuTx9V4YJ7B-kJLe7efhxERMuc9QPscBQbjlq3AU4LtqY759iKmgKXkI6esro1k_soonUF3kZwmDhLm26FimOygDoMISD/w640-h382/DSC_1488.JPG" width="640" /></a></div><br /></h2><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Taimi Hautala Iistä. Joulutarina,18.12.2007.</span><span style="font-size: medium; font-weight: normal;"> </span></h3><h1 style="text-align: left;">Jouluriemun pelastus </h1><div><br /></div><div><br /></div><div><span style="font-size: large;">Korvatunturin joululahjapajassa kävi kova tohina. Jouluun oli aikaa enää kuukausi. Kova työntouhu piti tontut kiireisinä. Jokaiselle oli annettu oma tehtävä. Joulupukki luki lasten lähettämiä kirjeitä ja kirjasi erilliseen vihkoon mitä kukin lapsi lahjaksi toivoi. Sitten hän vei työmääräykset tontuille pajaan.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Nuorille tontuille hän antoi kaikki teknillistä osaamista vaativat tehtävät. Tontut tekivät työtä käskettyä. Jotkut tontut olivat ahkeroineet joulupukin lahjapajassa jo satoja vuosia. Työ oli heille mieluista, mutta viime vuosina lasten lahjatoiveet olivat käyneet aina vain vaativimmiksi. Tontuista vanhimmat olivat tottuneet veistämään vain puuhevosia ja puuautoja. </span></div><div><span style="font-size: large;">Nyt aika oli muuttunut. Heidän taidot eivät enää riittäneet nykylasten toiveita täyttämään. Niinpä Joulupukki siirsi tontuista vanhimmat huolehtimaan poroista. Porot olivat myös hyvin tärkeässä asemassa joulun aikaan, jolloin lahjoja vietiin Suomen kaikkiin koteihin.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Petteri Punakuono, poroista kaikkein kuuluisin, oli myös hyvin vanha ja sen kunto oli iän myötä heikentynyt. Tonttu Touhukas oli Joulupukin toimesta siirretty hoitamaan Petteri Punakuonoa, jotta se olisi varmasti hyvässä kunnossa aattoiltana. </span></div><div><span style="font-size: large;">Tonttu Touhukas tiesi, että Joulupukki haluaa aina aattoiltana itse valjastaa Petteri Punakuonon joululahjarekensä eteen.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Joulupukki luotti Petteri Punakuonoon. Sen nenä oli valaissut tien lasten luo lukuisina Jouluaattoina, eikä lasten ollut koskaan tarvinnut turhaan odottaa lahjojaan sen takia, että Joulupukki olisi eksynyt pimeällä metsätaipaleella.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Tonttu Touhukas kahlasi lumessa metsän reunaan, jossa porot olivat aitauksessa. Pieni valopilkku ohjasi hänet kuusen luo, jossa Petteri Punakuono kyyhötti pää painuksissa. "Mikä sinulla on hätänä?" kysyi Tonttu Touhukas. "Minun jalka on kipeä", vastasi Punakuono. "Voi, voi", päivitteli Tonttu Touhukas. "Nyt on hyvät neuvot tarpeen. Minä lähden heti paikalla käymään Tonttulan Apteekissa ja tuon sinulle lääkettä ja sidetarpeita tuohon jalkaasi. Sehän näyttää olevan kovasti turvoksissa. Älä pelkää, kyllä me saadaan sinut kuntoon ennen Jouluaattoa."</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Tonttu Touhukas kipaisi kipinkapin Tonttulan Apteekkiin ja kahmaisi kainaloonsa jotain kylmägeeliä ja ison sideharsorullan ja juoksi yhtä ketterästi takaisin Petterin luo. "Tästä kun vähän sivelen ja laitan siteen jalkaasi niin huomenissa olet varmasti jo kunnossa. Muista syödä jäkälää mahasi täyteen, niin etköhän ala parantua.</span></div><div><span style="font-size: large;">Kun Touhukas oli saanut hoidettua Punakuonon jalan, hän hymyili salaa itsekseen. Petteri Punakuono huomasi tontun hymyilevän, mutta ei virkannut mitään. Punakuono arveli, että tonttu oli vain niin varma hänen jalkansa paranemisesta, että hymyili vain omaa tyytyväisyyttään. Petteri söi mahansa täyteen herkullista jäkälää ja laskeutui makaamaan kuusen suojaan. Pian oli Punakuono unten mailla.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Tonttu Touhukas oli keksinyt idean. Jos Petteri Punakuonon jalka ei ole aamulla vielä kunnossa, hän alkaa kouluttaa toista vasta kaksivuotiasta valkoista poroa Joulupukin ajoporoksi Jouluaattoa varten. Hä</span><span style="font-size: large;">n meni poroaitauksen perälle, jossa tämä nuori valkoinen poro oli kuopimassa </span><span style="font-size: large;">jäkälää lumen alta. Porolla ei ollut vielä nimeä. Tonttu Touhukas mietti, minkä nimen uudelle ajokille antaisi.</span></div><div><span style="font-size: large;">Hän valjasti poron reen eteen ja aloitti ajo-opetukset. Tonttu Touhukas ei ehtinyt kunnolla ottaa suitsista kiinni, kun tämä nuori poro jo ryntäsi matkaan kuin ajatus. Silloin Tonttu Touhukas sanoi ääneen: "Juoksehan AatonAjatus, sinulla on Jouluaattona tärkeä tehtävä olla Joulupukin oma ajoporo."</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Touhukas oli ihmeissään, miten oppivainen AatonAjatus oli. Sitä ei todellakaan tarvinnut paljon käskeä. Se kulki niin kuin piti pelkällä ajatuksen voimalla. Tonttu Touhukas ajeli AatonAjatuksella koko harmaan päivän, ihan iltapimeään saakka, ja vaikka AatonAjatuksella ei ollutkaan loistavaa nenänpäätä, osasi se silti kulkea pimeässä oikeaan suuntaan ohjastajan ajatuksen voimalla.</span></div><div><span style="font-size: large;">Tonttu Touhukas oli innoissaan, mutta hän ei kuitenkaan aikonut vielä kertoa Joulupukille asiasta mitään. Hän päätti vielä katsoa, miten Petteri Punakuonon jalka paranee. Hän vei AatonAjatuksen aitaukseen ja kävi vielä silittämässä Petteri Punakuonon selkää ennen kuin meni itse tallin vintille nukkumaan.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Aamulla herätessä Tonttu Touhukas meni katsomaan, miten Petteri Punakuono voi. Petteri ontui edelleen jalkaansa, joten Tonttu Touhukas päätti jatkaa AatonAjatuksen kouluttamista. Hän päätti kiertää koko Korvatunturin. Niin hän valjasti taas AatonAjatuksen reen eteen, ja ennen kuin hän ehti antaa mitään käskyä, lähti AatonAjatus taas juoksujalkaa tielle, joka kulki Korvatunturin ympäri. Seuraavana päivänä Tonttu Touhukas päätti ajella AatonAjatuksella vähän kauemmas, ihan Rovaniemelle saakka. Niin kävi taas, että AatonAjatus tiesi, missä Rovaniemi on, ja sinne se meni Tonttu Touhukkaan ajatuksen voimalla.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Kului viikkoja, ja Jouluaatto lähestyi, eikä Petteri Punakuonon jalka ollut parantunut yhtään. Tonttu Touhukas ei kuitenkaan uskaltanut kertoa asiasta Joulupukille, vaikka hänellä oli koulutettuna tämä uusi ajoporo. Hän pelkäsi, ettei Joulupukki sittenkään suostuisi uskomaan, että AatosAjatus osaisi kulkea pimeässä kaikkien lasten kotioville niin kuin lukuisina Jouluaattoina Petteri Punakuono oli osannut.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Niin koitti vihdoin Jouluaatto. Joulupukin pajassa oli kaikki lahjat paketoitu valmiiksi. Kävi kova vilske, kun tontut lajittelivat lahjasäkkejä eri kyliin vietäviksi. Silloin ovelle ilmestyi itse Joulupukki suureen turkkiin kääriytyneenä. Hän huuteli: "Tonttu Touhukas, missä minun poroni on?" Touhukas oli valjastanut AatonAjatuksen Joulupukin reen eteen ja kantoi lahjasäkkejä kyytiin. "Tässä on Joulupukin uusi ajoporo AatonAjatus."</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Silloin Joulupukin ilme synkistyi. "Mitä, mitä, missä on Petteri Punakuono? Tonttu Touhukas, mene heti hakemaan minun poroni. Minä en lähde matkaan millään kokemattomalla porolla!"</span></div><div><span style="font-size: large;">"Mutta kun Petteri Punakuonon jalka on kipeä, ei se voi lähteä niin pitkälle matkalle", yritti Tonttu Touhukas selittää. "Mene nyt heti paikalla valjastamaan Petteri Punakuono, lapset odottavat, ei minulla ole aikaa hukattavana, sanoi Joulupukki. </span></div><div><span style="font-size: large;">"Mutta kun", yritti Tonttu Touhukas. Mutta Joulupukin parta vipatti siihen malliin, että Tonttu Touhukkaan oli pakko totella. Hän valjasti Petteri Punakuonon, joka nilkutti paikalle allapäin. </span></div><div><span style="font-size: large;">"Ei voi olla totta? sanoi Joulupukki. "Mitä me nyt tehdään?". </span></div><div><span style="font-size: large;">Tonttu Touhukas osoitti AatosAjatusta ja pyysi, josko Joulupukki edes kokeilisi, lähteekö AatosAjatus matkalle hänen ajatuksen voimalla.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"> </span><span style="font-size: large;">"Viekää Punakuono talliin ja hoitakaa sitä hyvin sillä välin, kun olen viemässä lahjoja Suomen lapsille, sanoi Joulupukki kotiin jääville tontuille.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Sitten Joulupukki istui rekeen ja ajatteli lapsia, jotka odottivat häntä. AatosAjatus ei kuitenkaan liikahtanutkaan, vaikka Joulupukki nyki suitsista. Joulupukki oli menettää toivonsa. Hän mietti, millä ihmeen konstilla hän pääsee jakamaan lahjojaan. Eihän Joulupukki voi unohtaa lapsia Jouluaattona, sehän olisi heille hirveä pettymys ja lapset varmaan menettäisivät uskonsa Joulupukkiin. </span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">"Jospa minä ohjastaisin, kun olen kouluttanutkin AatonAjatuksen. Luultavasti se lähtee liikkeelle vain minun ajatuksen voimalla, sanoi Tonttu Touhukas Joulupukille. Ja Joulupukki suostui ehdotukseen siirtymällä itse reen perälle vällyjen alle istumaan. Tonttu Touhukas otti ohjakset käteensä ja samassa AatonAjatus lähti kiitämään hurjaa vauhtia matkaan.</span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Näin Jouluaatto sujui alkukommelluksista huolimatta tavalliseen tapaan, ja kaikki lapset saivat lahjansa sinäkin Jouluaattona. Ja jouluriemu oli pelastettu. Kiitos AatonAjatuksen! </span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6a_1u_mhgKKS0Ic6o6rSo5rmoaO4RU9VkhkVld-wLrO9FRkxqLZaZ4TCDnLoFWRy9c2qeeRg0q0cPr4iphyphenhyphenqbLHcjJ3wPPrjeGCJVE4LIYrobJelm633Y1B16Kcte5JNxahRXF34KRFFHYCpqrkyI4kCtoMX3NIJ2fHKAIRllE_kpQUWf4mF8v3y3s5rl/s2670/DSC_1488.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1595" data-original-width="2670" height="239" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6a_1u_mhgKKS0Ic6o6rSo5rmoaO4RU9VkhkVld-wLrO9FRkxqLZaZ4TCDnLoFWRy9c2qeeRg0q0cPr4iphyphenhyphenqbLHcjJ3wPPrjeGCJVE4LIYrobJelm633Y1B16Kcte5JNxahRXF34KRFFHYCpqrkyI4kCtoMX3NIJ2fHKAIRllE_kpQUWf4mF8v3y3s5rl/w400-h239/DSC_1488.JPG" width="400" /></a></div><br /><div><br /></div><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;">IiSanomat (MTR/JK), 23.8.2023. </h3><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEia7Hy1hSe7L7GZUTQvGCWjzktpHglhJXfcI9J_rg_Xg-mnqt96bR5R5eLGV_ut0-6lDO-trzInYCuw6zc37EZJ_gmJBmLoAJKK6TlmUL2nyw6SbL80mQEZ-hh5LLHfH8nHuizRXp9-Xy8SQh4TvXPOFB_uMhf58ZBsQsXLq25a1Mah_gBz7vT-N2H26PiK/s2364/20230823_172150.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1315" data-original-width="2364" height="356" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEia7Hy1hSe7L7GZUTQvGCWjzktpHglhJXfcI9J_rg_Xg-mnqt96bR5R5eLGV_ut0-6lDO-trzInYCuw6zc37EZJ_gmJBmLoAJKK6TlmUL2nyw6SbL80mQEZ-hh5LLHfH8nHuizRXp9-Xy8SQh4TvXPOFB_uMhf58ZBsQsXLq25a1Mah_gBz7vT-N2H26PiK/w640-h356/20230823_172150.jpg" width="640" /></a></div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;"><b>IiSanomat uutisoi Kari Väänäsen vierailun Iin </b><b>Taitotalolla. </b>Osuutensa<b> </b>jälkeen<b> </b> Väänänen suuntasi Kuivaniemen kirjastolle. Tämän jälkeen <i>Taiteiden ilta...</i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">jatkui <b>Taitotalon salissa</b> teemalla <b>"Välähdyksiä elämästä"</b>, eli musiikilla, runoilla ja ajatelmilla. Näihin rakentuvat tarinat perustuivat sekä Tommy Tabermanin että paikkakunnan oman taiteilijan, <b>Taimi Hautalan</b> teksteihin. Tarinoita tulkitsivat <b>Lea Backman ja Hannu Tihinen.</b></span></p><p style="text-align: left;"><b style="font-size: large;"><br /></b></p><p style="text-align: left;"><b style="font-size: large;">TAIMI HAUTALAN KIRJALLISTA TUOTANTOA ESITELLEN, tässä Taimin teksti:</b></p><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Mihin ihmistä enää tarvitaan?</span></h3><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Tekoäly, tietoverkko, robotti-ihmiset, ja muut härpäkkeet valtaavat maailman. </span><span style="font-size: large;">Millaiseen maailmaan ihmispolo on menossa?</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Kun tietokone alkoi yleistyä 80-luvun lopulla, sitä pidettiin hyvänä asiana ja sitähän se olikin aluksi. Käsin tai kirjoituskoneella täytettävät lomakkeet eri <b>virastoissa</b> voitiin siirtää arkistojen kätköihin. Erilaisiin virastojen toimintoihin laadittiin <b>omat ohjelmat</b> tietokoneelle. Saimme ohjelmien käyttöön pikakoulutuksen, mutta ohjelmat olivat helppoja, koska työvaiheet olivat ennestään tuttuja. Vuoden lopussa kaikki asiakirjat voitiin tulostaa, myös kirjanpito joko paperiversiona tai tallentaa "korpulle.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Mutta emme vielä tuolloin tarvinneet työssämme <b>nettiä </b>eikä sinne onneksemme oltu siirretty kaikenmaailman asioita. Edelleen oli mahdollista kohdata ihminen ihmisenä.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Jäin Iin <b>sosiaalitoimistosta</b> eläkkeelle vuoden 2004 lopussa. Vielä ainakin minun työssäoloaikanani pystyi <b>puhelimella tiedustelemaan</b> eri virastoista, pankeilta, verotoimistoilta työssä tarvittavia tietoja. Nykyään se on kuulemani mukaan täysin mahdotonta. </span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Mutta kehitys kulkee eteenpäin eikä jarrutusjälkiä näy. Ja niinhän siinä on käynyt, että <b>it-alan insinööreillä</b> on nälkä kasvanut syödessä. Ne eivät ole tyytyneet 1980 - 2000 -lukujen kehitykseen, vaan vielä oli liikaa ihmisiä töissä virastoissa, laitoksissa ja teollisuudessa. Ihmisistä piti päästä eroon hinnalla millä hyvänsä. </span><span style="font-size: large;">Muutamassa vuodessa katosivat kunnista verotoimisto, poliisiasema. KELA, posti, pankit, kyläkoulut jne.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Kaikki inhimillinen toiminta ihmisten palvelemiseksi lakkasi kuin seinään. Kaikki asiat siirrettiin digiaikaan, netin syövereihin; ainakin tavallisen vanhan, jopa sairaan ihmisen ulottumattomiin. </span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Tavoiteltiinko näillä toimenpiteillä <b>yhteiskunnalle säästöjä</b>? Ilmeisesti! Mutta tuliko säästöjä? Ei todellakaan! Kaikkiin virastoihin, laitoksiin, kouluille ja koululaisille piti hankkia uudet tietokoneet, läppärit ja koululaisille myös kalliit koulukuljetukset joka päivä syrjäkyliltä asutuskeskuksiin ylisuuriin kouluihin, joissa lapset kokevat turvattomuutta, ja mielenterveysongelmat kasvavat, ja hoitojonot vain pitenevät.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Meidät vanhukset on myös unohdettu. Kunnista on lakkautettu aikanaan hyviksi koetut <b>kotiavustajien</b> toimet. Aikanaan vanhukset pärjäsivät pitkään kotona, koska kotiavustaja sai todellakin auttaa vanhusta, esimerkiksi käydä kaupassa, avustaa ruokailussa, tehdä pienimuotoista siivousta.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Nykyään hoitaja käväisee vanhuksen luona vain <b>tarkistamassa</b>, onko lääkkeet otettu ajallaan, ja kiiruhtaa seuraavaan kohteeseen. Kaikenlainen muu toiminta, joka viittaisi <b>työntekoon vanhuksen</b> luona, on ehdottomasti kielletty - vaikka nykyään vanhukset joutuvat olemaan kotona entistä huonokuntoisempina, koska hoivapaikkoja ei ole tarpeeksi eikä niihin pääse.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;"><b>Nettiasiointiin</b> siirtyminen pelkästään tuo myös meille vanhoille ihmisille paljon ongelmia. Kaikilla ei ole edes tietokonetta tai ei ole tarpeeksi osaamista niiden käyttöön. On erittäin surullista, kun mitään asiaa ei enää voi hoitaa puhelimella, vaikka se olisi meille vanhoille luontevin tapa asioiden hoidossa. Samalla se toisi turvallisuuden tunnetta, kun saisi esittää asiansa oikealle ihmiselle. Mutta, mutta, sekin turva on viety meiltä. Enää ei puhelimessa vastaa ihminen vaan jokin automaatti, joka hokee vaan, että voit hoitaa asiasi netissä www. </span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Mutta mistä minä <b>tietokoneen</b> sitten hankin, kun ei ole ylimääräistä rahaa, ja eläke riittää juuri ja juuri sairaskuluihin ja muuhun elämiseen? Enkä minä usko, että sormeni enää taipuvat tietokoneen näppäimiin, se kun tuo reuma on tehnyt minut niin kankeaksi. Ja mahtaa kai tietokone maksaakin paljon enemmän kuin jos voisi asioida puhelimella niin kuin ennen - ja siellä vastaisi ihan oikea ihminen! </span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Kaikki ennen <b>palveluammateissa</b> olevat työntekijät on siirretty taustalle, pois silmistä. Sääliksi käy heitäkin, jotka joutuvat <b>työskentelemään etänä</b> esimerkiksi tutkimassa ihmisten netin kautta varaamia lääkäriaikoja ja muita varauksia. Pitemmän päälle sellaiseen työhön turhautuu, kun ei voi olla yhteydessä toisiin ihmisiin.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Vielä on lisää <b>kauhuskenaarioita</b> tulossa. </span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;"><b>Ihmistä</b> ei kohta enää tarvita ollenkaan. Robotit valtaavat maailman ja tekevät työt ja esiintyvät myös kaikissa taiteen lajeissa. <b>Robotit</b> kirjoittavat jo runoja, kirjoja ja laulavat jopa oopperassa. Oopperalaulajat joutuvat tulevaisuudessa syrjäytetyiksi, koska laulajan ei enää tarvitse olla aito ihminen, vaan sen voi hoitaa <b>virtuaalisesti</b> jokin ihmistä muistuttava <b>hahmo</b>. Kohta ei myöskään sairaaloissa ja hoivakodeissa ole enää oikeita hoitajia eikä lääkäreitä vaan robotit ja tekoäly valtaavat melkein kaikki ihmisten työpaikat. </span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Miksi <b>Suomessa</b> ollaan huolissaan <b>väestön kasvun hidastumisesta</b>, kun ihmisiä ei tunnu tarvittavan? Muutenkin nykymaailmassa <b>työkulttuuri</b> on "perseestä". Tubettajia riittää pilvin pimein, ja he kertovat saavansa huimia tuloja pelkästään sillä, että kuvaavat itseään ja tekemisiään ja siirtävät kaiken nettiin, josta toiset samankaltaiset tyhjäntoimittajat heitä tubettajia seuraavat, ja mainostajat maksavat tuollaisesta hölynpölystä.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Aika entinen ei koskaan enää palaa; aika jolloin rehellinen, oikea työ oli vielä arvossaan.</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;"><b>Näin pohdiskellen ja puntaroiden 82 vuoden elämänkokemuksella,</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Iissä 8.5.2023 Taimi Hautala</span></p><div><br /></div><h2 style="text-align: left;"><b style="font-size: large;">Taimi Hautalan runokirjasta (2010) valitut neljä runoa.</b></h2><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivCVkocCROBtVNkmVtk-jeKmYWGnhr9839rcCbLlqk30zxxmC7kpsaFv1eyIhyAWZXXMnCgvOzz8Dh8BDEXccAWSVHkr54PlLsJ9yzrsqnp79bwvQoDOq13Rogul37WGvqkz57PDvLStVnY4IPzwQ3a-w0-qXEoBfK-k3ghbB6afT4voaqJHO9lAVmOw/s1751/DSC_9208.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1751" data-original-width="1501" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivCVkocCROBtVNkmVtk-jeKmYWGnhr9839rcCbLlqk30zxxmC7kpsaFv1eyIhyAWZXXMnCgvOzz8Dh8BDEXccAWSVHkr54PlLsJ9yzrsqnp79bwvQoDOq13Rogul37WGvqkz57PDvLStVnY4IPzwQ3a-w0-qXEoBfK-k3ghbB6afT4voaqJHO9lAVmOw/s320/DSC_9208.JPG" width="274" /></a></div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></h3><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></h3><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></h3><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></h3><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></h3><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></h3><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><div><b style="font-size: large;"><br /></b></div><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Minä sinun äitisi</b></span></h3><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Minä sinun äitisi<br /></span><span style="font-size: medium;">olen tavallinen ihminen.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">En minä ole superhyvä,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">en tehokas joka paikan höylä,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">en kunnioitustasi kerjäävä marttyyri.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Olen vain ihminen.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Ellen riitä sinulle lapseni, </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">en voi mitään.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Haluan elää omaa elämääni,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">en suinkaan toisen elämää.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Olen vähään tyytyväinen,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">rakastan rauhallisia koti-iltoja,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">rakastan metsän turvallista syliä,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">rakastan elämää kaikkinensa.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Pitääkseni itseni ehjänä,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">tarvitsen paljon hiljaisuutta.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Elämässä on ollut karikoita</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">ja niin kai pitää ollakin.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Toivottavasti jokainen tielleni</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">sattunut este on muovannut ja </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">kasvattanut minua.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Toivon että pahimmat särmät olisivat</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">hioutuneet ja voisin täysin rinnoin </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">nauttia jokaisesta olemassaolon hetkestä.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Mutta elämä on kasvua alusta loppuun.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Vielä on toivoa.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Vielä omaan rohkeutta toteuttaa itseäni.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Kasvukipuja koko elämä</b></span></h3><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Haluaisin ystävän,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">joka kuuntelisi,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">olisi lähellä,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">ymmärtäisi.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Mutta kun vartioin </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">reviiriäni kuin koira ikään,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">en päästä lähelle,</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">pelkään haavoittuvani.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Olen sivusta katsoja</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">omassa elämässäni.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Eksyksissä</b></span></h3><div><span style="font-size: medium;">Nuori sosiaaliluukulla.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Enemmän kuin rahaa</span></div><div><span style="font-size: medium;">tarvitsisit olkapäätä.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Olet eksyksissä autiomaassa,</span></div><div><span style="font-size: medium;">etsit ihmisen jälkiä hiekasta,</span></div><div><span style="font-size: medium;">löytämättä.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;">Etsit rohkeasti apua.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Käyttäydyt tuhoisasti.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Yhä syvemmälle yksinäisyyteen</span></div><div><span style="font-size: medium;">vajoaa nuori mielesi, kypsymätön.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Hyvän päivän resepti</b></span></h3><div><span style="font-size: medium;">Herätä uuteen aamuun</span></div><div><span style="font-size: medium;">koiran kuonon ja tassun kosketuksella.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Lintujen liverrys avonaisesta ikkunasta.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Auringon lämpö terassin lattialla paljaissa varpaissa.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Mansikkamaa auringon paisteessa.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Ruohon leikkuu.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Pääskysten taitolento taivaalla.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Istuskelu mökkilaiturilla.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Veneretki joella.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Makkaran paisto nuotiolla.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Saunan löyly ja koivuvihdan tuoksu iholla.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Istuskelu saunan portailla kylpemisen välillä.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Pulahtaminen laiturilta uimaan.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Iltakahvit ja mansikkatorttu.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Siinä se on sekoitus kesäisestä mökkipäivästä.</span></div><div><br /></div>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-79760315640826607242023-12-13T13:30:00.004+02:002024-01-08T21:32:34.260+02:00 Iiläisen Mauno Hautalan (s. 1930) tarinat kertovat elämästä, joka sai alkunsa Sallassa. "Silloin jos koskaan puhallettiin yhteen hiileen."<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmRd68zk-pKpDu3u7y5koL5E_7d0qtF7ugJ0CWMpeHC70kfIwcEe96PvBycJfxmzlFICG2fQ_nK0FdKiu1UGC7zet9v6Rq_w-arRFVfejhPQKALpT7ulA1Xqy-YzIBszovaAODxrt8PnF1R9EsPPqNtP2280DE2nGTqPhz8D6yAoknXrS3ed_zakCXDA/s4288/DSC_9432.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2848" data-original-width="4288" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmRd68zk-pKpDu3u7y5koL5E_7d0qtF7ugJ0CWMpeHC70kfIwcEe96PvBycJfxmzlFICG2fQ_nK0FdKiu1UGC7zet9v6Rq_w-arRFVfejhPQKALpT7ulA1Xqy-YzIBszovaAODxrt8PnF1R9EsPPqNtP2280DE2nGTqPhz8D6yAoknXrS3ed_zakCXDA/w640-h426/DSC_9432.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both;"><span style="font-size: large;">Mauno Hautala: "90-vuotispäivän (2020) juhlia ei pidetty "koronan" takia. </span></div><p style="clear: both;"><span style="font-size: medium;">Vanha vaari/ Mauno (2023): Tässä blogissa nyt julkaistavan tekstin olen täydentänyt, eli saanut puheeksi/kiitokseksi<br />kirjoitettua 93-vuotiaana.</span><span style="font-size: large;"> </span></p><h3><span style="font-size: large;">KIITOLLINEN PITKÄSTÄ JA VAIHERIKKAASTA ELÄMÄSTÄ</span></h3></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-size: medium;">90 vuotta on korkea ikä. Olen kiitollinen, että olen saanut elää näin pitkän ja vaiherikkaan elämän. Nyt olen 93-vuotias.</span></div></blockquote><p><span style="font-size: medium;">Tuntemattoman sotilaan keittiövääpeli oli viemässä ruokaa etulinjaan ja joutui tykistökeskitykseen. Hän rauhoitteli pillastunutta hevostaan. "Ei se ole ihmisestä, se on korkeimman käres!" Ihmisen elämä on lopulta Korkeimman kädessä. Elämän pituuteen ja laatuun vaikuttaa kuitenkin suuresti ns. välikädet. Havukka-ahon Konsta Pylkkänen puhui ja ihmetteli, mitä ovat "välikädet". </span></p><p><span style="font-size: medium;">Jospa me ihmiset olemme Korkeimman välikäsiä. Minua tukeneita ja auttaneita ihmisiä, käsiä, on ollut kiitettävän runsaasti elämäni eri vaiheissa. Heille kaikille kiitos ja kunnia! </span></p><p><span style="font-size: medium;">Lapsena tukena ja turvana olivat tietysti äiti ja isä. Myös isosiskot ja veljet pitivät nuoremmista huolta. Kansakouluaikoina niin Kurtilla kuin Kostamossakin riitti koulukavereita.</span></p><p><span style="font-size: medium;">Varhaisnuoruuteni elin <b>Kostamossa</b>. Elettiin sota-aikaa, me <b>evakot</b> saimme tukea ja turvaa kylän väeltä. Erikseen haluaisin kiittää evakkotalojen väkeä. Talvisodan alussa saimme turvan ja asunnon <b>Kaakamossa</b>, Kalle ja Laila Liitin talossa. Elettiin yhdessä Laila-emännän ja Pruikkosen papan kanssa. Isäntä Kalle oli sodassa. Välirauhan ja jatkosodan ajan asuimme <b>Kostamossa</b> Pietari Junttilan ja Frans Kostamovaaran taloissa. Lapin sodan aikana "käväistiin evakossa Kortesjärvellä. Asunnon saimme Jaakko Myllylän upouudessa talossa. <b>Suuret kiitokset kaikille evakkotalojen ihmisille saamastamme avusta.</b> </span></p><p><span style="font-size: medium;">Kun kaikki sodat oli sodittu, alkoi <b>jälleenrakennuskausi</b>. Synnyinkotimme oli jäänyt "pilkotuksen" väärälle puolelle. Valtio antoi ns. vastiketilan <b>Sallan Pahkakummusta</b>. Raivasimme ja rakensimme karuun erämaahan uudistilan kolmessa-neljässä vuodessa. Rakensimme tarvittavat rakennukset talouskeskukseen, raivasimme hehtaarin verran peltoa kivennäismaalle ja yli 10 hehraaria suolle. Se oli perheen laatuaikaa. <b>Silloin jos koskaan puhallettiin yhteen hiileen. </b>Vaikka tämä uusi tila oli jonkinlainen "lohdutuspalkinto" entiseen verrattuna, oli se kuitenkin oma ja omin käsin rakennettu. Se pelasti paljon.</span></p><p><span style="font-size: medium;">Elämä jatkui. Tuli aika antaa oma panos yhteiskunnalle. Ensin "sotaväki", sitten kouluun <b>Rovaniemelle</b> ja <b>Hyvinkäälle</b>. Välillä vuosiharjoittelu <b>Tuusulan Ruskealassa</b>, Vihtori Riolan talossa. Tukea ja turvaa, kavereita riitti eri vaiheissa. Erikseen haluaisin kiittää Riolan emäntää ja isäntää ikihyvästä vuodesta. Eräs mieltä lämmittävä tapaus tulee mieleen. </span></p><p><span style="font-size: medium;">On kaunis kesäaamu, 19.6.1953. Kuulen, kun yläkerran portaissa kolistellaan. Emäntä huutelee: "Herätys ja kahville!" Ihmettelen, kun herätys on liian aikaisin. Laskeudun alakertaan silmiä hieroskellen. Aamukahvit ovat normaalisti keittiössä, mutta nyt on kattaus pirtin pöydällä; keskeisellä paikalla iso täytekakku. Kuorossa toivotetaan: "Hyvää syntymäpäivää!". Hämilläni kakistelen jonkinlaiset kiitokset. Ne olivat elämäni ensimmäiset syntymäpäiväjuhlat. Vieläkin kiitokset Riolan perheelle!</span></p><p><span style="font-size: medium;">Sotaväessä<b> Rovaniemellä</b> ja koulussa <b>Hyvinkäällä</b> oli runsaasti tukevia kavereita. Opistossa ehkä läheisimpiä olivat kämppis, Hirvosen Alpo, lähinaapurit Haapalan Lasse ja Hyrkäs Kalle. <b>Agroliveljet</b> hajaantuivat ympäri maata rakentamaan ja palvelemaan yhteiskuntaa. Kanssakäyminen jäi vähäiseksi. Vasta eläkeiässä tuli aikaa "koulukavereille". Rivit harvenevat. Tällä hetkellä toisiaan tukevat Haapalan Lasse, Antti J. Jussila, Veikko Kullas, Pentti Nissinen ja Mauno Hautala. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Auttavia käsiä ja tukea ovat antaneet <b>Sallan, Sieppijärven ja Iin Osuuspankin</b> työkaverit ja hallintokunnat. Samoin <b>Sallan Karhujen, Sieppijärven Sisun ja Iin Suunnistajien </b>(IiSu) urheilukaverit. Listaan voi vielä lisätä <b>kuntien</b> hallintoihmiset niin Kolarissa kuin Iissäkin. </span></p><p><span style="font-size: large;">Sitten <b>metsästys ja kalastus</b>. Siellä tärkeimpiä "käsiä" ovat olleet Korhosen Sulo, Pekkalan Eino, Turtisen Matti, Kallungin Oiva, Harjulan Jussi ja Annusen Osmo kuin myös <b>Pohjois</b>-<b>Iin</b> hirviporukka.</span></p><p><span style="font-size: large;">Aivan lopuksi kirjoitan kaikista tärkeimmistä käsistäni.</span></p><p><span style="font-size: large;">Oma perhe, eli avioliitto Airin kanssa ja lapset Heikki, Marketta, Anneli ja Eero. Siinä riitti auttavia ja tukevia käsiä. Airihan se pääasiassa hoiti lapset. Minulla oli työ ja harrastukset etusijalla, mutta yhteistäkin aikaa riitti.</span></p><p><span style="font-size: large;">Sitten uusi perhe Taimin kanssa ja Matti-poika. Taas oli uusia käsiä auttamassa ja tukemassa. Lastenlapset ja Taimin tytöt kantoivat "kortensa kekoon" Vaarin hyvinvoinnin tukemiseksi. </span></p><p><span style="font-size: large;"><b>Vanha vaari</b> (93) tarvitsee lisää hoitavia käsiä. Ei hätää, sieltähän rynnivät kädet ojossa Juno ja Max. Sain varmaan monta vuotta lisää elinaikaa näiden pontevien poikien tukemana - ja elämä jatkuu. Yhteinen kiitos kaikille edellä mainituille, ja kaikille niille, joita ei ole nimetty. Kaikki olette tärkeitä.</span></p><p><span style="font-size: large;">Sitten tähän hetkeen. Aloitamme ruokailun. Pääruuaksi oli monta vaihtoehtoa ja tietysti poroa. Kuivalihavelli, koparakeitto, kampsut, punasrieska ja pottuvoi tai poronkäristys. Valittiin tuttu ja turvallinen poronkäristys ja Lapin puikulaperunat plus puolukat. Jälkiruuaksi (<b>Päätalon</b> mukaan kiilaruuaksi) hillasoppaa. Kahvin kanssa kakun lisäksi leipäjuustoa. Siinä menu! Vielä kerran, tervetuloa ja ruvetahan syömään!</span></p><p><span style="font-size: large;">Vanha vaari/Mauno lopuksi "toistaa":</span></p></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">j.k. Juhlia ei pidetty koronan takia. </span></div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">j.j.k. Tämä puhekin on kirjoitettu 93-vuotiaana.</span></div></div></blockquote><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHVnWyXJA1Vpd9DgYguoUlTIDnYnd1od6Hls52KAonrV-Ps5EoqFTCpyHqKKcS57A0mnXuzzKEQ1jTqEEyESHXb5e0jcFvFZi1V2tl6QHpRfJmVok4UtMnP2VirXysjh3aq2JIzv5qsXpLsgiq1KMfQSaIs5Kh7BbYZrezZdRa4RxijV2eFtQdml5gfA/s2571/DSC_9433.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2571" data-original-width="1932" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHVnWyXJA1Vpd9DgYguoUlTIDnYnd1od6Hls52KAonrV-Ps5EoqFTCpyHqKKcS57A0mnXuzzKEQ1jTqEEyESHXb5e0jcFvFZi1V2tl6QHpRfJmVok4UtMnP2VirXysjh3aq2JIzv5qsXpLsgiq1KMfQSaIs5Kh7BbYZrezZdRa4RxijV2eFtQdml5gfA/w300-h400/DSC_9433.JPG" width="300" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8rp5gDrz-cAJ4QcU_NGECsxCqy400Mu3VdrXp7E_iHxb4qDkWlnS1cF-f2XrbhAKOBDZLyq-6dUhjMaJjb6i7PPTIXQmZRxDdGmGCGXJaIpJPzmZHlvteq0E7his2JYj2BBwuNyfOXJNfAJ28DMsN7UbLfqTXIEeYKRbUCG-ntqC5EQl0MuNLRXYvZw/s4060/DSC_9434.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2774" data-original-width="4060" height="438" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8rp5gDrz-cAJ4QcU_NGECsxCqy400Mu3VdrXp7E_iHxb4qDkWlnS1cF-f2XrbhAKOBDZLyq-6dUhjMaJjb6i7PPTIXQmZRxDdGmGCGXJaIpJPzmZHlvteq0E7his2JYj2BBwuNyfOXJNfAJ28DMsN7UbLfqTXIEeYKRbUCG-ntqC5EQl0MuNLRXYvZw/w640-h438/DSC_9434.JPG" width="640" /></a></div><br /><div><br /></div><div><span style="font-size: large;">(</span>Kata Korhonen<span style="font-size: large;">) </span><span style="font-size: medium;"><b>Mauno Hautalan elämänvaiheista tekemäni kirja (2020) luovutettiin 15.9.2023 Sallan sota-ja jälleenrakennusmuseoon. Vastaanottajana museon amanuenssi (kuva alla).</b></span><span style="font-size: x-large;"> </span></div><div><span style="font-size: medium;">Sen sijaan tässä blogissani julkaistut Maunon itse kirjoittamat tarinat </span></div><div><b>KIITOLLINEN PITKÄSTÄ JA VAIHERIKKAASTA ELÄMÄSTÄ </b>(2023)<span style="font-size: medium;"> & <b>PENTILLE </b>(2022 </span><span style="font-size: large;"><span>ei</span>vät</span><span style="font-size: x-large;"> sisälly kirjaan. </span></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEii--onxpsuAkWF9lpUz-9FJlJiF1GiLL0_BROJZvcnzfen3av015jHQQX66KGRJ5JdYexkec5gNz7t_qhGZbJMOMkzrrn61WHFq94PDjsmJSvNC5YUdbGxPuIC6X9qKBTq231ugSY0w9fN25nX0mxybnqZY03M4QNZ8lqcHmhfzSx_AHTc9uClMzFsPK56/s1380/SALLA%20MUSEORETKI2023.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1380" data-original-width="1082" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEii--onxpsuAkWF9lpUz-9FJlJiF1GiLL0_BROJZvcnzfen3av015jHQQX66KGRJ5JdYexkec5gNz7t_qhGZbJMOMkzrrn61WHFq94PDjsmJSvNC5YUdbGxPuIC6X9qKBTq231ugSY0w9fN25nX0mxybnqZY03M4QNZ8lqcHmhfzSx_AHTc9uClMzFsPK56/w314-h400/SALLA%20MUSEORETKI2023.JPG" width="314" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqkVu1lHgVl9VyxJEyMyy6eFjRjCOv15GHxZ6dr40eyoG6rVFC1Jrz9WtlCHXgLTlLpbJdFPJ1mNSB79TXxegAtGcFi1MNTtyCH4iBdkdxMzUqmeMb0xl0R8c6CI842x7TlNzSOHznDRTSjt1IdJjH7wFKGCmiQFqZNjtIiAyfLodP_SBVRJvlL4vbfN5k/s1915/SALLASSA2023.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1278" data-original-width="1915" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqkVu1lHgVl9VyxJEyMyy6eFjRjCOv15GHxZ6dr40eyoG6rVFC1Jrz9WtlCHXgLTlLpbJdFPJ1mNSB79TXxegAtGcFi1MNTtyCH4iBdkdxMzUqmeMb0xl0R8c6CI842x7TlNzSOHznDRTSjt1IdJjH7wFKGCmiQFqZNjtIiAyfLodP_SBVRJvlL4vbfN5k/s320/SALLASSA2023.JPG" width="320" /></a></div><br /><div><p><br /></p><p><b>MAUNO HAUTALAN VELJESTÄÄN KIRJOITTAMAN PUHUTTELEVAN TARINAN ANSIOT OVAT KIRJALLISIA.</b></p><h1 style="text-align: left;"><b>Pentille</b></h1><p>Muistan ja "näen selvästi" pororaidon uudistilamme <b>Lehdon, kotimme pihalla</b> lähtövalmiina. Paras ajokkaamme on valjastettu pulkan eteen, <b>Pauli</b> on keulilla sukset jalassa, vetoporon hihna "lämsällä" olalla. Pulkassa ovat talon tärkeimmät: <b>Äiti </b>sylissään kuopus, pian viisivuotias <b>Pentti Kullervo</b>. Pulkan keulassa on pieni vihreä arkku sisältöineen. Varmaan "manttaalikirjat", pankkikirja ym. tärkeää. </p><p>Siinä sinä, <b>Pentti</b>, istuit, karvalakki korvilla, ihmetellen maailman menoa. Pulkan perään oli "kollostettu" toinen vetoporo, joka veti heinähäkillä varustettua poronkelkkaa (rekeä). Siinä matkusti <b>Sanni-sisko </b>muutaman kuukauden ikäisen <b>Paavo</b>-esikoisensa kanssa. Häkin pohjalle oli jätetty heiniä pehmikkeeksi. Lisäksi oli olkipatja, alusta ja rouko sekä täkkejä. Kolmatta ajoporoa hallitsivat <b>Urho ja Viljo</b>. Kelkkaan oli lastattu ruokatavaraa, keittovälineet ym. tarvikkeita. Kelkan perään oli kiinnitetty yksi "vara-ajokas". <b>Isä ja minä</b> seisoimme suksilla, valmiina lähtemään jälkivarmistajina pororaidon perään.</p><p>Oli <b>marraskuun 30. päivä, vuosi 1939</b>, torstai. Lunta oli maassa 30-40 senttiä, pakkasta 5-6 astetta. Neuvostoliitto oli julistanut sodan Suomea vastaan. Puna-armeija vyöryi rajan yli <b>Nivalan</b> kohdalta aamulla. Rajamies, <b>Iikkalan Eepi</b>, toi sanan evakkoon lähtemisestä: "Alakurtin<b> kautta eli maantietä pitkin ei voi enää mennä, pitää koukata selkosen kautta: </b>heinäteitä pitkin <b>Kutsan</b> myllylle, siitä kohti <b>Enjantunturia</b> ja Alakurtti-<b>Kuolajärvi</b> -maantietä!</p><p>Näin tehtiin, ja koko <b>Ylikurtin</b> väki selvisi <b>Kuolajärvelle</b> seuraavana päivänä. Siitä alkoi sinun ja minun, koko meidän perheemme <b>evakkotaival</b>. Nyt tiedämme, että taipaleesta tuli ikuinen. Ensin taivallettiin <b>Kaakamoon Kalle ja Laila Liitin </b>taloon. Sieltä keväällä (1940) <b>Kostamoon Pietari Junttilan</b> taloon; syksyllä <b>Laurilaan</b>. </p><p><b>Kostamossa</b> elettiin parhaat lapsuus- ja nuoruusvuotemme. Minä lopetin kansakoulun <b>Kostamossa</b>, ja sinä aloitit. Käytiin <b>Lapin sotaa</b> paossa <b>Kortesjärvellä</b>, asuttiin <b>Myllylän Jaakon</b> talossa. Kun kaikki sodat oli sodittu, palattiin <b>Kostamoon</b> ja sieltä rakentamaan "vastiketilaa" <b>Pahkakumpuun</b>.</p><p>Uudistilan rakentaminen ja raivaus kestivät 3-4 vuotta. Isän ja äidin johdolla koko veljessarja puhalsi yhteen hiileen. Tulosta tuli. Ensin sauna, sitten navetta ja seuraavana vuonna vasta asuinrakennus. Talousrakennus ja 4-5 latoa seuraavaksi. Raivattiin <b>Kuivanmaan</b> peltoa 1,5 ha ja <b>Jousiaavalle</b> 10-11 ha lähinnä heinälle. Minä olin rakennustöissä omalla "nurkalla", <b>sinä </b>ja <b>Viljo </b>veistelitte tappeja, joilla hirret liitettiin yhteen. Elettiin meidän perheen laatuaikaa.</p><p>Teille nuorimmille kuuluivat myös taloustyöt, sillä aluksi mukana ei ollut naisväkeä. Muistan tapauksen, kun sinä jouduit keittämään lintuvelliä. Kun ei ollut jauhoja suurukseksi, isä sanoi, että pane vähän kauraryynejä. Teit työtä käskettyä ja huusit, että keitto on valmis, tulkaa syömään. Aloitettiin ruokailu. Kokkia, sinua ei jostain syystä näkynyt. Lautaselle nousi kattilasta kaurapuuroa, seassa linnunlihaa. Nälkä oli, keitto syötiin eikä asiasta sen jälkeen puhuttu. Myöhemmin tenttasin sinua ja tunnustit, että keitto näytti vesivelliltä aluksi, joten lisäsin ryynejä. Asiassa oli hyväkin puolensa. Olit keksinyt uuden ruokalajin.</p><p>Harjoitit karjataloutta <b>Lehdon</b> "kuudesosallasi" muutamia vuosia. Meidän muiden tavoin myit osasi <b>Viljolle,</b> ja hänestä tuli uusi isäntä <b>Lehtoon. Urho</b> erotutti oman osansa omaksi tilakseen ja asui sitä. </p><p>"Myit nahkasi" <b>Veitsiluodolle</b> ja menit töihin <b>Kallaanvaaraan</b> yhtiön sellutehtaalle. Rakensit oman talon lähelle työpaikkaasi. Palvelit yhtiötä aina eläkeikään asti. Elelit eläkepäiviä <b>Eevasi</b> kanssa omassa talossasi. Lapset olivat "lentäneet ulos". Monien sairauksien takia muutit asumaan <b>Palvelutaloon</b> kaupungille. </p><p>Pidettiin yhteyttä puhelimella ja tekstareilla. Kävin tervehtimässä pikkuveljeä kerran-pari vuodessa. Ikä ja sairaudet tekivät tehtävänsä. Jouduit käymään lääkärissä ja olemaan sairaalassa useita kertoja. Kuntosi alkoi heiketä. Soittelin normaalin "kuulumissoiton" tammikuun (2022) puolivälin paikkeilla. Vastasit reippaasti: "Olen sairaalassa <b>Rovaniemellä</b>, en voi puhua pitempään. <b>Terkkuja, terkkuja kaikille!"</b></p><p>Nämä olivat viimeiset sanasi minulle. Asiat etenivät nopeasti. <b>Outi</b> viestitti: "Isä on <b>Kemijärven</b> sairaalassa saattohoidossa." Lähetin <b>Outille </b>10. tammikuuta viestin: "Jos isäsi ei pelastu elämälle, purista puolestani pikkuveljeni kättä hyvästiksi." <b>Pentti</b> siirtyi ajasta ikuisuuteen 31.1.2022 klo 01.00. Hänet siunattiin haudan lepoon <b>Honkakankaan</b> hautausmaahan 11.2.2022 perheen läsnä ollessa. </p><p>Tässä tulee mieleen evakkorunon säe: "Levon saivat he mullassa oudon maan." Vaikka Penttikin eli suurimman osan elämästään <b>Kemijärvellä</b>, ovat hänen ja meidän kaikkien juuret syvällä <b>Tuntsan</b> <b>törmässä, Hautajan harjussa ja Lehdon muhevassa mullassa</b>; vain ohuita pieniä pintajuuria <b>Jousiaavan turpeessa ja Peuramaan moreenissa.</b></p><p>Veimme poikani <b>Heikin </b>kanssa kukkia Pentin haudalle <b>Salla-päivänä</b>. Ihan kuin itsestään katse kääntyi kohti sinitaivasta: "Terkkuja, terkkuja meiltä kaikilta!"</p><p>Iissä, ikävissään 3.9.2022, Mauno.</p><p><br /></p></div>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-36964391375717636832023-10-31T13:30:00.000+02:002023-10-31T14:55:57.271+02:00Aivokirurgin muistelmat arvokkaana sukupolvi- ja lukukokemuksena. Kaikille opinhaluisille - tämän kirjan anti!<h4 style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; font-weight: 400;">Lupa taiteilija Pauno Pohjolaiselta (3.7.2023)</span></span></h4><h4 style="text-align: left;"><span style="font-weight: normal;"><span style="font-size: medium;">Kyllä saat käyttää maalaamaani muotokuvaa Juha Hernesniemestä blogissasi! Ystävällisesti Pauno Pohjolainen<i>.</i></span></span></h4><h4 style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX6w2icY_3iB2txP-1prgBusdwvlORJClud_73LZya07XZS3bqvfkz_rDqKpPIlwTQuL11z1GYg_aYGxj3i8jveX22i9NTsI1tYp2eaC7JIDFvZ9AuzRFHBY2ssOvpXBOrcQgX6GkMI_E2o73BMoPpRRE4Vircbje1JqyQ-jWwbRKFclimG66H8_0K6aAS/s550/aab178e63f98bb85842c6f5c50c0afcf_l%20(1).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="550" data-original-width="504" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX6w2icY_3iB2txP-1prgBusdwvlORJClud_73LZya07XZS3bqvfkz_rDqKpPIlwTQuL11z1GYg_aYGxj3i8jveX22i9NTsI1tYp2eaC7JIDFvZ9AuzRFHBY2ssOvpXBOrcQgX6GkMI_E2o73BMoPpRRE4Vircbje1JqyQ-jWwbRKFclimG66H8_0K6aAS/w366-h400/aab178e63f98bb85842c6f5c50c0afcf_l%20(1).jpg" width="366" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"></td></tr></tbody></table><br /><span style="background-color: white; font-weight: 400;"><br /></span></span></h4><h4 style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; font-weight: 400;">Tämänkertaisen lukukokemukseni Hernesniemen teoksesta julkaisen ns. Parhaat palat -menetelmällä samalla kun syvästi tajuan, että </span><span style="font-weight: normal;"> <span style="background-color: white;">"kirjat eivät koskaan ole vain yksittäisiä kirjoja, vaan ne asettuvat aina osaksi traditiota ja erilaisia sosiaalisia konteksteja. Iso osa lukemisen vaatimuksista on kuviteltuja." (Laura Piippo)</span></span></span></h4><div><span style="font-weight: normal;"><span style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 14.85px;">Lisäksi,</span></span></div><h4 style="text-align: left;"><span style="font-weight: normal;"><span style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 14.85px;">"</span><span style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 14.85px;">massiiviset romaanit</span></span><span style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 14.85px; font-weight: 400;"> on tarkoitettu luettavaksi moneen kertaan ja eri tavoilla. Joka kerralla niistä nousevat esiin hiukan eri asiat ja heijastumat." (</span><span style="font-weight: normal;"><span style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 14.85px;">Piippo & Hurskainen</span><span style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 14.85px;">: </span><a href="Helsingin Sanomat">HS 9/2023; bloggaus </a></span>)</h4><div><div class="xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;"><b>Juha Hernesniemi</b> oli lopulta paitsi neurokirurgina myös suomalaisena muistelmakirjoittajana ainutlaatuinen, poikkeuksellinen huippu, älykäs ja sydämensivistynyt. </div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Tätä kirjaa odotin kuukausikaupalla. 13.10.2023 sen kirjastoltani lainaksi sain. Mikä lukukokemus! </div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;"><b>Mika Ihamuotilan</b> kokemus Hernesniemen ammattitaidosta potilaan näkökulmasta on julkaistu kirjassa. Tässä pari lausetta: "Neurokirurgia ei ole ammatti ahneille, kärsimättömille tai yletöntä vaihtelua janoaville. Potilaan näkökulmasta kyseessä on syvä kutsumus." </div><div dir="auto" style="font-family: inherit;"><br /></div><h1 style="font-family: inherit; text-align: left;">Parhaat palat </h1></div></div><p style="text-align: left;"><i><span style="font-size: medium;">Rille (vaimoni) sanoi minulle taipaleemme aluksi, ettei halua estää minulta sitä mitä teen, muttei myöskään aina voi tukea. Hyvin kesti ja saatiin kaikki tehtyä, vaikka liitto sitten rakoilikin ja tiet erkanivat. Minulla ei ole moitteen sanaa, kiitoksen sanoja kyllä monella tapaa. Pohjalaisissa naisissa voima piilee, niin on Rillenkin kohdalla. Lapset hän kasvatti ja huolehti, kun minä tein töitäni ja rakensin uraa, kuten eroasianajaja kirjoitti. Sovussa osataan olla edelleen, miltei 50 vuoden jälkeen. (s. 409)</span></i></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Kerran kokenut kirurgi Risto Ignatius, kuuluisan kirurgin poika, kävi katsomassa vatsapotilasta. Paineltuaan vatsaa hän kysyi potilaalta suoraan: "Tuleeko pieru?" Hätkähdin, mutta opin itsekin tekemään suoria, yksinkertaisia kysymyksiä, joskaan en juuri tätä. (s. 56)</i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Kuopiostakin lennettiin maailmalle opin hakuun, mutta Helsingissä oltiin tyytyväisiä maailman parhaassa klinikassa, kuten minulle sanottiin tullessani sinne 1997. Minuun oli kai tarttunut Sveitsistä asenne, että täytyy kiertää ja katsoa, imeä oppia. (s. 409)</i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i><b>Nurkkakuntalainen asenne jatkuu Suomessa kaikessa tekemisessä. Hienoja tietokantoja ei voida ottaa käyttöön, jos / kun ne on kehitetty Oulussa, Kuopiossa, Joensuussa tai muualla kehätien ulkopuolella. Kesti kauan ennen kuin muualta Suomesta tultiin livekursseille, Kuopiota lukuun ottamatta. En voi ymmärtää, mikä tällaisessa asenteessa on takana. Maailman huiput tulevat paikalle viikoksi, eikä heitä vaivauduta katsomaan. Mikä meitä vaivaa? Tietysti on vaikea astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta asettuminen opiskelijaksi vieraissa olosuhteissa karaisee. Minulle lähteminen oli aina vaikeaa, silti tuli lähdettyä miltei tuhat kertaa, ja jälkikäteen tunsi taas oppineensa uutta. (s. 409)</b></i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>On tammikuu 2020. Täällä Kiinassa Sian vuosi vaihtuu Rotan vuodeksi. Uudet potilaani ovat yleensä hyvin sairaita tai köyhiä, useimmiten molempia. Minusta on tullut köyhien lääkäri kuten Sinuhesta..." (s. 11)</i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Hiiihtoa harrastin mielelläni. Hiihdossa opin erottamaan oikean ja vasemman. Edelleen mielessäni asetun Köyhäjoen koulun seinälle kasvot punaiseksi maalattua ulkohuonetta päin. Panen sukset lumelle, ja erotan oikean vasemmasta. </i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Vanhempani olivat nuukia kuten koko heidän sukupolvensa, lama-ajat läpikäynyt. Myöhemmin he keräsivät sanomalehtipaperia, siitä keruusta sai pieniä hopealusikoita palkkioksi. Ne olivat kahvitilaisuuksissa käytössä, kuten myös palkkioksi saatu kermanekka ja sokeriastia.</i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Uusi vauraus toi meille kulkuneuvot, mustat Mifa-merkkiset itäsaksalaiset polkupyörät. Pyörillä ajettiin marjastamaan jopa Kannukseen asti, me pojat tarakalla kyydissä, isällä pyykkipojat lahkeissa. </i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Olympialaisia isä kuunteli radiosta 1952 korva kiinni radion kankaassa. Seuraavana vuonna kuoli Stalin, tuosta hetkestä läpi elämänsä isä toisti ivallisesti lehdistä lukemaansa lausetta: "Ystävä on kuollut." Aika polvillaan piti kansan olla sodan jälkeen. (s. 21)</i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Ruoveden vuodet, Vinhan kirjakauppa (s. 23 - ): </i></span></p><p style="text-align: left;"><i style="font-size: large;">Vanhempani haaveilivat omasta talosta. Isäni oli moittinut Poukan tonttipalstaa kalliiksi, johon Poukan vanha isäntä oli todennut: "Ei sitä ole pakko ostaa. </i><i style="font-size: large;">Isä osti tontin kuitenkin, kauppahintaa en tiedä. Oman talon rakentaminen oli molemmille vanhemmilleni kovaa aikaa. Niin paljon piti tehdä itse kuin voi. Piti säästää ja säästää. Me pojat olimme vielä liian pieniä olemaan kunnolla avuksi, mutta isä vaati meitä silti pari tuntia päivässä olemaan rakennuksella. Pitkältä tuntui aika nauloja oikoessa tai hiekkaa lapioidessa. Talo oli matala, mitä paikkakuntalaiset oudoksuivat. Oliko malliin syynä vähäiset rahat vai uusi tyylisuunta, sitä en tiedä, mutta vintin menettäminen harmitti. (s. 24)</i></p><p style="text-align: left;"><i style="font-size: large;">Koulun kirjastossa oli Nuoren hyönteistieteilijän opas. Se oli minulla pitkään lainassa, mutta sitten hankin Vinhan kirjakaupasta oman kirjan koulutarviketililleni. Muutaman päivän kuluttua äiti huomasi asian, katsoi kirjan hinnan ja vaati palauttamaan. Oli kova nöyryytys viedä kirja takaisin Vinhan kirjakauppaan ja mutista jotakin selitykseksi. (s. 29)</i></p><p style="text-align: left;"><i><span style="font-size: medium;"><br /></span></i></p><p style="text-align: left;"><i><span style="font-size: medium;">Minulle päätös lähteä Sveitsiin oli helppo.</span></i> <span style="font-size: medium;"><i>Sveitsin opintoja epäiltiin, arveltiin että sieltä ei valmistuta vaan riekutaan. En nähnyt itselleni muuta tietä lääkäriksi. Äitini itkeskeli, uskaltaako poikaa mihinkään lähettää, kun se on tuollainen. Isä ei puhunut mitään, valmisteli vain lähtöäni. Vanhemmat puhuivat iltaisin pitkään vuoteessaan. Äiti välitti päätökset minulle. </i></span><i style="font-size: large;">Sveitsiin lähtö oli elämäni tärkein tapahtuma. Luojalle ja muille kiitos, etten päässyt Helsinkiin. Näin Eurooppaa, tapasin maailmankansalaisia ja sain korkeatasoista opetusta. Löysin aivotutkimuksen ja sitten neurokirurgian elämäntyökseni. Ilman opiskelua Zyrichissa olisin ehkä eläköitynyt terveyskeskuslääkäri jossakin maamme syrjäisemmällä seudulla, tuskin muuta. Tai sitten minusta ei olisi tullut lääkäriä lainkaan. (s. 36)</i></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Legendaarisen psykiatrian professorin</i></span> <i><span style="font-size: medium;">Manfred </span></i><span style="font-size: medium;"><i>Bleulerin luentoja ehdin käydä kuulemassa silloin tällöin ennen hänen eläköitymistään. Hän oli loistava luennoitsija, hänen esittelemänsä potilastapaukset koskettavia. (s.52)</i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Kovaan työhön opetti professori Kurt Theilerin laiskanläksy histologiassa. En osannut kurssilla mitään. Hän antoi lasileikkeen kotiin tutkittavaksi. Olin hankkinut vanhan mikroskoopin anatomian laitokselta. Panin lasileikkeen rintataskuun, jossa se ravintola Johanniterissä särkyi. Menin sirpaleiden kanssa professorin luokse. Hän sanoi ikuisesti mieleeni jääneet sanat: Sie sind ein Langweiler", "Te olette pitkästyttävä". Otin nämä sanat sydämeeni kuin Raamatusta ja aloin vimmatun lukemisen, jota kannusti osaamisen tason nousu. Luennoilla rohkenin jopa vastata professorien kysymyksiin ja aloin hahmottaa ylimääräistäkin: hermoa esittävässä kuvassa näin jo pieniä alastruktuureja." </i></span></p><p style="text-align: left;"><i style="font-size: large;">Maailman parhaat tekstit on kirjoitettu ilman tietokonetta, hanhensulalla, lyijykynän pätkällä tai sittemmin kirjoituskoneella, usein mitä vaikeimmissa olosuhteissa. Väinö Linna kirjoitti kannonnokassa istuen, Solzenitsyn vankileirillä aivoihinsa tallentamaansa tekstiin korjauksia tehden, kun ei ollut kynää tai paperia käytössä. Tekstinkäsittelyn tultua laajaan käyttöön 80-luvulla ajattelin kaiken olevan nyt mahdollista: voisi kirjoittaa paljon, tiedettä ja muita julkaisuja. Ei ollut niin, sillä hyvä teksti tulee aina aivoista kovalla työllä. (s. 293)qw</i></p><p style="text-align: left;"><i style="font-size: large;"> </i></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWlCeF9Kl6q8f0Wim3gBc5ZAUXBpCYlkgE8WCBqhEeJuuoQbgn9BNRUw7bCFU0_OtGAOqNf3kvp_6hsDlz3j8gi0sDTRywOrK5-Yrd-D4uhpFl8QiWbnX0hr-Z-zvWikP-l36C1PnB35Egpq44_LrTFzJQL0_dqjJqf5IXj5Vrd9ss6LUCFYQYtugD2iOv/s3216/DSC_0688.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3216" data-original-width="2136" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWlCeF9Kl6q8f0Wim3gBc5ZAUXBpCYlkgE8WCBqhEeJuuoQbgn9BNRUw7bCFU0_OtGAOqNf3kvp_6hsDlz3j8gi0sDTRywOrK5-Yrd-D4uhpFl8QiWbnX0hr-Z-zvWikP-l36C1PnB35Egpq44_LrTFzJQL0_dqjJqf5IXj5Vrd9ss6LUCFYQYtugD2iOv/w426-h640/DSC_0688.JPG" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="text-align: left;">Juha Hernesniemi. Aivokirurgin muistelmat. WSOY, Helsinki 2022.</span></td></tr></tbody></table><br /><p></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><span><span style="font-weight: normal;">Subjektiivinen lukukokemus</span><span style="font-weight: 400;"> on aina omakohtainen kokemus. Vaikka </span></span>kirjat eivät koskaan ole vain yksittäisiä kirjoja, vaan ne asettuvat aina osaksi traditiota ja erilaisia sosiaalisia konteksteja, on Hernesniemen teoksen kohdalla sanottava, että se todellakin asettuu poikkeuksellisella energialla osaksi lääketieteen traditiota ja monimuotoisia sosiaalisia konteksteja!</span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><span><span style="font-weight: 400;">Valitsin Hernesniemen </span><span style="font-weight: normal;">elämän arvopohjaksi<span> </span></span><span style="font-weight: 400;">kirjastaan helposti löydettävissä olevat merkitykselliset Hippokrateksen sanat. Ja toisekseen Hernesniemen poikkeuksellinen asenne elämään ja työhön tiivistyy merkeissä, "...opin vielä enemmän itse..." <br /></span></span><i><span style="font-weight: normal;">Lääketieteen isä, Hippokrates (n. 460-370 EAA)</span><span style="font-weight: normal;">:</span><span style="font-weight: normal;"> </span>Elämä on lyhyt, tieto pitkä, tilaisuus kiitävä, kokemus petollinen, päätöksen teko vaikeaa.</i></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i><br /></i><span><span style="font-weight: normal;">Hernesniemen kirjaan on esipuheen kirjoittanut neurokirurgian professori Jaakko Rinne Turusta. Häneltä lainaan yhden sitaatin, joka paljastaa Hernesniemeen kätkeytyneen salaisuuden. </span></span></span><i><span style="font-size: large;">Lukijalle selviää, kuinka poikkeuksellisen suuren määrän</span><span style="font-size: large;"> eri puolelta maailmaa Helsinkiin vierailemaan tulleiden neurokirurgien </span><span style="font-size: large;">koulutukseen</span><span style="font-size: large;"> Juha Hernesniemellä on ollut merkittävä vaikutus. </span><span style="font-size: large;">- Opetin paljon, mutta opin vielä enemmän itse, sekä neurokirurgiasta että koko maailmasta."</span><span style="font-size: large;"> </span></i></p><div><span style="font-size: large;"> </span></div><div><i><span style="font-size: large; font-weight: normal;"><br /></span></i></div><div><i><span style="font-size: large; font-weight: normal;"><br /></span></i></div><div><i><span style="font-size: large; font-weight: normal;"><br /></span></i></div><div><i><span style="font-size: large; font-weight: normal;"><br /></span></i></div>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-83122758973299791612023-10-29T14:00:00.005+02:002023-10-29T14:35:08.418+02:00Yhden perheen rintamaveteraanit, Aila ja Veikko Granat Raanujärveltä. "Synnymme aikaan ja paikkaan."<div class="separator"><br /></div><div style="text-align: left;">Postaus: katakorhonen56@gmail.com</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Toimi <b>Veikko Granat</b> oli syntynyt Ylitornion Raanujärvellä, Kentän pirtissä 11.8.1919. Hän kuoli 73-vuotiaana Ylitorniolla 10.12.1992. Hän ehti saada rintamamiestunnuksen.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Veikon aviovaimo, <b>Aila Granat (o.s. Seljänperä</b>) oli syntynyt Kemijärvellä, Seljänperän uudistalossa, jonka hänen isoisänsä, <b>Esaias Suopanki</b> oli perustanut Kemijärven Ylikylälle. Aila kuoli 89-vuotiaana Ylitorniolla 3.12.2004. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Veikon sotavuodet (alkoivat Kemijärveltä) ja Ailan palvelus kotirintamalla veivät heidät yhteen.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"> </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Motto:</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Tunteet (kuten kiitollisuus) ovat tärkeitä, sillä niiden takana on suuri voima eli valo, joka on jaettavissa lukijan kanssa. Syntyy "tulta päin" -kuvaus. <b>Tällä postauksella jaan kiitollisuuden tunteeni lukijoitteni kanssa: appivanhempani selviytyivät sodasta. </b></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Veikko (s. 1919) ei koskaan (tiettävästi) kenellekään puhunut omasta sotareissusta. Palvelus kuitenkin <b>alkoi</b> hänen osaltaan vähän ennen Talvisodan rauhantekopäivää eli 15.2.1940. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><b><span style="font-size: medium;">1. Sotilaspassi.</span></b></div><div style="text-align: left;"><b><span style="font-size: medium;"><br /></span></b></div><div style="text-align: left;"><b><span style="font-size: medium;">Veikko ei osallistunut Talvisodan taisteluihin; suoritti varusmiespalveluksen. Pärjäsi hyvin.</span></b></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0manX6UDGeaxbgjdK024_x8ICJB65PCX_s416pREMc2v-LqOaw7Gm_uHpYfRoi4F2OZQ2XnYIVXHejPNrhMOIu5gcnLjUfAkr4EfQ7HHX17XU0JxfObeCVwYZUrGBbR7QdUFWSW7XX_LtM2At6r6hnzhe-tHcf8VraAf22q8BAAPDL9XeF1KKNfK8Sw/s1574/Scan-003.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1147" data-original-width="1574" height="466" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0manX6UDGeaxbgjdK024_x8ICJB65PCX_s416pREMc2v-LqOaw7Gm_uHpYfRoi4F2OZQ2XnYIVXHejPNrhMOIu5gcnLjUfAkr4EfQ7HHX17XU0JxfObeCVwYZUrGBbR7QdUFWSW7XX_LtM2At6r6hnzhe-tHcf8VraAf22q8BAAPDL9XeF1KKNfK8Sw/w640-h466/Scan-003.jpg" width="640" /></a></div><br /><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Talvisota-aika 1939 - 13.3.1940</b> oman sotilaspassin mukaan:</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">-hyväksytty palvelukseen kutsunnassa 14.9.1939</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">-astunut vakinaiseen palvelukseen 15.2.1940 (<b>Jalkaväen koulutuskeskus, komppania 5)</b></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">-siirretty Esikuntakomppania / <b>JR27:een 3.3.1940</b>; siirretty Esikuntakomppania / I / JR 12:een 23.8.1940</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">-vannonut sotilasvalan 17.7.1940</span></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">2. Ylitornion veteraanimatrikkeli </span></h3><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfMVK3nMUNx8u0Y02j_5hAIiN3H6jKzBAGmn2v-urVPnezjJn0w4XTMN_i8U9_spsLS12EWAm3ZrOpqK2UNCtUYUvo_TvK5iCrjBKn5IkY96JHohezA2miiW5orxW4OIRNSnDgn5lfQRgYEn3Op-fUyCslZ9UCZEMjtXIrxw3RlEkwxlZk6nfr1_GkeA/s2022/Scan-004.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2022" data-original-width="1446" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfMVK3nMUNx8u0Y02j_5hAIiN3H6jKzBAGmn2v-urVPnezjJn0w4XTMN_i8U9_spsLS12EWAm3ZrOpqK2UNCtUYUvo_TvK5iCrjBKn5IkY96JHohezA2miiW5orxW4OIRNSnDgn5lfQRgYEn3Op-fUyCslZ9UCZEMjtXIrxw3RlEkwxlZk6nfr1_GkeA/s320/Scan-004.jpg" width="229" /></a></div><br /><div style="text-align: left;"><i><br /></i></div><div style="text-align: left;"><i><span style="font-size: medium;">Matrikkelitietojen mukaan Ylitorniolta osallistui Talvisotaan 830 miestä. Lisäksi kotirintamalla ja <b>koulutuskeskuksissa</b> oli 120 miestä, joista osa astui palvelukseen rauhantekopäivänä 13.3.1940 tai vasta sen jälkeen.</span></i></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxBlWapFMiHwate2kX7iZtgOnBHgCiM_k4CYo66P7cS-9OVFBjSESmSJrIt4pI5bduq7pdaeKXjqS-cOSh6u2iMJcNDjM0Wva5torhnakkYlDnAN2rGgob-LAY5dhn6XhsyQrvjKU0xkzdHBH3YCIzcDPhYe6e4rBzWj2vBsiLuVfZ9pDcBXtv86bkHw/s1467/Scan-001.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1467" data-original-width="632" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxBlWapFMiHwate2kX7iZtgOnBHgCiM_k4CYo66P7cS-9OVFBjSESmSJrIt4pI5bduq7pdaeKXjqS-cOSh6u2iMJcNDjM0Wva5torhnakkYlDnAN2rGgob-LAY5dhn6XhsyQrvjKU0xkzdHBH3YCIzcDPhYe6e4rBzWj2vBsiLuVfZ9pDcBXtv86bkHw/w277-h640/Scan-001.jpg" width="277" /></a></div><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Granat, Toimi Veikko. Tekstissä on <b>merkintä</b>, </span></div><div style="text-align: left;"><i><span style="font-size: medium;">Talvisota, JR27, Kuhmo.</span></i></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Veteraanimatrikkelin tästä merkinnästä voi saada käsityksen, että Veikko olisi osallistunut Kuhmon rintamalla taisteluihin, joista laajasti kirjassa kerrotaan. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Sotilaspassin mukaan hän kuitenkin kuului em. 120 miehen joukkoon, joita koulutuskeskuksessa koulutettiin. Sotilasvalan hän vannoi 17.7.1940. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Sotilaspassin mukaan <b>palvelus</b> oli kaikilta osin sujunut hyvin. Vain sotilaallinen kehitys oli arvioitu tyydyttäväksi.</span></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjo7brrf5rGvR9zDaI3VklRVL5RIiFZG5QGQAfhkwk2sIBCQ905iMFHZAxX4jykBU3l0FPq58Aa5iq2QHdymuq5aZAE7pVygGCVFKX2WC7P0YkB6-ketxxmJG_tWKilcvDNZbNgh8LS-bWIBiGx2Hwg2LxX045F0B5LVnThP3cCKdnGDw3vF87X-pt2lw/s3383/Veikko%20Granat-1.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3383" data-original-width="2320" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjo7brrf5rGvR9zDaI3VklRVL5RIiFZG5QGQAfhkwk2sIBCQ905iMFHZAxX4jykBU3l0FPq58Aa5iq2QHdymuq5aZAE7pVygGCVFKX2WC7P0YkB6-ketxxmJG_tWKilcvDNZbNgh8LS-bWIBiGx2Hwg2LxX045F0B5LVnThP3cCKdnGDw3vF87X-pt2lw/w274-h400/Veikko%20Granat-1.jpg" width="274" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Veikko astui vak. palvelukseen 15.2.1940.<br />Sota loppui 18.11.1944. <br /><br /><br /><br /><br /><br />Ailan omakohtainen tarina "Pommi pudotettiin sotilaskotiin" julkaistiin em. Ylitornion veteraanimatrikkelissa 1939 - 1945. </td></tr></tbody></table>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-32418000659951340602023-10-28T22:07:00.000+03:002023-10-29T14:44:16.015+02:00Vaikeiden kirjojen äärellä lukijan lähestymistapa ratkaisee - toki isompiakin haasteita riittänee<p>Harrastan kirjallisuutta lukemalla kirjoja ja tutkimalla niitä; harrastan kirjallisuutta myös kirjoittamalla. Olen julkaissut kaksi kirjaa, jotka eivät ole romaaneja - eivät varsinkaan sellaisia, jotka olisivat voineet viedä kaikki "lukijani mennessään"! </p><p>Oma vuosikymmenten kirjoittajakokemukseni vahvistaa sen, että aina olen kirjoittanut vaikeita tekstejä, kenties raskaita tai muutoin lukijaa haastavia tekstejä. Olen mennyt tekstieni kanssa aivan liian lähelle lukijaani ja kuulijaani - eikä siitä hyvää ole seurannut. Harrastan vakavia ja pitkäpiimäisiä juttuja muutenkin, niinpä olen oppinut sekä syvälukemaan että skannaamaan toisten kirjoittajien tekstejä (skannaus on sitä että luen selailemalla fyysistä kirjaa, siis omalla luvallani luen / koen kirjaa sieltä ensin ja sitten täältä ja taas toiseen kohtaan). </p><p><b>Helsingin Sanomat</b> on taannoin kysynyt lukijoiltaan, minkä kirjan he ovat jättäneet kesken sen koetun vaikeuden vuoksi. </p><p>Alunperin tähän kyselyyn liittyvästä kysymyksenasettelusta kritiikkiä julkaissut (palvelu X) <b>kirjailija</b> <b>Antti Hurskainen</b> ja <b>kokeelliseen kirjallisuuteen erikoistunut Laura Piippo </b>pääsivät HS:n toimittajan juttusille. Kolmestaan he ovat nyt saaneet aikaan ehdotonta uutta Helsingin Sanomien kulttuurijournalismia. Eilen (2.9.2023) ilmestynyt kulttuurijuttu on kerrassaan erinomainen! </p><h3 style="text-align: left;"><b>Vaikeiden kirjojen puolestapuhujat haluavat, että emme luovu lukemisesta</b></h3><p><b>Piippo & Hurskainen</b>: "Kokeellinen kirjallisuus yrittää luoda jotain uutta, usein erityisesti muodon tasolla." Mainintana mm. Miki Liukkonen. </p><p><b>kirjojentuomaa.blogspot.fi (Peiliin katsomisen paikka, Ursulan tyttäret, s. 7) </b>"Ilmestyvä kirjani on ensimmäinen. Haluaisin Ruotsi-Suomen historiaa liippaavan tietokirjani kiinnostavan yhtä paljon kuin <b>Miki Liukkosen</b> - hänenkin teoksensa vaativat syvälukutaitoa."<b> </b></p><p><b>Kommentti HS-Instagram: "</b>Vuosia sitten Turun kirjamessuilla kokemani Miki Liukkosen haastattelu jätti muiston älykkäästä ja hyväsydämisestä nerosta, jonka kirjalliset ansiot painavat paljon; eniten hän vaati itseltään - tämä lahjakas Oulun kasvatti!"</p><p><b>Piippo & Hurskainen</b>: Lukemisen pitää olla "piinallista toimintaa". </p><p><b>Piippo</b>: "Kirjat eivät koskaan ole vain yksittäisiä kirjoja, vaan ne asettuvat aina osaksi traditiota ja erilaisia sosiaalisia konteksteja. Iso osa lukemisen vaatimuksista on kuviteltuja."</p><p><b>Hurskainen:</b> Ihmisten velvollisuudentunto tiettyjä teoksia kohtaan herättää toiveikkuutta. Samoin se, että epäonnistumista harmitellaan avoimesti. Minusta se on hienoa. Dystopia olisi, ettei kukaan enää ymmärtäisi koko kysymystä - että miksi pitäisi edes lukea mitään. <b>Vielä on selvästi olemassa jokin yhteinen Olympos, jolle kiivetä.</b></p><p><b>Piippo & Hurskainen</b>: "<b>Massiiviset romaanit</b> on tarkoitettu luettavaksi moneen kertaan ja eri tavoilla. Joka kerralla niistä nousevat esiin hiukan eri asiat ja heijastumat." </p><p><b>Hurskainen</b>: "Kokeellisia mammuttiromaaneja ei voi mitenkään ymmärtää kokonaisuutena. Massiiviset teokset sisältävät niin monta eri teemaa, rakennetta, henkilöhahmoa ja viittausta, että <b>niitä kannattaa</b> <b>katsoa kuin itse maailmaa, sieltä täältä.</b> Mammuttiromaanien avulla ihminen voi oppia sietämään paremmin myös todellisen elämän hallitsematonta äärimmäisyyttä."</p><p><br /></p><div style="text-align: left;"><b>kirjojentuomaa.blogspot.fi / Kata Vienontytär Korhonen (2019)</b>: SILKKAA HULLUUTTA - KIRJATON MAAILMA vrt.</div><div style="text-align: left;"><b>Hurskainen</b>: "DYSTOPIA olisi, ettei kukaan enää ymmärtäisi kysymystä, miksi pitäisi edes lukea mitään." </div><div style="text-align: left;"><b>kirjojentuomaa.blogspot.fi / Kata Vienontytär Korhonen (2019): HELI SIRKKA, taiteilija, Ursulantytär -piirros, Peilin lukija: </b>"Luen kirjaasi kuin entinen äidinkielen opettajani Odysseusta; mistä vain, koska vain." vrt. Hurskainen edellä: "...teoksia kannattaa katsoa kuin itse maailmaa, sieltä täältä." </div><div style="text-align: left;"><br /></div><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7rivHaaGBVAtHv0DHx833AHPcLv9m8Y6Hlx50ZHCSGbppDvmlrcPD56InG-6tELfPwFpiNsXr_cHVY2dCiT5QiF4fH8gy_kn6TiHRW4c9hOtXEGFVNNPCp9V_wOTj7cC7kaLPZDky0S7Dc9eHGBvD9QD7MJ6ISKElyeQhdloGZspjYubuGnPhziB3rD2B/s5100/Peiliin%20katsomisen%20layer.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="5100" data-original-width="3564" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7rivHaaGBVAtHv0DHx833AHPcLv9m8Y6Hlx50ZHCSGbppDvmlrcPD56InG-6tELfPwFpiNsXr_cHVY2dCiT5QiF4fH8gy_kn6TiHRW4c9hOtXEGFVNNPCp9V_wOTj7cC7kaLPZDky0S7Dc9eHGBvD9QD7MJ6ISKElyeQhdloGZspjYubuGnPhziB3rD2B/w280-h400/Peiliin%20katsomisen%20layer.jpg" width="280" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b style="text-align: left;"><br /></b><h3>Lukemisen pakko ei elä elämän arjessa eikä kirjallisuudessa</h3><div><br /></div><div><b>Hurskainen:</b> </div><div>"<b>Syyt lukea</b> kokeellista tai vaikealta tuntuvaa kirjallisuutta ovat samat kuin syyt kaunokirjallisuuden lukemiseen ylipäätään. Lukemisen pitää olla piinallista toimintaa. Kirjallisuuden tehtävä on tutkia kuolemista ja syntiä ja kaikkea raskasta, tärkeää elämässä. Sellaista, mihin arki ei yllä." </div><div><br /></div><h3>Lukemisen pakko ei elä elämän arjessa eikä kirjallisuudessa. </h3><div>Mielestäni <b>Hurskaisen</b> sanomaksi HS:ssa merkitty yllä oleva selitys <b>lukemisen syistä</b> on suoraan ristiriidassa Hurskaisen aiempaan toiveeseen, että emme ihmisinä luopuisi lukemisesta eli Olympokselle kiipeämisestä. </div><div><br /></div><div>yt. katakorhonen56@gmail.com</div><div> </div></td></tr></tbody></table><p></p>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-70151825108131670092023-09-02T18:26:00.001+03:002023-09-03T17:46:42.902+03:00Teuvo Lapinniemen runoja. Luonnon kiertokulku / aika antaa elonkaavat<p style="text-align: left;">Runot Sinulle kirjoitti: <b style="font-size: xx-large;">Teuvo Lapinniemi, 2020</b></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white; text-align: center;">Runoilijan viesti Sinulle, hyvä lukija:</span></p><b style="background-color: white; text-align: center;">Hyvä mieli tavoitteena, </b><b style="background-color: white; text-align: center;">kirjoittajan ihanteena,</b><br /><b style="background-color: white; text-align: center;">lukeminen avartaa, </b><b style="background-color: white; text-align: center;">aatoksia aikaansaa,</b><br /><b style="background-color: white; text-align: center;">lukea se kannattaa, </b><b style="background-color: white; text-align: center;">mikä meitä kiinnostaa!"</b><p><span style="background-color: white;"></span></p><h2><span style="background-color: white;"><br /></span></h2><h2><span style="background-color: white;">HILLASTAJA</span></h2><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Maantien sora rahisee, kengän alla kahisee, pienet hiekanjyväset, jängän suuntaan astelet.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Eteläinen leuto tuuli, aurinko kuin hymyhuuli, ohjaa suuntaan oikeaan, mättään luokse istumaan.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Katse kiertää pounukkoa, arvioiden kasvustoa, millainen on sato kesän, saako marjat uuden pesän.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Hillajängän tuoksu on, aivan vastustamaton, sääkin suosii poimijaa, marjain luokse kulkevaa.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Hellästi kuin hyväellen, kerää marjat yksitellen, neulasia varoen, roskiakin karttaen.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Kypsät marjat astiaan, raakoja ei laisinkaan, tavoitteena kerääjän, puhtaat marjat säilöjän.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Astian jo täyteen saa, mättähälle istahtaa, avaa repun, huoahtaa, pian kahvi tuoksahtaa.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Tauollakin tarkkaillen, katse kiertää tutkaillen, mistä löytyy satoisammat, pounut kullankeltaisimmat.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Suunnat kertaa mielessään, minne käy hän keräämään, paluureitin tutkien, jatkaa matkaa hetkisen.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Sitten löytyi viimeinkin, hillapolku rikkahin, marjaa aivan jängän ääriin, joutuu ihan hihat kääriin.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b>Hillaa kertyy repullinen, luonto on niin armollinen, palkitsee näin keruuvaivat, talven hillot näin he saivat, puoliso ja lapset somat, herkutteluun valmiit ovat.</b></span></p><p style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><b><br /></b></span></p><p style="text-align: left;"><br /></p><h2 style="text-align: left;"><span style="background-color: white;">RUNO</span></h2><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">Runo viestin kuljettaa,</b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">aktivoiden lukijaa,</b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">mikä kumma aikaansaa,</b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">mietteet ylös kirjoittaa.</b></span></div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">Aika mietteet kypsentää, </b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">elon pyörteet pehmentää,</b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">ymmärryksen sijaa antaa, </b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">eteenpäin näin meitä kantaa.</b></span></div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">Hyvä mieli tavoitteena,</b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">kirjoittajan ihanteena,</b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">lukeminen avartaa,</b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">aatoksia aikaansaa,</b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">lukea se kannattaa, </b></span></div><div style="text-align: center;"><span style="font-size: x-large;"><b style="background-color: white;">mikä meitä kiinnostaa.</b></span></div><h2><br /></h2><h2 style="text-align: left;"><br /></h2><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD1KKMAaq0Q9HOj2AC8NbNWjwZkBC_KPd_R5HDQwdgXWf83Yvg1rr7euvi2621om9yBwFzNvJKxp4Sdm-yM0Mave-D5rZWTRWNeJDaRrod-SU8WJdjzKqjajOTbwCFGbF9S2oWXVbVwo1xjNE2o-A0dbhDSULWbjOaoJoTGpmdjvw_3WxVXnY5uHoZQvw7/s4288/DSC_0103.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2848" data-original-width="4288" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD1KKMAaq0Q9HOj2AC8NbNWjwZkBC_KPd_R5HDQwdgXWf83Yvg1rr7euvi2621om9yBwFzNvJKxp4Sdm-yM0Mave-D5rZWTRWNeJDaRrod-SU8WJdjzKqjajOTbwCFGbF9S2oWXVbVwo1xjNE2o-A0dbhDSULWbjOaoJoTGpmdjvw_3WxVXnY5uHoZQvw7/w640-h426/DSC_0103.JPG" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcmnl8LlEaE0Us6a49LAtoVZ1-6nu20dLvOx9WWsZPeDH-g-Yb_9mTCLZaXCWmzEBdZd_K6evoUC39TVLc5IJDNQTYULMafYwk03lFS0L1oKxjMaLNUb0veJXGX1HP90uF-uLx1ra55Bi1YFNB6WeSRxraj0-7GSWSLd2dgZc-K3CuliniP2_m0DiRG7Ln/s4288/DSC_0104.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2848" data-original-width="4288" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcmnl8LlEaE0Us6a49LAtoVZ1-6nu20dLvOx9WWsZPeDH-g-Yb_9mTCLZaXCWmzEBdZd_K6evoUC39TVLc5IJDNQTYULMafYwk03lFS0L1oKxjMaLNUb0veJXGX1HP90uF-uLx1ra55Bi1YFNB6WeSRxraj0-7GSWSLd2dgZc-K3CuliniP2_m0DiRG7Ln/w640-h426/DSC_0104.JPG" width="640" /></a></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;">Kuvan soutaja tavattiin Ikaalisten Kyrösjärvellä.</span></div><div><div><p></p>
</div></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="background-color: white; font-family: "monotype corsiva";"><span><b style="font-size: xx-large;"> </b></span></span></p></div></div></blockquote></blockquote><h2><span style="font-family: "monotype corsiva"; line-height: 25.68px;"><span style="background-color: white; font-size: xx-large;">Soutaja</span></span></h2><p> </p><p><span style="background-color: white;"><b><span style="font-family: inherit; font-size: medium;">Saavun
rantaan veneen viereen </span></b></span></p><p><span style="background-color: white;"><b><span style="font-family: inherit; font-size: medium;">aatokset
jo tulee mieleen </span></b></span></p><p><span style="background-color: white;"><b><span style="font-family: inherit; font-size: medium;">minne
suuntaan souturetketn </span></b></span></p><p><span style="background-color: white;"><b><span style="font-family: inherit; font-size: medium;">tuumailenkin
tuota hetken.</span></b></span></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="background-color: white; font-family: "monotype corsiva";"><span style="font-size: medium;"> </span></span></p></div></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Vene
vesillä jo on,</b></span></span></p></div></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>soutelenkin
tuokion,</b></span></span></p></div></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>kevyttä
ja vaivatonta,</b></span></span></p></div></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>soutu
on ja huoletonta.</b></span></span></p></div></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b><span style="text-align: left;">Sorsaemo
poikineen,</span><span style="background-color: white;"> </span></b></span></p></div></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>uiskentelee verkalleen, </b></span></span></p></div></div></blockquote></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><b><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: large; text-indent: 65.2pt;">rannan kaislikoiden suojiin, </span> </span></b></p></div></div></blockquote></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-size: large; text-align: right;"><b><span style="font-family: inherit;">pensaikkojen, varjoin
luomiin.</span></b></span></p></div></div></blockquote></blockquote><div><div>
<span style="font-family: "monotype corsiva"; font-size: medium; line-height: 107%;"></span><span style="font-family: "monotype corsiva"; font-size: medium; line-height: 107%;"><p style="text-align: right;"><span style="background-color: white; font-family: "monotype corsiva"; text-align: justify;"> </span></p></span></div><div>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white; text-indent: 65.2pt;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Airoin pyörteet jälkeen jää,</b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>veneen vana viivähtää,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>veden pintaa hetkisen,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>hiljallensa kadoten.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b> </b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Ajatukset soutajan,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>aistii aamun tunnelman,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>luonto herää päivään uuteen,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>jatkaa samaa kaukaisuuteen,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>luonnon kiertokulku on,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-size: medium;"><b><span style="font-family: inherit;">ihme aivan suunnaton.</span></b><span style="font-family: monotype corsiva;"><o:p></o:p></span></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white; font-family: "monotype corsiva";"><span style="font-size: medium;"> </span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Ohitan jo niemen nokan,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>sitten käännän veneen kokan,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>luoteen suuntaan edeten,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>hiljallensa, harkiten.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b> </b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Havaitsen jo määränpään,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>saaren pienen, ryhdikkään,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>rantatörmät hiekkaiset<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>puhtaat, puustot lehväiset.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b> </b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Vene rantaan karahtaa,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>taukopaikka odottaa,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>kesäaamun soutajaa.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b> </b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Ylös törmää kulkien,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>juuri silloin kuulen sen,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>aamuäänen kauneimman,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>helkän käen kukunnan.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b> </b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Tarkkaan lasken kukunnat,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>vanhukset kun sanovat:<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>”vuodet vastaa kukuntaa,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>kuinka kauan elää saa”.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b> </b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Löydän kiven mieleisen,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>jolle istun miettien,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>kuinka ennen elettiin,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>kesäaamun tunnelmiin?<o:p></o:p></b></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b><br /></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Ei tullut mieleen aamusoudut,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>edess`oli päivän touhut.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Työtä rankkaa pitkät päivät,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>sinne arjen huolet jäivät.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Sato oli kerättävä,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>kesäaikaan ennettävä,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-size: medium;"><b><span style="font-family: inherit;">laarit täyttää ennen hallaa,</span><span style="font-family: monotype corsiva;"><o:p></o:p></span></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>silloin saivat leivän pallaa,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>lapset sekä harmaahapset,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>tuttavat ja sukulaiset.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b> </b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Mietteistäni koosteen kerään,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>nykyaikaan jälleen herään,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>onhan aika aivan toinen,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>ihminen on samanmoinen,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>työstään elon annin saa,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>sillä jaksaa taivaltaa,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>elon tietä kulkien,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>saavuttaen kaiken sen,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>minkä itse ansaitsee,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>elääkseensä tarvitsee.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b> </b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>Havahdun jo kiveltäin,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>itsekseni mietin näin:<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>aika antaa elon kaavat,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>siitä ihmispolot saavat,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>surut, riemut , ilonhetket,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>nauttiakin kaikki retket,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b>summata ne kaikki saa,<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b> jotka täällä taivaltaa.<o:p></o:p></b></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b> </b></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span style="background-color: white; font-family: inherit; font-size: medium; text-indent: 65.2pt;"><b>Palaan venhoon kepeämmin,</b></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white;"><b>paluun soudan ripeämmin.</b></span></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white;"><b><br /></b></span></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><span><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white;"></span></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYgjM9ZzwEkgVgBRxzxJ-nUoAb5PoeB1Vbif-tl2RldlSYaXEthIr8EUzc1DPq_828IBxXyJQ_xjA2cNdJRHfxqyJM5973O_Z1ol3P7Nr69b-QmgU2ZEpNrEHM7riOd03EQwfBshLIB-Bj-r0OnIGhgDATJNrXWL6NUIzdfdfDqDrghG1YA3R3udefyJtJ/s1125/Soutajat%20Sieppij%C3%A4rvell%C3%A4.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="859" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYgjM9ZzwEkgVgBRxzxJ-nUoAb5PoeB1Vbif-tl2RldlSYaXEthIr8EUzc1DPq_828IBxXyJQ_xjA2cNdJRHfxqyJM5973O_Z1ol3P7Nr69b-QmgU2ZEpNrEHM7riOd03EQwfBshLIB-Bj-r0OnIGhgDATJNrXWL6NUIzdfdfDqDrghG1YA3R3udefyJtJ/w488-h640/Soutajat%20Sieppij%C3%A4rvell%C3%A4.jpg" width="488" /></a></span></span></div><span><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: transparent; text-indent: 65.2pt;">Kuvassa Poikkijärven Tyynen tyttäret, Saimi ja Lempi, soutelemassa "malliksi" Sieppijärvellä aikana, jolloin Paulaharju puolisoineen vieraili myös Kolarissa keräämässä kansanperinnettä. </span></span></span><p></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-align: left; text-indent: 65.2pt;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-indent: 65.2pt;"><span style="font-family: "monotype corsiva";">p.s.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-indent: 65.2pt;"><span style="font-family: "monotype corsiva";"><b>Mielelläni julkaisen myös sinun runojasi, hyvä lukija! </b></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 65.2pt; text-indent: 65.2pt;"><span style="font-family: "monotype corsiva";">Lähetä, jos haluat: </span><span style="font-family: courier;">katakorhonen56@gmail.com</span></p></div></div></div>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-22914941166178377122023-07-31T01:30:00.000+03:002023-12-27T21:30:14.955+02:00Kaikella on kääntöpuolensa. Varvara ja Danil Sergejeffin sukukunta Petsamosta. <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: 13pt;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: 13pt;">Tekijä: Kata Vienontytär Korhonen</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: 13pt;">Kirjan nimi: </span><span style="font-size: 13pt;"><i>Kaikella on kääntöpuolensa. Varvara ja Danil Sergejeffin sukukunta Petsamosta</i>. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: 13pt;">3. painos, 2022, 349 sivua.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: 13pt;"><a href="https://grp.isbn-international.org/search/piid_solr?keys=Kata+Vienontytar+Korhonen" target="_blank">Kustantaja</a>: Katariina Korhonen. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: 13pt;">Kirjaa voi ostaa tekijältä osoitteessa: katakorhonen56@gmail.com</span></div></div>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><o:p></o:p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjna5qgLrypV-uJ8Tg3Wm24mxkmjcyeS_2FEhWa8FdtWHZTesPDLXIAw1Ye-iXN05nDdtSlni-6o7cfbv8VQ14Ex9gTwx8pYYqfN6YN5I6n3YmfjBUyGXb7gjMNxaHy5I5NtfXenSHCXvqReoqsRTyXgjPHdDOXtELjZFHwx-lbIJ1So4Z7KwDrauqfqQ" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="937" data-original-width="1198" height="313" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjna5qgLrypV-uJ8Tg3Wm24mxkmjcyeS_2FEhWa8FdtWHZTesPDLXIAw1Ye-iXN05nDdtSlni-6o7cfbv8VQ14Ex9gTwx8pYYqfN6YN5I6n3YmfjBUyGXb7gjMNxaHy5I5NtfXenSHCXvqReoqsRTyXgjPHdDOXtELjZFHwx-lbIJ1So4Z7KwDrauqfqQ=w400-h313" width="400" /></a></div><br />Airi Trifonassa, perheensä pihakivellä 1990-luvun Petsamon retkellä.<p></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><o:p>Airin isä Taneli oli syntynyt Petsamon Trifonassa.</o:p></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><o:p><br /></o:p></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><br /></p><h3 style="margin-bottom: 0cm; text-align: left;">LUKIJOIDEN KOMMENTEISTA KIITTÄEN, </h3><p style="margin-bottom: 0cm; text-align: left;"><b>7.2.2023</b>. Sari Karjalainen, e. Heimonen. <b>Vienan sukututkija</b>.</p><p style="margin-bottom: 0cm; text-align: left;"><span style="font-weight: normal;">Kiitos. Ja kiitos, että olet tämän tehnyt.</span></p><div><br /></div><div><b>1.11.2021 </b>Ossi Granat.</div><p>Olipa melkoista tykitystä tämä Hannu Korhosen kirjapalaute, vau! Erityisesti seuraava osuus palautteessa miellytti minua kirjan lukeneena. (Hannu Korhosen palaute-arvio on liitetty kirjan 3. painokseen)</p><p><b>Heillä oli 13 lasta ja enemmän kuin 50 lastenlasta. Tämän sukulaisverkoston varaan on ollut mahdollista virittää kertomuksia Petsamon kalastajien elämästä, Hardanger-kirjonnasta, Stalinin vainoista, talvi- ja jatkosodasta, venäläisten partisaanien tekemistä siviilimurhista ääriesimerkkinä Danilin ja Varvaran viisivuotias pojanpoika, Lapin sodasta ja saksalaisten ottamista suomalaisista sotavangeista, Petsamon luovuttamisesta Neuvostoliitolle, evakkoon lähdön jälkeisestä elämästä, Inkerin suomalaisista, Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista, Ruotsiin muutosta ja monista muista Suomen historian vaiheista. Erityistä viehtymystä kirjoittaja näyttää tuntevan historian vaiettuihin vaiheisiin, joista edellä mainituista ovat ainakin venäläiset partisaanit, inkeriläiset ja saksalaisten suomalaiset panttivangit. </b></p><p><b>1.11.2021</b>. Sinikka Kowal.</p><p>Congratulations, Kata for your hard work, well deserved!</p><p><b>1.11.2021.</b> Paula Vartiainen.</p><p>Miten runsas teos! Sen pitäisi levitä laajasti!</p><p><b>2.11.2021. </b>Tuula Uusitalo.</p><p>Onneksi olkoon, Kata! Hienoa, olet tehnyt mahtavan työn, osaava nainen, osaat kirjoittaa, tämä on luettava.</p><p><b>2.11.2021</b>. Aija Jantunen.</p><p>Loistavaa, Kata, teet tärkeää ja mielenkiintoista työtä. Ihmisten kokemukset tekevät historiasta inhimillisen ja kiinnostavan!</p><p><b>3.11.2021</b>. Jukka Vinnurva.</p><p>Onnittelut Katalle jälleen haasteita tarjonneen työn loppuun saattamisesta ja elävän sukutarinan / perinnön kautta tulevan historiatiedon välittämisestä!</p><p><br /></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhE-I4amyCxhsyEgKV0vT7xQxTRPVtdmMbq3fhBW6yekeBNHoze5vGSthfs_y49GECPCs4dGze3arh8h2re4I1cmlxfij4QEuX6jSZTjIXoaxeRle1EpDpQFZVRrTL3DNbLWOSDP-4uBkeYM5LDM8ltz1b1Ihbin1A4AVR56N01V2bClxwJj8IoJW4e3Q" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="937" data-original-width="1411" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhE-I4amyCxhsyEgKV0vT7xQxTRPVtdmMbq3fhBW6yekeBNHoze5vGSthfs_y49GECPCs4dGze3arh8h2re4I1cmlxfij4QEuX6jSZTjIXoaxeRle1EpDpQFZVRrTL3DNbLWOSDP-4uBkeYM5LDM8ltz1b1Ihbin1A4AVR56N01V2bClxwJj8IoJW4e3Q=w640-h426" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> Petsamo-Seura järjesti <b>retken Petsamoon</b>. Kirjoittaja-Kata kohtasi tällä matkalla Sergejeffin sisaruksia. Kohtaaminen johti "<i>Kaikella on kääntöpuolensa</i>"-kirjan kirjoittamiseen. <br />Kuva otettu 15.7.2019 Petsamo-joen ylittävän sillan vieressä. </td></tr></tbody></table><br /><p></p>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-2877545998460700132023-07-17T16:00:00.000+03:002023-07-18T22:08:07.597+03:00Sopii myös hitaan lukemisen (=ajattelemisen) kirjaksi? Se on Jukka Vinnurvan teos, Sarjan sisarukset Tienvierestä.<div><b>Julkaistu 4.1.2020. Päivitys 17.7.2023.</b></div><div><b><br /></b></div><div>
<b>TEOS:</b></div>
<div>
SARJAN SISARUKSET TIENVIERESTÄ. (2019)</div>
<div>
<b>KIRJAILIJA:</b></div>
<div>
JUKKA VINNURVA</div>
<div>
Väyläkirjat 2019. </div><div><br /></div>
<div>
<b>SUOSITTELEN </b>MUILLEKIN LUKIJOILLE. </div>
<div>
Sopii myös hitaan lukemisen kirjaksi. </div>
<div>
Olen varma, että SARJAN SISARUKSET TIENVIERESTÄ kiinnostaa "sisarusten <b>jälkipolvia</b>" - mutta myös kaikkia meitä muita, jotka näemme <b>metsän</b> puilta! Se, että Sarjan <b>sisarukset menettivät</b> äitinsä liian varhain, muistuttaa 1900-luvun alun tavallista perhetarinaa. Sarjan sisarusten "pelastus" oli kuitenkin heidän Anna-mummonsa. Mummolle siis kiitos siitä, että Rauha-sisaren poika, Jukka Vinnurva, vuosien työn päätteeksi sai koottua muistoista tämän hienon kirjan!<br />
<br /></div>
<div>
<div>
Näin tämä alkoi. - 2008 (s. 7)</div>
<div>
<b>Jukka Vinnurvan</b> sanoin hänen alkuperäinen ajatuksensa oli peräisin <b>hautausmaalta</b>:</div>
<div>
</div>
<div>
<i>"Muistin lapsuuteni hautajaiset kotikylän <b>hautausmaalla</b>. Se oli sitä aikaa, jolloin isovanhempiemme aika oli lähteä. Siirin haudalta poistuessa katselin äidin kanssa <b>hautakiviä</b>. Niitä oli tullut lisää lapsuusvuosieni jälkeen. Äitini oli viimeisiä elossa olevia ikäisistään. Mielessäni käväisi kysymys, millaisen tarinan nuo <b>kivet</b> voisivat kertoa?"</i></div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
vrt. (Jukan lukema) <b>Volter Kilven</b> teos Alastalon salissa.</div>
<div>
Kirkkomaa. Esiluvun alku:</div>
<div>
<i>"Olen aukaissut <b>kirkkotarhan</b> rautaportin, vingahtaen kumahtaa se kiinni takanani saranoillaan ja käytävän somer narahtaa jalkojeni alla. Harmaita haaltuneita <b>puuristejä </b>kahden puolen, tuolla täällä musta <b>malmiristi</b> messinkikilvin, seassa muita korkeampana joku rautatangolleen pujotettu peltilevy, jonka kaartuvalta pinnalta himertää silmään ruostunut, sammaltunut kirjoitus. Hiljaisempaako vielä <b>ristimetsässä,</b> kuin äsken pyhäehtoiseen lepoonsa suljetun rautaportin suulla?</i>" (Volter Kilpi, 1933)<b> </b></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-eqKQvww1Ny0/XhCq7tge5bI/AAAAAAAAli0/azz7kqo_osc7S4SDUvVqqh7Fa8hjptSFwCEwYBhgL/s1600/1-Scan-001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="389" data-original-width="547" height="454" src="https://1.bp.blogspot.com/-eqKQvww1Ny0/XhCq7tge5bI/AAAAAAAAli0/azz7kqo_osc7S4SDUvVqqh7Fa8hjptSFwCEwYBhgL/s640/1-Scan-001.jpg" width="640" /></a></div>Jukka, kirjasi takakannessa julkaistun valokuvan alle kokoan ne yksittäiset asiat, jotka minua sinun kirjassasi kiehtovat ja joihin mahdollisesti joskus palaan:<div><br />
! Huolimatta ihmistä vielä 1800-luvulla vaanineista vaaroista, kadoista ja epidemioista, löytyi aina <b>tervaskantoja</b>...<br />
^Pihlajaniemi, Sarja, Vähäsarja, Tienvieri, Konttila, Nivala, Isomaa, Ahola, Räisälä, Laakso, Savela, Kaarlela, Ahlholm, Laakkonen, Heiska, Keskisarja -ym. sukunimet<br />
^Isoviha (1714 - 1721, merimaalaiset, Pohjanmaan rannikkopitäjät, Nivala, Kalajokilaakso, Pidisjärvi<br />
^Nivala-kirjan toimittaja (1970) Toivo Nygård on myös Järviseudun historia -teoksen (1983) toimittaja<br />
^Nivala, Ylivieska, Raudaskylä,<br />
^eteläpohjalaiset sukujen tulo Kala- ja Pyhäjokilaaksoihin<br />
^seuroihin liittyvät muistot, körttiläisyys: ahkeruus, kansansivistys; kylästelyt<br />
^Anna-mummo, tervaskanto ja hänen elämänsä;<br />
^Ville Sarjan ja Hilja Konttilan neljä tytärtä: Vieno (1918), <b>Rauha</b> (1920), Laura (1923) ja Elsa (1926)<br />
^kirjaan valittu kuvakokoelma on poikkeuksellisen kertova, hyvä<br />
^seudun murre<br />
^juna tuli Nivalaan 1926, rautatiet työllistäjänä<br />
^perheen perustamiset, avioerot, pelot, sotien päättyminen; puhumattomuuden kulttuuri: "Olet yhtä sairas kuin salaisuutesi"<br />
! Nivalan seudun "hajonneet perheet" kiinnostavat itseäni henk.kohtaisista syistä. Vuosisadan alussa kovin monet lapset menettivät äitinsä liian varhain.. Niinpä (varsinkin tyttöjen) oli lähdettävä kulkemaan ja hakemaan piikomispaikkaa kuka minnekin. Tämä menetys on taustalla myös Nivalassa syntyneen Hanna Aitto-ojan tarinassa; Hanna tuli Nivalasta Pessalompolon kautta Granatin Roopen vaimoksi Raanujärvelle. Hän oli lasteni isoisän (Veikko-pappa) äiti, jonka suvun olen vasta löytänyt.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-1wy9ZWmhQaM/XhCqHYfUCpI/AAAAAAAAlis/jImsnRVhOYkbmNgdhCfIEwOl1_WuzZNDwCEwYBhgL/s1600/2-Scan-001.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="991" data-original-width="707" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-1wy9ZWmhQaM/XhCqHYfUCpI/AAAAAAAAlis/jImsnRVhOYkbmNgdhCfIEwOl1_WuzZNDwCEwYBhgL/s640/2-Scan-001.jpg" width="456" /></a></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Alla olevan tekstin avulla selitän itselleni Vinnurvan teoksen kehykset. Mielestäni talous- ja sosiaalihistorian yhden määritelmän avulla lukija voi ymmärtää Sarjan sisarusten elämää ja sen suuren merkityksen. </div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b>"Talous- ja sosiaalihistoria</b> on historiallinen yhteiskuntatiede, jossa tutkitaan taloudellisia ja sosiaalisia ilmiöitä arjessa. Se tarjoaa välineitä menneisyyden ja nykymaailman <b>ymmärtämiseksi</b>.</div>
<div>
Tieteenala on kiinnostunut myös arkipäivän toimijoista. <b>Mitä ovat merkinneet heimo, luokka, sukupuoli, ja perhe?" </b>(määritelmä)</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b>Jukka Vinnurva,</b></div>
<div>
päätit upean teoksesi kirjoittamalla puhuttelevan vaikean kappaleen, <i>Puhumattomuuden kulttuuri. </i>Johtopäätöksesi kuitenkin kestävät aikaa ja elämää, myös tieteellistä arviota. Teet yhden suoran kysymyksen: <i><b>"Mutta tarvitseeko lasten tietää kaikkea, mitä vanhempien elämässä on tapahtunut?"</b></i> Se on erittäin hyvä kysymys.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ensilukeman perusteella suorasukainen vastaukseni olisi ollut: <i>"Tarvitsee lasten tietää kaikesta, jos haluavat <b>ymmärtää vanhempiensa</b> elämää."</i> </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Arvata saattaa, että puhumista lapsilleni kokeillut olen - enkä virhettäni kaikilta asianosaisilta vieläkään anteeksi saanut. Vilpittömästi kuvittelin perhe-elämän ahdistukseni keskellä koko perheemme pelastuvan, jos "lapset vain ymmärtäisivät" minua ja oikkujani. Järjestin siis kotonamme ensimmäisen ja ainoan perhepalaverin; seurauksista en edelleenkään voi itsesyytöksittä puhua. Silloin rikoin teini-ikäisten lasteni perusturvan kerjäämällä heiltä itselleni ymmärrystä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Niinpä niin<b>,</b> nykyisellä kokemuksellani vastaan alkuperäiseen kysymykseesi näin:</div>
<div>
<i>"Tarvitsee lasten tietää vanhempien ja isovanhempien elämän tapahtumisista, JOS he haluavat asiasta puhumalla <b>ymmärtää</b> <b>omaa elämäänsä</b> esimerkiksi lastensa kasvattajina."</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b><br /></b></div>
<div>
<b>Miten kertoa, jotta lukijat kiinnostuisivat?</b></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Jukka Vinnurva</b>,</div>
<div>
<br /></div>
<div>
liitit sisarusten muistot hienosti taiteilijan tavoin maamme talous- ja sosiaalihistoriaan. Elävöitit erityisesti niitä sukujen tapauksia, joista ei ollut olemassa dokumentoitua tietoa.</div>
<div>
Teit hienon ratkaisun, josta kirjoitat näin. <i> "Keskustelin alkuvaiheessa Lauran kanssa siitä, <b>miten</b> hänen ja muidenkin muistot pitäisi kirjoittaa, jotta <b>jälkeen tulevat sukupolvet</b> kiinnostuisivat niistä." </i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Koska kirjasi tekovaiheessa olet <b>ajatellut lukijoita</b> (erityisesti sisarusten jälkipolvia), kerron sinulle, että tuo oli hyvin tärkeä näkökulma myös minulle, kun <i>Peiliäni</i> kirjoitin. Kysymys on todellakin siitä valinnasta, <b>miten</b> kirjoitamme, mutta myös tietoisesta valinnasta,<b> mitä</b> kirjoitamme. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Olenkin aivan varma, että kirjasi kiinnostaa "sisarusten <b>jälkipolvia</b>" - mutta myös kaikkia meitä muita lukijoita, jotka näemme metsän puilta!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Niinpä lisään juuri tähän kohtaan yhden palautteen, jonka itse olen omasta <i>Peili</i>-kirjastani saanut; kirjastani, jonka sinä tunnet.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Näin lukijani kirjoitti:</div>
<div>
"Kirja on ensimmäinen puhtaasti sukututkimusta ja paikallishistoriaa käsittelevä kirja, jonka olen lukenut, ikinä. Aion suositella muillekin.</div>
<div>
<i>Peiliin katsomisen paikka</i> on moderni kirja, jonka lukeminen laajensi ajatteluani jälleen. </div>
<div>
Sen tarinat ovat parasta. Sieppijärven pitkä historia, josta ei ollut mitään hajua, oli tärkeää asiaa, ja Ranta-Iivarin iso rooli kylällä...myös minulle uutta. </div>
<div>
Lisäksi omat juuret, eli ruotusotilaiden historia, alkoi kiinnostamaan entisestään, olivathan "ruotusotilaat aikansa maailmanmatkaajia"!</div>
<div>
Tuli tunne, että olet tehnyt urakan erityisesti meille... vaikka et kirjan lukemista aktiivisesti tuputakaan - ehkä pitäisi..." </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Jukka Vinnurva</b>,</div>
<div>
lukukokemustani vahvisti se draaman kaari, jonka onnistuit jännittävästi rytmittämään niin, että se vastasi odotuksiini. Tällä tarkoitan sitä, että Sarjan sisarusten elämänkaareen kuuluva elämisen <b>rytmi </b>vastasi aikakautensa (1890 - 2020) yleistä, yhteiskunnallista todellisuutta; kuitenkin niin, että näkökulmasi on tavallisten ihmisten, etenkin naisten elämä agraariyhteiskunnassamme. Kiitos tästäkin!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Luku- ja kirjoittajaterveisin, Kata</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-RgWiyMlKwX4/XhDm4DJ5WsI/AAAAAAAAli8/qvbiU4BRAsgA3zjuTJ5V6XWBJjtRRFFjACLcBGAsYHQ/s1600/1-Scan-002.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="145" data-original-width="444" height="104" src="https://1.bp.blogspot.com/-RgWiyMlKwX4/XhDm4DJ5WsI/AAAAAAAAli8/qvbiU4BRAsgA3zjuTJ5V6XWBJjtRRFFjACLcBGAsYHQ/s320/1-Scan-002.jpg" width="320" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
p.s. Yksi Suomen nyk. tunnetuimmista historian kirjoittajista on Teemu <b>Keskisarja</b>. Tunnetko tämän "oman aikamme Topeliuksen" tai hänen teoksiaan, esimerkiksi Pohjan sodan suomalaissotilaisiin liittyvä Murhanenkeli? Netistä löysin lauseen "Isän suku on Nivalasta, ja etninen identiteetti on vahvasti pohjalainen." </div>
<div>
p.p.s. Viljo <b>Vähäsarja</b> puolestaan on toiminut rajaseutu- ja turistipappina Muoniossa ja Enontekiöllä ja julkaissut useita runoteoksia. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-BFVPL-KW--Q/XhDwkPI_O9I/AAAAAAAAljI/KR82YbD7rNQ0Ue-xvJxqztpi51kaFVQPgCLcBGAsYHQ/s1600/1-Scan-003.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="834" data-original-width="846" height="196" src="https://1.bp.blogspot.com/-BFVPL-KW--Q/XhDwkPI_O9I/AAAAAAAAljI/KR82YbD7rNQ0Ue-xvJxqztpi51kaFVQPgCLcBGAsYHQ/s200/1-Scan-003.jpg" width="200" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
"Ostin tämän kirjan lahjaksi itselleni ja muistoksi Oulun opiskelujaksolta 7.-9.8.2003. Tämä kirja kiinnosti erityisesti tarinan näkökulmasta...olenhan opinnoissa tutustunut narratiivisuuteen, story line -menetelmään, tarinoihin!" (Tekstini löytyy kannen takaa.)<br />
Kirjan idea on, että</div>
<div>
Jaakko Alatalon kuvat yhdistyvät Vähäsarjan haastattelemiin pohjoisen ihmisiin. Antti, 89 vuotta ja horsmat jne.<br />
<br />
p.p.p.s<br />
KIRJAILIJA JUKKA VINNURVAN OMAT SANAT em johdosta:<br />
<br />
<span face="Helvetica, Arial, sans-serif" style="background-color: #f2f3f5; color: #1c1e21; font-size: 13px;"><span style="font-family: inherit;">Parhaimmat kiitokset Katariina perusteellisesta palautteestasi ja Tuomolle ratkaisevasta tuestasi Sarjan sisarusten julkaistuksi tulemisesta. Olen kovasti otettu teidän palautteistanne. Nostat Kata esille monia teemoja ja huomioita kirjastani, joista t</span></span><span face="Helvetica, Arial, sans-serif" style="background-color: #f2f3f5; color: #1c1e21; font-size: 13px;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;">oivoisin voivani keskustella kanssasi ihan ajan kanssa. Juuri nyt olen tilanteessa, että en ehdi palata asiaan pidempään.</span><br /><br style="content: ""; display: block; margin-top: 10px;" /><span style="font-family: inherit;">Olin Kolarin Valtuustosalissa silloin niin väsynyt, etten jaksanut keskittyä esittelyyn sillä tavalla kuin olin aikonut. Kiitos, että avasit kirjaani tällä tavalla.</span><br /><span style="font-family: inherit;">Minulle puolestaan Peiliin katsomisen paikka, jota aloin lukea Vaattojärvellä ja jonka luin loppuun täällä Tampereella, toimii paitsi ensyklopedisena lähteenä Sieppijärven ja Kolarin kylien suvuista ennen kaikkea historiallisena vertailukohtana omiin juurini (Sarjan sisarukset) nähden. Kirjasi innostamana luen vihdoinkin Tornionjokilaakson historiaa, joka on pitkään odottanut hyllyssäni.</span><br /><br style="content: ""; display: block; margin-top: 10px;" /><span style="font-family: inherit;">Pikaisena toteamuksena tässä vain se, että meidän kummankin kirjojen perusteella voin nähdä ja ymmärtää hyvin paljon samankaltaisuuksia perheiden ja sukujen kesken tuolla 1890-2020 aikakaudella. Varhaisempina aikoinahan Tornionjokilaakson seudun toimeentulon ja kulttuurin perusta oli paljon erilaisempi Pohjanmaan jokilaaksoihin verrattuna vaikka vaikutteita sinnekin oli tullut monilta suunnilta.</span><br /><br style="content: ""; display: block; margin-top: 10px;" /><span style="font-family: inherit;">Kysymykseen tarvitseeko lasten tietää kaikkea jätin tarkoituksella lukijalle hiukan avoimeksi. Olen saanut tästä palautetta. Kuten äitini tapauksessa, olen palautteenkin perusteella vakuuttunut, että vanhempien tulisi kertoa lapselleen / lapslleen aina keitä oavt heidän oikeat biologiset vanhempansa. Toisaalta puhumattomuuden kulttuurrin vittatessani pidän tärkeänä, että jokaisella ihmisellä on edes yksi sellainen luotettava ihminen, johon voi luottaa ja joka todella kuuntelee niin, että hänelle voi kertoa kaikkein syvimmällä piilevät arat asiat ja tuntemuksensa (häpeän, syyllisyyden, nolouden, jne). Nämä ovat henkilökohtaisi eikä niillä pitäisi vaivata lapsia eikä usein muitakaan läheisiään.</span><br /><br style="content: ""; display: block; margin-top: 10px;" /><span style="font-family: inherit;">Arvostan Kata tapaasi laittaa itsesi pelii tällaisella tavalla sukuketjujen yhteydessä. Tutkijaluonne saattaa pitää sitä "subjektiivisena," mutta minusta se on paremminkin objektiivista elävyydessään. SE kertoo, että tutkijakin on osa noita sukupolvia vajavaisena ihmisenä, joka tällä esiintulollaan voi murtaa niitä jäitä, joita puhumattomuuden kulttuurin sekä roolien ja kvasitarinoiden taakse kätkeytyy. </span></span></span><br />
<br /></div>
</div>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-60311047683911020682023-07-15T17:07:00.002+03:002023-07-18T22:32:47.308+03:00Nyt on Peiliin katsomisen paikka, nyt on lukijapalautteen aika!<div><b>Mahdolliset tiedustelut:</b></div><div><b>katakorhonen56@gmail.com</b></div><div><a href="https://1.bp.blogspot.com/-4bWryT_7ocA/XptHbXxplQI/AAAAAAAAmMM/F1v48dP2SsgKBnKOwwZHnNsddzyIxD75wCLcBGAsYHQ/s1600/1-Scan-004.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1115" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-4bWryT_7ocA/XptHbXxplQI/AAAAAAAAmMM/F1v48dP2SsgKBnKOwwZHnNsddzyIxD75wCLcBGAsYHQ/w222-h320/1-Scan-004.jpg" width="222" /><br /></a><div><br /></div><div><span style="font-size: medium;">Tämä on päivitetty postaus (15.7.2023).</span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><b style="font-size: large;">Pirjo Hokka Espoosta</b><span style="font-size: large;"> kirjoitti: Hei, annan luvan käyttää palautettani blogissasi. Toivon kirjallesi paljon uusia lukijoita. 2023. </span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><h3>Pirjo Hokka Espoosta lähetti uskomattoman hienon lukijatarinan </h3><div><span style="font-size: medium;">Kiitos Sinulle hienosta kirjasta, jonka lukeminen oli suuri nautinto. Hurahdin sukututkimukseen vuosia sitten, ja olen kiinnostunut itsekin juuri meistä naisista, jotka useasti jäävät pimentoon ja ovat heikompi lenkki, usein vailla sukunimeäkin. <b>Suku tosiaankaan ei jatku ilman meitä naisia. </b></span></div><div><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div><span style="font-size: medium;">Löysin kirjastasi<b> isänäidinäidin isän suvun, </b>joka on Pellosta Granatin ruotu n:o 17 verotalosta, Niemi eli Hannunjuntti. Isoäitini äidinäiti Eva Caisa on avioton lapsi Karungista; hän sai itsekin kolme oä (aviotonta) lasta. Vasta isoäitini äiti, Caisa Amanda (Wiuhkola), syntyi avioliitossa. </span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;">Amandan tie kulki Kokemäeltä kotoisin olleen nahkurinkisällin kanssa Karjalaan (Käkisalmi), ja siellä hänen tyttärensä, minun isoäitini Fanny, kasvatti perheensä, kaksi poikaa ja neljä tyttöä. Evakkona he joutuivat jättämään kotinsa.</span></div><div><span style="font-size: medium;">Muistan isoäitini iloisena ja meitä lapsenlapsia rakastavana mummona, joka kirjoitti meille lapsille runoja kaste- ja syntymäpäiviksi. Olen jatkanut perinnettä kasterunojen muodossa omille lapsenlapsilleni. Minulla on kolme poikaa, lapsenlapsia yksi tyttö ja kolme poikaa!</span></div><div><span style="font-size: medium;">Kirjasi myötä tornionjokilaaksolaisuus elää myös myös minussa! </span></div></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;"><b>Nimettömän lukijani</b> palaute Peilistä, 2020. </span></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><div style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif;"><span style="font-size: medium;">"Kirja on ensimmäinen puhtaasti sukututkimusta ja paikallishistoriaa käsittelevä kirja, jonka olen lukenut, ikinä. Aion suositella muillekin.</span></div><div style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif;"><span style="font-size: medium;"><i>Peiliin katsomisen paikka</i> on moderni kirja, jonka lukeminen laajensi ajatteluani jälleen. </span></div><div style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif;"><span style="font-size: medium;">Sen tarinat ovat parasta. Sieppijärven pitkä historia, josta ei ollut mitään hajua, oli tärkeää asiaa, ja Ranta-Iivarin iso rooli kylällä...myös minulle uutta. </span></div><div style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif;"><span style="font-size: medium;">Lisäksi omat juuret, eli ruotusotilaiden historia, alkoi kiinnostamaan entisestään, olivathan "ruotusotilaat aikansa maailmanmatkaajia"!</span></div><div style="background-color: white; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif;"><span style="font-size: medium;">Tuli tunne, että olet tehnyt urakan erityisesti meille... vaikka et kirjan lukemista aktiivisesti tuputakaan - ehkä pitäisi..." </span></div></div><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><br /></div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7eNwsBDFskHaV2xHXctu3lKj9tJO5qTXXbLuWv2bjAi9ilHn5HceJqcGUWgiPtJm6jGIgEh1_4DK2qjTJ2bRER0tt1qN7-XG8ZXSEr0PHLM2HUZpH3nt-OSqknoT5Q3f-8_A-CpTJSkfzHTVBJFHGjjBe4JdYtFqqujvEyU_eBx1_AHBO5gdbPIYXAs3G/s1944/Ilkka%20Vainio%20ja%20Sarka.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1296" data-original-width="1944" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7eNwsBDFskHaV2xHXctu3lKj9tJO5qTXXbLuWv2bjAi9ilHn5HceJqcGUWgiPtJm6jGIgEh1_4DK2qjTJ2bRER0tt1qN7-XG8ZXSEr0PHLM2HUZpH3nt-OSqknoT5Q3f-8_A-CpTJSkfzHTVBJFHGjjBe4JdYtFqqujvEyU_eBx1_AHBO5gdbPIYXAs3G/w640-h426/Ilkka%20Vainio%20ja%20Sarka.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span class="xt0psk2" face=""Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif" style="background-color: #f0f2f5; color: #050505; display: inline; font-size: 12px; text-align: left;"><a aria-hidden="false" class="x1i10hfl xjbqb8w x6umtig x1b1mbwd xaqea5y xav7gou x9f619 x1ypdohk xt0psk2 xe8uvvx xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r xexx8yu x4uap5 x18d9i69 xkhd6sd x16tdsg8 x1hl2dhg xggy1nq x1a2a7pz x1heor9g xt0b8zv" href="https://www.facebook.com/ilkka.vainio.5?comment_id=Y29tbWVudDoxMDE1NzM2NTA1OTgzNDkxMV8xMDE1NzM2NTMzOTY5OTkxMQ%3D%3D&__tn__=R*F" role="link" style="-webkit-tap-highlight-color: transparent; background-color: transparent; border-color: initial; border-style: initial; border-width: 0px; box-sizing: border-box; cursor: pointer; display: inline-block; font-family: inherit; list-style: none; margin: 0px; outline: none; padding: 0px; text-align: inherit; text-decoration-line: none; touch-action: manipulation;" tabindex="0"><span class="x3nfvp2" style="display: inline-flex; font-family: inherit;"><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x1xmvt09 x1lliihq x1s928wv xhkezso x1gmr53x x1cpjm7i x1fgarty x1943h6x x4zkp8e x676frb x1nxh6w3 x1sibtaa x1s688f xzsf02u" color="var(--primary-text)" dir="auto" style="display: block; font-family: inherit; font-size: 0.8125rem; font-weight: 600; line-height: 1.2308; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;">Ilkka Vainio</span></span></a></span><div class="x1lliihq xjkvuk6 x1iorvi4" style="background-color: #f0f2f5; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 12px; padding-bottom: 4px; padding-top: 4px; text-align: left;"><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x1xmvt09 x1lliihq x1s928wv xhkezso x1gmr53x x1cpjm7i x1fgarty x1943h6x xudqn12 x3x7a5m x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" dir="auto" lang="fi-FI" style="display: block; font-family: inherit; font-size: 0.9375rem; line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;"><div class="xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs" style="font-family: inherit; margin: 0px; overflow-wrap: break-word;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">KK on hienosti sivistynyt monen alan ammattilainen. Hänen Peiliin katsomisen paikka, Ursulan tyttäret -kirja on verraton. Se kuvaa 365 sivulla mukaansa tempaavalla tavalla Tornionlaakson paikallishistoriaa vaimoitten näkökulmasta.</div></div></span></div></td></tr></tbody></table><br /><div><br /></div><div><br /></div><h2 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Hannu Korhonen (</b></span><span style="font-size: medium;">Orimattilasta). Katan kirjasta lausuttua:</span></h2>
<b><br /></b>
<b>Peiliin katsomisen paikka</b> on monitahoinen ja ‐tasoinen kirja.<br />Se on sukututkimus, pitäjänkirja,<br />
kotiseutuhistoria ja henkilökohtainen tilitys.<br />
Naiset ovat vahvasti esillä niin kuin nimen<br />
jälkiosa antaa ymmärtääkin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<b>”Ursulan tyttäret”</b> viittaa nimittäin dna‐sukututkimukseen, äitilinjan haploryhmään U. Se on
suomalaisten toiseksi yleisin ryhmä.<br />
Kirjoittajan tarkempi ryhmä on <b>U5b1b2</b>, kun minun ryhmäni on
<b>U5a1b1h</b>.<br />
<br />
<br />
<b>Isänsä</b> puolelta kirjoittaja on <b>Rautalammin Korhosia</b>, Vaajasalmen päähaaraa, Ruokoniemen<br />
alahaaraa,<br />
samaa kuin minä itsekin: viidennen serkkuni lapsi. Hänen isoisänsä isä <b>August Korhonen</b> (1859–1937) on mainittu <b>sukulehtemme Wanhan Tuomaan</b> jutussa <i>Lisää sotasurmia</i> (WT 2015 s. 39).<br />
<br />
Rautalammin
Korhosista tässä kirjassa ei kerrota,<br />
sillä pääosassa ovat <b>Tornionjokilaakso</b> ja kirjoittajan <b>äidinpuolen suvut</b>.<br />
<br />
Naisiin keskittyminen selittää ehkä myös sen, että tekijä on <b>kirjailijanimeltään</b> <b>äitinsä Vienon</b> eikä<br />
isänsä
Sulon tytär.<br />
<br />
Kirja alkaa yli kahdellakymmenellä henkilökuvalla, kaikki naisia 1500‐luvulta 2000‐luvulle,<br />
piikoja ja
emäntiä, <i>Torniosta Pykeijaan ja Pajalasta Kolariin</i>.<br />
<br />
Kukin niistä on sukulaisuusverkostojen ilotulitus
esivanhemmat ja jälkeläiset selvittäen.<br />
<br />
Pitkään joutuu ihmettelemään, mitä tästä oikein tulee, kunnes
<b>viimeisenä henkilökuvana</b> on itse kirjoittaja: <b>Katariina Vienontytär Korhonen</b> ja hänen aikaa<br />
sitten kuolleelle
äidilleen kirjoittamansa <i>kirje ikuisen rakkauden taivaaseen</i>.
Vasta siis siinä, kun neljäsosa kirjaa on luettu, kirjoittaja selittää, mitä <b>peiliin katsominen</b> hänen
sielunelämässään tarkoittaa, ja näyttää, miten lähelle syvimpiä tuntojaan hän lukijansa päästää.<br />
<br />
<b>Peiliin
katsomiseen</b> hän palaa kirjassa myöhemminkin siinä tavanomaisessa merkityksessä,<br />
että oman elämän
tapahtumien syitä on usein hyvä etsiä itsestään eikä muista ihmisistä.<br />
Ilmaisun käyttöön saattaa usein
liittyä vielä syyllistävä sivumerkitys.<br />
<br />
<b>Peili</b> sopii Katan kirjan vertauskuvaksi toisessakin merkityksessä. Kirja on <b>taikapeili,</b> parempi kuin
satujen peilit, jotka kertovat tulevaisuuden. <b>Tämä peili</b> kertoo menneestä, todella tapahtuneesta.<br />
<br />
Kun lukija
katsoo siihen, niin <b>peili</b> ei näytäkään hänen omaa kuvaansa, vaan <b>väylänvarren vaimon</b>, hänen
elämänvaiheensa, hänen sukujuurensa ja jälkeläisensä. <b>Peilinä on kirjoittaja</b> ja sen näyttämät
elämänmakuiset kuvat perustuvat hänen keräämiinsä laajoihin aineistoihin.<br />
Juuri tämä <b>tietojen kokoaminen</b>
yhteen ja siten niiden säilyttäminen tuleville sukupolville on kirjan suurin ansio.<br />
<br />
Keräämisessä on ollut valtava työ: tapaamisia, haastatteluja, sekä perinteistä että dna‐sukututkimusta,
aikaisemmin tehtyjä julkaisemattomia sukuselvityksiä,<br />
muistelmia,<br />
sukukirjoja, kyläkirjoja, pitäjänhistorioita
sekä historiaseminaareja Suomessa ja Ruotsissa.<br />
<br />
Toinen luku kertoo <b>Tornionlaakson asuttamisesta</b> aina
800‐luvulta alkaen, ja kolmas luku sen ihmisistä osin nykyaikaan asti.<br />
<br />
Näissä jaksoissa pääsee esiin joku
mieskin, esimerkiksi sata vuotta sitten elänyt<br />
<b>Tornionlaakson Äijä Isak Lompolo</b> ja Rautalammin
Särkisalosta jo 1500‐luvun lopulla tullut <b>Pekka Kolari,</b> jonka mukaan <b>Kolarin kunta</b> on saanut nimensä.<br />
<br />
Muuten teksti etenee edelleen pääosin <b>naisten henkilökuvien</b> varassa niin kuin tekijä ilmoittaa jo<br />
kirjan
kannessa: <i>”Tornionlaakson paikallishistoriaa vaimoitten näkökulmasta”</i>.<br />
<br />
Kirjoittaja näkee <b>Väylänvarren tornionjokilaaksolaisuuden</b> omaleimaisena kulttuurina, jonka<br />
perinnölle ei ole eduksi samaistaminen <b>Lappiin</b> ja sen nykyisten elinkeinojen matkailupainotteisuuteen.<br />
Vanhastaan
yhteydet ovatkin suuntautuneet enemmän länteen nykyisin <b>Ruotsiin</b> kuuluvalle alueelle kuin <b>Suomen</b> <b>Lappiin.</b><br />
<b><br /></b>
Jo keskiajalla alkaneiden vilkkaiden kauppayhteyksien perintönä väylänvarren suvuissa on
<b>saamelaisten ja suomalaisten</b> juurien lisäksi <b>ruotsalaista, saksalaist</b>a ja jopa <b>valloniverta</b>.<br />
Ja se mikä eniten
yhdisti ja yhdistää osin vielä edelleenkin on <b>yhteinen kieli</b>, meänkieli.<br />
<br />
Vasta <b>Haminan rauha</b> jakoi alueen
kahtia.<br />
<b>Ruotsin</b> puolella meänkieltä pyrittiin tukahduttamaan vielä edellisen vuosisadan puolenvälin
jälkeenkin. Suomessakin se alennettiin murteen asemaan itsenäisen kielen sijasta.<br />
<br />
Neljäs ja viides luku käsittelevät <b>Kolarin</b> vanhoja taloja ja sukuja sekä <b>Tornionlaakson</b> historiaa:
<b>Tornion kaupungin</b> ja <b>Kolarin kunnan</b> perustamista, <b>Länsipohjan rykmenttiä</b> ja <b>ruotusotilaita</b>,
<b>seurakuntaoloja</b> sekä <b>kulttuurihistoriaa</b>, <b>saamelaisten </b>uskoa ja uskomuksia, ja 1900‐ ja 2000‐lukujen
<b>kirjailijoita</b> myöten.<br />
<br />
Vasta seurakuntaolojen kirjavuus saa lukijan ymmärtämään, että <b>Kolarin aluetta</b>
koskeva perinteinen sukututkimus ei ole ollut yksinkertaista, vaan tietoja on pitänyt pyydellä monesta paikasta, vaikka samoista ihmisistä, taloista ja kylistä on kyse.<br />
<br />
<b>Katan kirja</b> on perustavanlaatuinen tutkimus. Sen lukeminen on jännittävä kokemus, sillä
monografiamuodosta huolimatta monet tekstijaksot ovat itsenäisestikin luettavia esseitä.<br />
Ei tarvitse omata
tornionjokilaaksolaisia juuria pystyäkseen nauttimaan<br />
elämän rikkauden kuvauksista.<br />
<br />
Kirjassa ei ole hakemistoja, mutta yksityiskohtainen sisällysluettelo<br />
auttaa löytämään etsittävän henkilön, asian tai paikan
suhteellisen helposti.<br />
Lähdeluettelo parine satoine nimikkeineen antaa hyvät viitteet jatkamiseen.<br />
Tämä on
ollut tekijän tarkoituskin, sillä liitteen otsikkona on <i>”Lähteitä teille, jotka haluatte lukea enemmän.
Lukeminen kannattaa!” </i><br />
<br />
Kirja on mukava luettava myös siksi, että siinä on paljon kuvia, sekä valokuvia että karttoja ja
sukupuita. Kaavioiden tekstit, varsinkin vuosiluvut, ovat kyllä niin pieniä, että niitä vanhempi<br />
ihminen
joutuu tiiraamaan suurennuslasin kanssa. –<br />
<br />
Kirjaa voit kysellä suoraan tekijältä:<br />
Katariina Korhonen,
puhelin 044 3624388, <br />
sähköposti: <br />
katakorhonen56@gmail.com<div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-5npRGYrp0vM/XptHbUgPzTI/AAAAAAAAmMI/50bVX_xTKfspFRnjF4h-W2ET2Tp8TCgQACLcBGAsYHQ/s1600/1-Scan-005.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1145" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-5npRGYrp0vM/XptHbUgPzTI/AAAAAAAAmMI/50bVX_xTKfspFRnjF4h-W2ET2Tp8TCgQACLcBGAsYHQ/s320/1-Scan-005.jpg" width="229" /></a></div><a href="https://1.bp.blogspot.com/-qO5Q2h3UDUc/XptHfwrUWaI/AAAAAAAAmMQ/dYzDx6D8EfcZEf3_2OOtg6aJCwFH62oOQCLcBGAsYHQ/s1600/1-Scan-003.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1127" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-qO5Q2h3UDUc/XptHfwrUWaI/AAAAAAAAmMQ/dYzDx6D8EfcZEf3_2OOtg6aJCwFH62oOQCLcBGAsYHQ/s400/1-Scan-003.jpg" width="281" /></a> <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><b style="font-size: large;">Hilkka ja Markku Mannerkosken</b><span style="font-size: large;"> kiitokset kirjastani. 2020.</span><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-1EylW8ohDa8/YX1aP_tLacI/AAAAAAAAqWg/nwF8FUekmdQ51R4ES4j7Qja98WA2_sDiACLcBGAsYHQ/s1800/Scan.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1204" data-original-width="1800" height="428" src="https://1.bp.blogspot.com/-1EylW8ohDa8/YX1aP_tLacI/AAAAAAAAqWg/nwF8FUekmdQ51R4ES4j7Qja98WA2_sDiACLcBGAsYHQ/w640-h428/Scan.jpg" width="640" /></a></div></div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><h3 style="text-align: left;"> Sauli Niinistö ja Jenni Haukio kiittivät, 2022.</h3><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjM9tddSwmLLJ9tLDcMGb9L8RUw0zj6YiNJ3AhHFIFDP81qFwwwHQeKuvLjUqcc0V919t0EU39gjK1Z5hNEcIhULCHE-bkRpuoGT3uYdJaPkY-OpOaV0ecIIS97TkcJcYvbd7MPkYap8Kp4kmtrCcEgBYJisyGlAm3LNRqq1mG_RWmG3l7BARSz8sHYKMMn/s2912/L%C3%A4mminkiitos.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2035" data-original-width="2912" height="280" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjM9tddSwmLLJ9tLDcMGb9L8RUw0zj6YiNJ3AhHFIFDP81qFwwwHQeKuvLjUqcc0V919t0EU39gjK1Z5hNEcIhULCHE-bkRpuoGT3uYdJaPkY-OpOaV0ecIIS97TkcJcYvbd7MPkYap8Kp4kmtrCcEgBYJisyGlAm3LNRqq1mG_RWmG3l7BARSz8sHYKMMn/w400-h280/L%C3%A4mminkiitos.jpg" width="400" /></a></div><br /><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-75371789201504648272023-07-12T23:26:00.001+03:002023-07-12T23:26:34.639+03:00Oppiiko ihminen luopumaan, opinko minä?<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioktZwP670dF0D1M17Ol-ycz8Xoe26pAxNqPLnV-Kdy_Yy7YmPmBTg7mPlcpYWED6z6F8oVMOMmflSu2Zq6gyZqtiHO-jJYEgY_uq2Jqx8c7CJ2e5aVGsB6NQxy9VUFYAZY65PFZ6qdzCeQI4cfDKouXXIz_Ha2P80QI3cbtvgX4Oyv6eP3eb3-K6Gelru/s2200/DSC_0018.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2200" data-original-width="1649" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioktZwP670dF0D1M17Ol-ycz8Xoe26pAxNqPLnV-Kdy_Yy7YmPmBTg7mPlcpYWED6z6F8oVMOMmflSu2Zq6gyZqtiHO-jJYEgY_uq2Jqx8c7CJ2e5aVGsB6NQxy9VUFYAZY65PFZ6qdzCeQI4cfDKouXXIz_Ha2P80QI3cbtvgX4Oyv6eP3eb3-K6Gelru/w300-h400/DSC_0018.JPG" width="300" /></a></div><span style="font-size: medium;"><p><span style="font-size: medium;"><br /></span></p>Äkillisen elämänkriisin kohdatessaan ihminen ensin vastustaa asioiden hyväksymistä sellaisena kuin ne ovat. Sittemmin hän pyrkii jossain vaiheessa sopeutumaan. </span><p></p><p><span style="font-size: medium;">Alun sokin jälkeen seuraa reaktiovaihe, jossa ihminen käy läpi kriisin esiin nostamia tunteita. Reaktiot voivat olla voimakkaitakin. Vasta niiden kohtaamisen jälkeen päästään käsittelyvaiheeseen. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Tässä vaiheessa ihminen pyrkii ymmärtämään, mitä on tapahtunut, ja vähitellen myös hyväksymään sen. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisin voi jo jäsentää osaksi omaa elämäntarinaa ja ammentaa siitä voimaa. <br /><br /></span></p><p><span style="font-size: medium;"><br /></span></p><p><span style="font-size: large;">Ihminen voi luopua mitä erilaisimmista asioista: ystävistä, jotka vievät energiaa enemmän kuin tuovat, harrastuksista, jotka eivät enää tuota hyvää oloa, tai tavoista, jotka kokee turhiksi. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Kaikkein vaikeinta on luopua omista pinttyneistä ajattelumalleista. Etenkin uskomukset ovat sitkeitä ja estävät usein henkilökohtaisen kasvun. Miksi pidämmme niin epätoivoisesti kiinni sellaisesta, mikä tuo meille vain kielteisiä asioita tai ei ainakaan tue kasvuamme?</span></p><p><span style="font-size: medium;">Luultavasti suurimmat syyt tähän ovat haluaminen ja pelko. Tämä käy ilmi tarinasta, jonka <b>Sheldon B. Kopp</b> kertoo kirjassaan <b>If You Meet the Buddha on the Road, Kill Him:</b></span></p><p><span style="font-size: medium;">"Ajattele kuvaa miehestä, joka kuvittelee olevansa vankina sellissä. Selli on pieni, tummanpuhuva ja siinä on kalterit. Mies seisoo sellin nurkassa varpaisillaan, käsivarret ylöspäin kurottuneina. Hänen kätensä etsivät tukea pienestä kalteroidusta ikkunasta, joka on huoneen ainut valonlähde. Kun hän pitää tiukasti kiinni ja pusertuu suoraan kohti ikkunaa päätään kääntäen, pystyy hän juuri ja juuri näkemään pienen auringonsäteen kahden ylimmän kalterin välistä. Tuo valo on hänen ainut toivonsa."</span></p><p><span style="font-size: medium;">"Hän ei voi ajatellakaan sen menettämistä. Ja niin hän jatkaa tuijottamistaan tuohon valonsäteeseen pitäen tiukasti kiinni kaltereista. Hän on niin keskittynyt siihen, ettei menettäisi vilaustakaan tuosta elämää antavasta valosta, ettei hänen mieleensä ole koskaan tullutkaan päästää irti kaltereista ja mennäkin tutkimaan sellinsä pimeämpää päätyä."</span></p><p><span style="font-size: medium;">"Tästä johtuen hän ei tule koskaan saamaan selville, että sellin perällä oleva ovi on auki ja että hän on vapaa. Sillä niin on, että mies on ollut vapaa koska tahansa kävelemään ulos kirkkauteen. Hänen olisi vain pitänyt päästää irti." </span></p>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-45280605734130207172023-06-29T01:31:00.004+03:002023-07-10T22:32:59.724+03:00Mikä on tehnyt lääkäri Hansenin AIVOBLUES-tarinasta myyntimenestyksen? AIVOT, ANDERS HANSEN<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p><span style="font-size: medium;">1. Vastataan otsikon kysymykseen Hansenin näkökulmalla.</span><span style="font-size: medium;"> </span></p><p><span style="font-size: medium;">Mielenterveyden tutkiminen / pohtiminen <b>aivojen näkökulmasta</b> on radikaalisti uusi näkökulma, joka ei etsi ihmisestä vikaa, vaan selittää häiriötä ihmisen biologialla, aivojen kehityksellä ja nykyihmisen historialla. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Vastataan otsikon kysymykseen kirjoittamalla omin sanoin, että Aivoblues-tarina elää ehdottomasti hyvän ihmiselämän puolella.</span> </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpJoAKgIMe1BV1DjGsOuIWoTM0TQgqj9RwKJsLL2oT34VEwJcuk19CAWru927UmoDmAhLWC7wuf2bspXyrTELMEzV2iMnu7BMo3jh1UKUp_bkDKG6zzFf-SXICMu0LkvA0ULw35eFM7_X-4F2VpUphnlWZN7KqEbX3BSrs_sWZtWzgnttS2X9XE1zUdgKJ/s363/aivoblues%20kirjan%20kansi.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="363" data-original-width="250" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpJoAKgIMe1BV1DjGsOuIWoTM0TQgqj9RwKJsLL2oT34VEwJcuk19CAWru927UmoDmAhLWC7wuf2bspXyrTELMEzV2iMnu7BMo3jh1UKUp_bkDKG6zzFf-SXICMu0LkvA0ULw35eFM7_X-4F2VpUphnlWZN7KqEbX3BSrs_sWZtWzgnttS2X9XE1zUdgKJ/w275-h400/aivoblues%20kirjan%20kansi.png" width="275" /></a></div><span style="font-size: medium;"><b>Psykiatri Anders Hansenin</b> mukaan ahdistus ja masennus kertovat menneisyydestämme, jolloin selviytyjäesi-isämme varautuivat nälkään ja tauteihin. Hansenin biologinen eli aivoje<span style="font-family: inherit;">n näkökulma auttaa tarkastelemaan<b> mielenterveyttä siitä suunnasta, millainen on ihminen biologisena olentona. </b></span></span><p></p><div style="text-align: left;"><span style="font-size: large; font-weight: normal;"><i>Kun elämä tuntuu synkkääkin synkemmältä, voi olla helpostus muistaa, että olemme biologisia olentoja. Synkkyys menee ohi, vaikka juuri nyt ei siltä tuntuisikaan, koska sellaisia me olemme. Sitä paitsi masentunut ei ole yksin, kokemuksen jakaa ainakin 280 miljoonaa ihmistä.</i></span></div><p>(<b>Hansen sanoo</b>: - Jos kärsit ahdistuksesta, hae apua. Ahdistuksella ja pahalla ololla ei todellakaan ole minkäänlaista itseisarvoa. Kannattaa pitää mielessä, että ahdistus on elämän luonnollinen osa, jonka ansiosta lajimme on säilynyt hengissä. Jos uskoo voivansa välttyä ahdistukselta, saa pettyä, koska ihminen ei toimi niin. Emme silti ole viallisia.)</p><p><span style="font-size: medium;"><b>Hansen kertoo</b> tarinansa - ja tämä on parasta Aivobluesia:</span></p><h4 style="text-align: left;"><b><span style="font-size: large;">MASENNUS: PUOLI VUOTTA TÄRKEÄÄ JAHKAILUA</span></b></h4><div><span style="font-size: medium;"><i>Kaksikymmentäneljävuotiaana päätin tehdä täydellisen suunnanmuutoksen elämässäni. Olin suorittanut lähes kaikki ekonomitutkinnon kurssit kauppakorkeakoulussa ja tehnyt kesätöitä sijoituspankeissa ja konsulttitoimistoissa kamppaillen sen kanssa, olivatko ne minun juttujani. </i></span></div><div><span style="font-size: medium;"><i>Suunnittelemani elämä tuntui sieluttomalta. Jokainen haaste ja suoritus, yksinkertaisesti </i>kaikki<i> tavoittelemani kiteytyi yhteen asiaan: suurin kasa kruunuja, dollareita tai puntia voitti. Olin astumassa työmaailmaan, jossa </i>kaikessa <i>oli pohjimmiltaan kyse rahasta. Halusinko todella elää niin? Entä jos jättäisin kaiken ja aloittaisin alusta?</i></span></div><div><span style="font-size: medium;"><i><br /></i></span></div><div><span style="font-size: medium;"><i>Nykyään tajuan, että pohdintani olivat melkoista ylellisyyttä. Ei ole kummoinenkaan kriisi, jos joku niin kokematon pohtii jättävänsä mahdollisuuksien seisovan pöydän. Tajuan myös, että valinnan olisi pitänyt olla helppo. Tarvitsi vain vaihtaa, olinhan vielä nuori, mutta 24-vuotiaana olin epäterveellisen kilpailuhenkinen ja mielestäni jo puolivälissä matkalla eläkeikään. Siinä tilanteessa oli iso juttu vaihtaa uraa, koska menettäisin neljä vuotta elämästäni. En todellakaan suhtautunut päätökseeni kevyesti.</i></span></div><div><span style="font-size: medium;"><i><br /></i></span></div><div><span style="font-size: medium;"><i>Koko talven ja kevään yritin sulkea silmäni ongelmalta. Nukuin huonosti. Pohdin ja pähkäilin asiaa. Murehdin. Päätin jotain. Kaduin. Päätin uudestaan. Sitten kaduin taas. Olin alakuloinen ja yleisesti haluton, enkä oikein pystynyt keskittymään muuhun kuin pohdintoihini, mutta en kertonut kenellekään tilanteestani. Vuotta myöhemmin astuin Karoliinisen instituutin suureen aulaan aloittaakseni lääkärin opinnot. </i></span></div><div><span style="font-size: medium;"><i>Nyt tiedän, että se oli elämäni tärkein päätös, ja olen usein pohtinut, oliko <b>alakuloisuuteni</b> välttämätön sen tekemiseksi.</i></span></div><div><span style="font-size: medium;"><i><br /></i></span></div><div><span style="font-size: medium;"><i>Psykiatrina olen havainnut, että monia psyykkisesti huonosti voivia potilaitani <b>vaivaa</b> suuri ja merkittävä <b>päätös</b>, jota he eivät ole vielä tehneet. He mainitsevat sitä harvoin, mutta vahvistavat arvaukseni melko usein kysyessäni asiasta. Eräs nainen kertoi harkitsevansa kumppaninsa jättämistä. Eräs mies mietti, vaihtaisiko aivan liian pitkään tekemästään työstä johonkin muuhun. Karsiuduttuaan toistuvasti teatterikoulun pääsykokeissa yksi potilaani yritti päättää, oliko aika hylätä unelma näyttelijäntyöstä. </i></span></div><div><i style="font-size: large;">Aina kun puhun tällaisen potilaan kanssa, tuntuu kuin olisin taas 24-vuotias. <b>Potilaat vatvovat ongelmiaan. Märehtivät niitä. Päättävät. Katuvat. Päättävät taas. Katuvat taas. Samalla he voivat huonosti.</b></i></div><p><span style="font-size: medium;"><i>On äimistyttävää, että useimmat päätyvät laillani <b>hyvään ratkaisuun</b>. Monien mielestä päättämättömyyden ja pohdintojen täyttämä <b>epämukava</b> kausi on olennainen suuren ja tärkeän päätöksen tekemiseksi - aivan kuin <b>äärimmäiset tunteet</b> olisivat tarpeen. </i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i>Elämässä tulee jatkuvasti eteen valintatilanteita, joista useimmissa <b>aivojen automaattiohjaus</b> toimii loistavasti, mutta joihinkin päätöksiin ei voi suhtautua kevyesti. Olisiko mahdollista, että aivot toimivat eri tavalla elintärkeiden kysymysten kohdalla? Voisivatko <b>masennusoireet</b> auttaa sulkemaan mielestä kaikki arkiset häiriötekijät, jotta olisi mahdollista <b>keskittyä tärkeään ongelmaan</b> ennen päätöstä?</i></span></p><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Mielialan vaikutus ajattelukykyyn</span></h3><p><span style="font-size: medium;"><i>Henkilökohtaiset kokemukseni eivät tietenkään riitä todisteeksi, joten tarkastellaan <b>tutkimuksia</b>, joissa on kuin onkin selvitetty </i><span style="font-style: italic;">mielialan</span><i> vaikutusta ajattelukykyyn. </i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i>Yhdessä tutkimuksessa lapset tulivat <b>iloisiksi</b> tai <b>surullisiksi</b> katsottuaan tunteisiin vaikuttavan videon tai kuunneltuaan musiikkia. Sitten heille tehtiin yksityiskohtiin keskittymistä vaativa psykologinen testi, jossa heidän piti nopeasti löytää kuviossa oleva kaava. Arvelin iloisten lasten pärjäävän paremmin, mutta asia olikin päinvastoin. He pärjäsivät huonommin kuin surulliset lapset.</i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i>On mahdollista, että lakkaamme etsimästä virheitä voidessamme hyvin. Miksi silloin hakisikaan ongelmia? <b>Hyvinvoiva ihminen</b> on taipuvainen keskittymään yleiskuvaan yksityiskohtien sijaan. Onkin mielenkiintoista, että hyvinvoivia ihmisiä on hieman helpompi huijata. Ehkä siksi, että he eivät analysoi yksityiskohtia niin kriittisesti. Kun ihminen voi huonosti, tapahtuu päinvastoin - informaatiossa keskitytään yksityiskohtiin ja siitä etsitään kriittisesti virheitä.</i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i>Ei tietenkään ole sama asia olla onnellinen tai masentunut kuin tulla iloiseksi tai alakuloiseksi musiikin kuuntelemisen seurauksena, mutta tutkimuksista käy ilmi jotakin kiinnostavaa. </i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i><b>Olotila</b> tuntuu liittyvän ajattelukykyyn, ja eri tilanteissa tarvitaan erilaista ajattelua. Toisinaan on tarpeen suhtautua kriittisesti ja ratkaista ongelmia paneutumalla <b>yksityiskohtiin</b>. Silloin on tarpeen pysähtyä, harkita, keskittyä uhkatekijään tai vaikeuksiin ja vatvoa asioita, jolloin vaipuu helposti <b>alakuloon</b>. Toisinaan taas on parempi katsoa <b>yleiskuvaa</b>, ottaa riskejä ja olla aloitekykyinen. Silloin <b>voi</b> todennäköisesti <b>hyvin</b>. </i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i>Aivojen mahdollista strategiaa vetäytyä masentuneena analysoimaan elintärkeitä kysymyksiä kutsutaan nimellä </i>analytical rumination hypothesis<i>. En saa koskaan tietää, kävinkö sitä läpi kevättalvella yli kaksikymmentä vuotta sitten. </i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i>En väitä <b>ponnettoman märehtimisen</b> olevan aina hyväksi - usein se on tuhoisaa ja lamaannuttavaa. Yritän vain sanoa, että <b>työkalupakissa</b> on hyvä olla myös alakuloisuuteen liittyviä tapoja ajatella. Aivan kuten on ollut eduksi pystyä pötkimään pakoon hinnalla millä hyvänsä.</i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i>Onko asiaa vaikea uskoa? Oletko koskaan mahtanut olla allapäin ja ehkä vetäytynyt seurasta? Entä oliko se merkittävä ajanjakso elämässäsi? Päädyit silloin ehkä johonkin lopputulokseen mieltäsi pitkään jäytäneessä asiassa. <b>Ehkä opit kokemuksesta</b> jotakin, etkä siksi edes haluaisi muuttaa mennyttä. Ehkä olet kokenut sellaisen jakson, tai sitten et. <b>Hyödyllinenkään kokemus ei välttämättä osu omalle kohdalle</b>.</i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i><br /></i></span></p><h3 style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Todellisuus ei ole mustavalkoinen</b></span></h3><p><span style="font-size: medium;"><i>Aivojen taipumukselle tuottaa alakuloa ja masennusta löytyy aivan tavallisia syitä, jotka eivät liitty mitenkään stressiin, bakteereihin tai viruksiin, mutta aivotoimintaan liittyvät asiat kuten masennus ovat monimutkaisia. Monesti on vaikea sanoa, miksi joku on masentunut. Todellisuus ei ole mustavalkoinen, vaan harmaan sävyjä on loputtomasti. Ei voi väittää, että masennuksella olisi aina jokin tietty funktio ja että se joko johtuisi inflammaatiosta tai kertoisi käynnissä olevasta, elintärkeään päätökseen liittyvästä ajatusprosessista. </i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i>Harmaan sävyn asteikolla, joka alkaa hallittavissa olevasta psykososiaalisesta stressistä ja päättyy vaikeasti hallittavissa olevaan biologiseen puolustusmekanismiin, biologia jää usein vähemmälle huomiolle. Vaikka useimmiten masennukseen liittyy haitallista ja hyödytöntä murehtimista, voi vetäytyminen liittyä tarpeeseen saada tilaa merkittävän päätöksen tekemiselle.</i></span></p><p><span style="font-size: medium;"><i>Ahdistuksen ja masennuksen voi yhdistää automaattisesti sairauteen tai aivoissa olevaan vikaan, mutta silloin unohtuu, ettei aivojen tärkein tehtävä ole hyvinvointi vaan selviytyminen. Masennus ja ahdistus voivat silti lamaannuttaa, tuhota ja viedä hengen. </i></span></p>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-14958664538906620212023-06-01T01:03:00.000+03:002023-06-12T22:25:38.837+03:00Kaukaisten DNA-sukulaisten yhteiset esivanhemmat löytyvät sukukirjasta. Miten? <br />
<div align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; orphans: 2; text-indent: -0.03cm; widows: 2;"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="color: #333333; font-family: inherit;"> katakorhonen56@gmail.com</span></span></span></span></div>
<div align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; orphans: 2; text-indent: -0.03cm; widows: 2;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="color: #333333; font-family: inherit;"><br /></span></span></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-MGXY4UV4ttw/XjC9Y3GV0nI/AAAAAAAAl18/7eY81PZBaGAJD2AgMyyLXFnePJ1rv95EACLcBGAsYHQ/s1600/1-Scan.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1059" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-MGXY4UV4ttw/XjC9Y3GV0nI/AAAAAAAAl18/7eY81PZBaGAJD2AgMyyLXFnePJ1rv95EACLcBGAsYHQ/s400/1-Scan.jpg" width="262" /></a></div>
<div align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; orphans: 2; text-indent: -0.03cm; widows: 2;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="color: #333333; font-family: inherit;"><br /></span></span></span></span></div>
<div align="LEFT" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; orphans: 2; text-indent: -0.03cm; widows: 2;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="color: #333333; font-family: inherit;"><br /></span></span></span></span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: inherit;">Kaukaisten </span><b>DNA-sukulaisten yhteiset esivanhemmat eli yhteinen polku esivanhempien tykö... ne</b> löytyvät sukukirjasta. Miten? <span style="font-family: inherit;"> </span></span></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: inherit;">Tarvitaan sukukirjoja, aktiivinen jäsenyys nettisukupuuhun, ja tarvitaan DNA-osumia. </span></span></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><span style="color: #333333;"><span style="font-family: inherit;">Tässä yksi tapausselostus, eli miten löysin Pasman sukuhaarojen nimiviidakosta O. GRANTUN-nimisen dna-osumani.</span></span></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><span style="color: #333333; font-family: inherit;"><br /></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<b>KIRJAN NIMI:</b></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span face=""arial" , sans-serif" style="color: #333333;"><b>Pasman
suku. 2,</b> <b>osa</b> (1996)</span>. </span></span><span style="color: #333333; text-indent: -0.32cm;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><b>Pasman
sukuhaarojen vaiheista</b></span></span></span><span style="color: #333333; text-indent: -0.32cm;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;">. </span></span></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333; text-indent: -0.32cm;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><b>Kirjoittajat:</b></span></span></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333; text-indent: -0.32cm;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;">Seija Jalagin ja Tuomo Korteniemi</span></span></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333; text-indent: -0.32cm;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<b>ARTIKKELIN OTSIKKO KIRJASSA S. 39:</b> </div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
VALPURI KURUN SUKU. HIETASET</div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span face=""arial" , sans-serif" style="color: #333333; text-indent: -0.32cm;"><b>BLOGIARTIKKELINI AIHE</b>:</span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333; text-indent: -0.32cm;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;">Miten käytän sukukirjaa geneettisen sukulaiseni löytämisessä?</span></span></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
I</div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;">Sähköpostiini tuli osoitteesta </span><b style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;">no-reply@geni.com</b><span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;"> ilmoitus, että "<b>O.Grantun</b> -nimisellä profiililla on autosomaali DNA-osuma" oman profiilini kanssa. Tapauksessani nettisukupuu <b>geni.com</b> on se paikka, mistä löytyvät profiilit. </span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;">II</span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;">Sähköpostin johdattamana menin nettisukupuuhuni tutkiakseni ja <b>verratakseni hänen profiilia omaani.</b> "Geni-koti" tarjoaa tämän vastaavuuspalvelun eli yhdellä klikkauksella avautuu molempien osumien sukupolvitaulut. Tämä edellyttää, että molempien profiilien sukupuut löytyvät ns. "kotoa" (eli että suvun nimet ovat lisättyinä omille paikoilleen Geniin).</span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;"><br /></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;">Profiilien vertailun teen Genissä. Tavoite on löytää itselle tuttuja sukunimiä tai syntymäpaikkoja. Kun nyt avasin oman, ja osumaksi tulleen O. Grantunin sukupolvitaulut vierekkäin (linkki aukaisee), huomasin paljon vieraita SUKUNIMIÄ, mutta myös nimiä suoraan Pasman sukukirjasta!</span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;"><br /></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;">Alla on tämä itselleni ennestään tuntematon <b>etäsukulaisnimi Grantun</b>. Entä hänen esivanhempansa? <b>Kuusisalo</b> Paavolasta ei tuntunut tutulta, <b>Mankinen</b> ei...</span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;"><br /></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;">Mutta hetkinen, tuollahan ovat Sieppijärven Kuru ja Hietanen. Nehän ovat Pasman sukua, suvun kantavanhempien jälkipolvia. Tuolta löytyy Grantunin yhteys minuun!</span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;"><br /></span></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: -0.29cm; margin-right: -0.42cm; text-align: left; text-indent: -0.03cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify; text-indent: -0.32cm;"> Ote Genin palvelusivustolta:</span></div>
</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">2. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-65205322" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><yksityinen>
</span><b>Grantun</b></span></span></span></span></span></a></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">3. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-65216667" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><yksityinen>
Grantun</span></span></span></span></span></span></a></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">4. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-102968915" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Evert
Kuusisalo</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
22. huhtikuuta 1902, Kassa, Pajala fs, Sverige (Ruotsi); k. 8.
helmikuuta 1978, Örebro, Nikolai fs, Sverige (Ruotsi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">5.</span><b> </b></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-64936763" target="_blank"><b><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;">Albert
Jakobsson </span></span></span></span></span><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;">Kuusisalo</span></span></span></span></span></b></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><b> </b></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">s.
25. tammikuuta 1875, Kassa, Pajala fs, Sverige (Ruotsi); k. 13.
toukokuuta 1921, Kassa, Pajala fs, Sverige (Ruotsi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">6. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-64936778" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Jakob
Johansson Kuusisalo</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
1. heinäkuuta 1836, Paavola fs, Finland (Suomi); k. 15. toukokuuta
1924, Kassa, Pajala fs, Sverige (Ruotsi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">7. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-64936758" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Johan
Kuusisalo </span><b>Mankinen</b></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
1. huhtikuuta 1806, Paavola(SF); k. 5. kesäkuuta 1868, Paavola,
Finland (Suomi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">7. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-68214471" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Beata
Härneenaho (Isaksdr Kuusisalo)</span></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
12. toukokuuta 1812, Paavola, Finland (Suomi); k. 9. toukokuuta 1867,
Paavola, Finland (Suomi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">6. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-64935577" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Anna
Kajsa Johansdotter </span><b>Kassa</b></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
6. kesäkuuta 1839, Kassa, Pajala fs, Sverige (Ruotsi); k. 2.
huhtikuuta 1902, Kassa, Pajala fs, Sverige (Ruotsi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">7. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-64934964" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Juho
Heikinpoika </span><b>Waara</b></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
14. heinäkuuta 1811, Sattas, Sodankylä, Finland (Suomi); k. 26.
kesäkuuta 1883, Kassa, Pajala, Sverige (Ruotsi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">7. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-1466625293" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Eva
Mickelsdotter </span><b>Kitkiöjärvi</b></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
26. kesäkuuta 1808, Kitkiöjärvi, Muonioniska, Sverige (Ruotsi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">5. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-67214281" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Sandra
</span></span></span></span></span></span><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><b>Eufemia
Hietanen</b></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
5. tammikuuta 1883, Kolarin srk, Finland (Suomi); k. 23. huhtikuuta
1906, Kassa, Pajala fs, Sverige (Ruotsi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">6. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-34666263900" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Maria
Iisakintytär </span><b>Hietanen</b></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
8. kesäkuuta 1850, Sieppijärvi, Turtolan sk, Finland (Suomi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">7. </span></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-34666261010" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><b>Isak</b><span style="font-weight: normal;">
Isaksson </span><b>Hietanen</b></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
15. helmikuuta 1809, Kengis, Pajala fs, Sverige (Ruotsi); k. 26.
tammikuuta 1850, Sieppijärvi, Turtolan sk, Finland (Suomi)</span></span></span></span></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #333333;"> <span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">7.</span></span></span></span></span><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><b> </b></span></span></span></span><a href="https://www.geni.com/profile-34666262511" target="_blank"><span style="color: #1166bb;"><span style="text-decoration: none;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><b>Eva
Kajsa Persdotter Kuru</b></span></span></span></span></span></a><span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> s.
27. marraskuuta </span><b>1818, Sieppijärvi</b><span style="font-weight: normal;">, Pajala fs, Finland (Suomi) </span></span></span></span></span><br />
<span style="color: #333333;"><span face=""arial" , sans-serif"><span style="font-size: small;"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></span></span></span></div>
</div>
<br />
<h1 style="color: #444444; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 26px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; letter-spacing: -1px; line-height: normal; margin: 0px 0px 5px; padding: 0px; text-align: center;">
</h1>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-41L8JIhScYs/XjF0RN4AiMI/AAAAAAAAl2U/AMdHXFV5bmQcOEJ43J0eGdUyaK4qe6FjACLcBGAsYHQ/s1600/1-Scan-002.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="769" data-original-width="1600" height="305" src="https://1.bp.blogspot.com/-41L8JIhScYs/XjF0RN4AiMI/AAAAAAAAl2U/AMdHXFV5bmQcOEJ43J0eGdUyaK4qe6FjACLcBGAsYHQ/s640/1-Scan-002.jpg" width="640" /></a></div>
<h1 style="color: #444444; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 26px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; letter-spacing: -1px; line-height: normal; margin: 0px 0px 5px; padding: 0px; text-align: center;">
</h1>
(Klikkaamalla kuvaa se suurenee.)<br />
<div align="LEFT" style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; orphans: 2; padding: 0cm; text-indent: -0.32cm; widows: 2;">
<br /></div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
III </div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
Seuraavaksi varmistin Grantunin sukupuusta löytyneet tutut nimet <b>Pasman sukukirjan</b> alkulehdiltä. Ja näin siellä lukee:</div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
Pasman suvun kantavanhempien tyttäristä vanhempi Valpuri (s. 1767) avioitui sieppijärveläisen Pekka Antinpoika Kurun (s. 1761) kanssa. Heillä oli 13 lasta. </div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
Yksi <b>Pekka Kuru</b> nuoremman tytär, <b>Eeva Kaisa</b> (s. 1818) avioitui <b>Iisak Hietasen</b> (s.1809) kanssa, ja he jäivät torppareiksi Kurun tilalle. </div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
Eeva Kaisa ja Köngäsessä syntynyt Iisak Hietanen löytyvät yllä olevasta O. Grantunin sukupuusta, mutta niin löytyy myös yksi Eeva Kaisan ja Iisakin tyttäristä, hän oli <span style="text-indent: -0.32cm;"><b>Maria Iisakintytär Hietanen </b>(s.1850). Maria Iisakintytär. </span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;"><br /></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;">Sukukirja kertoo, että Maria Hietaselle syntyi 8 lasta vuosien 1874 ja 1890 välillä. Marian tiedoissa ei näy lasten isän/isien nimiä. Tämän tosiasian osoittaa myös Grantunin sukupuu (lista yllä).</span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;"><br /></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;">Pasman sukukirjan mukaan Maria Hietasen jälkipolvista suku jatkui tyttärien </span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;">- Fanny Kemin (1879 - 1903), </span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;"><b>- Eufemia (1883 - 1906) Kuusisalon (</b>Grantunin listalla<b>), </b></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;">- Eriika Hietasen (1886 - 1954), </span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;">- Laura Hietasen (s. 1888 - 1920) ja </span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;">- Agnes (1890 - 1919 ) Kemin kautta. </span></div>
</div>
<div align="LEFT" style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; orphans: 2; padding: 0cm; text-indent: -0.32cm; widows: 2;">
<span style="text-indent: -0.32cm;"><br /></span></div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;">IV</span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
Eufemia Mariantytär Hietanen on merkitty dna-serkkuni listalle nimellä <b>Sandra Eufemia Hietanen</b>, ja hänen tiedetään saaneen kolme lasta miehensä, Pajalan Kassan kylällä syntyneen, <b>Albert Kuusisalon </b>(1875 - 1921) kanssa.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Albertin isän tiedetään tulleen Suomen Paavolasta Pajalaan, ja perustaneen perheen sinne. </div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;"><br /></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;">Näin löysin polun ja selityksen sille, että O. Grantunin ja itseni välillä on useampia sukulaisuuspolkuja. Meitä yhdistävät Sieppijärven vanhoista suvuista <b>Pasma-Kuru</b> ja Köngäsestä Sieppijärvelle tullut <b>Hietanen</b>, entinen <b>Vänkkö.</b></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;"><b><br /></b></span></div>
</div>
<div style="border: none; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0.13cm; padding: 0cm; text-align: left; text-indent: -0.32cm;">
<div style="text-align: center;">
<span style="text-indent: -0.32cm;"><b>Ja nämä kaksi linjaa johtavat minusta dna-serkku O. Grantunin tykö. Mukava!</b></span></div>
<span style="text-indent: -0.32cm;"><b><br /></b></span>
<span style="text-indent: -0.32cm;"><b><br /></b></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-whnxE9i7dM0/XjDCOCAYCWI/AAAAAAAAl2I/0baclcAbgTUGmGIJAwA9FmaYGI8MOxPTQCLcBGAsYHQ/s1600/1-Scan-001.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="806" data-original-width="1540" height="334" src="https://1.bp.blogspot.com/-whnxE9i7dM0/XjDCOCAYCWI/AAAAAAAAl2I/0baclcAbgTUGmGIJAwA9FmaYGI8MOxPTQCLcBGAsYHQ/s640/1-Scan-001.jpg" width="640" /></a></div>
<span style="text-indent: -0.32cm;"><b><br /></b></span></div>
<div class="segment" style="background-color: #fbfbfb; color: #333333; display: inline-block; font-family: Arial, "Helvetica Neue", Helvetica, sans-serif; font-size: 11px; font-weight: bold; margin-bottom: 5px; margin-left: 2px; margin-right: 2px; padding: 0.25em 0px 0px; text-align: center; zoom: 1;">
Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi!<br />
<br /></div>
Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-23044571219881548292023-05-28T11:00:00.001+03:002023-05-28T22:10:55.171+03:00Rintamaveteraanin Tyttären tunteenpurkaus kasvoi syväksi kunnioituksen tunteeksi. <div style="text-align: left;"><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><span><b>Päivämäärästä, 4.4.2023, tuli Suomen sotilaalliselle turvallisuudelle historiallinen päivä.</b><br /></span><b><span>Suomen lippu siis nostettiin </span><span>Brysselissä</span><span> muiden NATO-maiden (30) lippujen joukkoon. <br /></span></b><span><b>Lipunnostoon liittyviä vaiheita Tytär seurasi televisiosta. Kun Suomen kansallishymni soi, rintamaveteraanin Tytär itki vuolaasti. Miksi? <br /></b></span><span><b>Myöhemmin tunnepaine ratkesi, sillä lipunnostosta kasvoi aikaa myöten kokemus, johon tunteena pystyy vain syvä kunnioitus! </b></span></span></p><div><b style="font-size: large;">Juuri tänään, helluntaina2023, Tytär tuntee syvää kunnioitusta "sydämensä työasialle menneitä ihmisiä", naisia ja miehiä kohtaan; heitä, jotka paraikaa työskentelevät tai valmistautuvat työskentelemään (Mika Aaltolan sanoin) "sydämen asialla, joka liittyy välittömästi Suomen suojaan". </b></div><div><span style="font-weight: normal;"><br /></span></div><div><span style="font-weight: normal;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;">Tytär väittää käsittävänsä järjen ja tunteen tasoilla, mitä <b>sotilaallinen uhka</b> tavalliselle ihmiselle tarkoittaa, sillä koko lapsuusperheen ikävin elämänkokemus oli oman isän sotakokemus. Isän nuoruus oli jäänyt sotarintamalle eikä mielenrauhaa palauttanut poltetun Lapin jälleenrakennusaikainen yhteiskunnallinen kylmäkiskoisuus, joka kaiken lisäksi kesti vuosikymmenien ajan - ja yli kaiken ymmärryksen. </span></div><div><span style="font-size: medium;">Tyttären isän (s. 1923) mielenrauhan vei myös Neuvostoliiton uhka Suomessa, ja suomalaisen yhteiskunnan kylmäkiskoinen asenne sekä veteraaneja että veteraanien sananvapautta kohtaan. </span></div><div><span><p><span style="font-size: medium;">Kaiken kaikkiaan suurin osa vanhimmasta Suomen veteraanipolvesta sai ikään kuin <i>vapaat kädet</i> sotien jälkeiseen elämään. Kukaan ei silloin kuullut nykyään tutumpia kriisiajan vakuutteluja: <i>Tämä ei jää rahasta kiinni!</i> </span><span style="font-size: medium;">Ja jokaisen henkiin jääneen veteraanin elämäntarinasta tuli heidän itsensä näköisiä. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Tyttären isä kertoi ja muisti sodan eikä säästellyt itseään, mutta hänen asuinpiirinsä ilmapiiri oli hyvin ristiriitainen ja tuomitseva. Ja ristiriitaiset ihmiset vain kuluttivat toistensa voimia. Isä kykeni asettumaan itseään "tietävämpien" ulkopuolelle. Hän eli elämäänsä tyytyväisenä loppuun asti, hän rakasti ja oli ylpeä tavasta, jolla yhteiskuntaa rakensi. Hän myös tunsi oman arvonsa vapaan isänmaan pelastajana.</span></p></span></div><div><span><br /></span></div><div><span><br /></span></div><div><br /></div><div><span><br /></span></div></div><p><b>1. Tutkittuun tietoon ja aitoon SA-kuvaan perustuva tarina Isän sotarintamalta, myös Kuzrajärven taistelusta, 19. - 27. 3. 1943. </b></p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiw2vI3Yp_I1jC1UJLj_-N17vh6q4fDfO7jQ4ru3vU21R3QEtR7Zm7uSZGLghTf4qus75IfCm4RiWMejjF4qvSgpmbzrq-vCxoy4SEb55bHB1O4w2o99jCJi5g8exb4_KD0af0rvfo3fJzm2MIImSuKAvzGbjTcToVn3aEVLH_cVXOnH7PTDN5W239nAw/s4961/125286.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3489" data-original-width="4961" height="450" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiw2vI3Yp_I1jC1UJLj_-N17vh6q4fDfO7jQ4ru3vU21R3QEtR7Zm7uSZGLghTf4qus75IfCm4RiWMejjF4qvSgpmbzrq-vCxoy4SEb55bHB1O4w2o99jCJi5g8exb4_KD0af0rvfo3fJzm2MIImSuKAvzGbjTcToVn3aEVLH_cVXOnH7PTDN5W239nAw/w640-h450/125286.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Isän lepohetki tilapäisessä sirpalesuojassa (1943).</td></tr></tbody></table><br /><div><br /></div><div><h4 style="margin-left: 0cm; text-align: justify;">Tyttären sana isästä, Sulo Veikko Gunnar Korhosesta (1923 – 2012)</h4><h1 style="margin-left: 0cm; text-align: justify;"><o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sulo Veikko Gunnar Korhonen oli
syntynyt Rautalammilla 8.1. 1923. Isänsä puolelta hän kuului Rautalammin
Korhosiin, Vaajasalmen päähaaraan ja Ruokoniemen alahaaraan. Äitinsä (Anna)
puolelta kuulumme Rautalammin Rosseihin, Salmen sukuhaaraan.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sulon sotilaspassiin antama tieto
isänsä nimestä (Reino) on teknisesti oikein, vaikka Reinon varhainen kuolema
vuonna 1929 oli hajottanut koko suuren lapsuusperheen. Sulosta oli tehty heti 7-vuotiaana kunnan
orpo huutolaispoika, jolla ei ollut isää – vain Isäntiä. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sulo kävi kansakoulun ja rippikoulun
Rautalammilla. Kouluajalle oli sattunut muutama lasta ymmärtävä ja rohkaisevan
äidillinen opettaja. Niinpä koulukokemukset olivat olleet hyviä. Lopulta
myöhemmässä isäntärenki-iässä Sulon onnistui ansaita myös onnistumisen
kokemuksia. Nämä itsetuntoa rakentavat kokemukset turvasivat Sulon kasvun
itsensä näköiseksi, omillaan pärjääväksi nuoreksi mieheksi.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kun talvisota 1939 syttyi, Sulo oli
renkinä Vehkamäen talossa. Koska talossa ei ollut radiota, kävelivät Isäntä ja
renki-Sulo (16 v.) päivittäin parin kilometrin matkan naapuritaloon, missä
kuuntelivat ”iltaseitsemän radiouutiset” ja – näin pysyivät sota-ajan
tapahtumien tasalla.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Melko pian Jatkosodan syttymisen
jälkeen tuli Sulon vuoro käydä kutsunnoissa, ja siirtyä Rautalammilta
Riihimäelle juuri 19 vuotta täyttäneenä 1942. Siellä hän vannoi sotilasvalan,
kunnes heinä-elokuun vaihteessa tuli lähtö Syvärille. Näin alkoi Sulon
rintamasotilaan ura. Jatkosota kuljetti häntä rintamalta toiselle, ja hän oli
mukana ratkaisevissa Tali-Ihantala -taisteluissa. 2000-luvun alussa hän kävi
näyttämässä pojalleen ja tyttärenpojilleen (2) Konkkalanvuoren ja muut paikat.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Omissa muistelmissaan Sulo on
kirjoittanut ”Tapaus leipähyökkäyksestä”, jolla hän tarkoitti
sotilaspassiinsakin merkittyä <b>Suuren Kuzrajärven taistelua (19.-27. 3. 1943)</b>.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><b><span style="font-size: medium;">Sulo kuului kapteeni Jukka
Malmivaaran vahvennettuun III/JR50 -ryhmään. Sulon jälkipolville tästä
taistelusta on nyttemmin tullut puhutteleva ja arvokas ”nuoren Sulon
sotatarina”, sillä taistelun etulinjassa valokuvannut (ja filmannut)
”tiedotuskomppanian kuvaaja” Carl Gustav Rosenqvist onnistui uhkarohkeassa
tehtävässään. Hänen kuvissaan Sulo on helppo tunnistaa. <o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><b>Nyt tiedämme varmasti, että vuonna
2012 poisnukkuneen Sulo-isämme sotamuistot ja kriittiset näkemykset maailman ja
Suomen lähentymisestä tai etääntymisestä kestävät ja kantavat…</b><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sulon jatkosota jatkui Lapin sotana,
joka hänen kohdallaan alkoi Tornion maihinnoususta 1. lokakuuta ja päättyi
Muonion taisteluihin marraskuussa 1944.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Kantakorttinsa mukaan Sulo oli
jalkaväen sotilas, korpraali ja hän kuului 11. rykmenttiin, 3. pataljoonaan ja
10. komppaniaan. Hänet oli koulutettu konepistooliampujaksi ja hän toimi
taistelulähettinä. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Vuonna 1923 syntyneen Sulon
rintamavuosia olivat ajanjakso heinäkuusta 1942 marraskuuhun 1944. Vaikka
ajanjakso oli suhteellisen lyhyt, se oli merkittävin aika hänen elämässään. Hän
selvisi mutta kuljetti kokemuksia mukanaan elämänsä loppuun asti. Sota muokkasi
Suloa ensisijaisesti rauhan ajan veteraaniksi. <b>Suurimmaksi haasteeksi sodan
päättymisen jälkeen nousi ulkopuolisuuden kokemus. Vanhojen sotajermujen
rinnalla Sulo näytti yksinäiseltä huutolaispojalta, jonka ei enää tarvinnut
taistella isänmaan puolesta – sen sijaan taistelu rahasta, työpaikasta,
leivästä ja omasta paikasta oli alkamassa.</b></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sodan jälkeen Sulo kuljeskeli kuin
kulkumies konsanaan nuoremman velipoikansa kanssa. Asemapaikkana toimi
Riihimäki, missä lasitehtaan ulkotyöt työllistivät jonkun aikaa. Muistojen
mukaan hän halusi ja pyrki saamaan valtion tarjoamia töitä. Hakijoita oli
paljon. Rajavartiolaitos palkkasi miehiä enemmän kuin tekemistä riitti. Sulokin
laittoi hakemuksen ja aloitti rajajääkärinä (9.9.1946) Rovaniemellä. Järkevää
tekemistä ei Viirinkankaan esikunnassa riittänyt, joten hän erosi Rajasta
(15.2.1947) – ja sai siirron merivoimiin, 16.2.1947. Vuodet 1947 – 1949 Sulo palveli
värvättynä Isosaaren torpedoasemalla. Hän on kirjoittanut lyhyesti: ”Siellä
korjattiin ja koeammuttiin torpedot, tietenkin vain ilman taistelukärkiä.
Niissä hommissa kului kaksi vuotta, ja taas oli ammatinvalinta edessä. Ei
tuntunut löytyvän sopivaa työtä.”</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Myöhemmässä haastattelussa (2004)
Sulo on lapsenlapselleen kertonut eniten katuneensa sitä, että jätti matruusin
tehtävät. Jonkinlaiseksi ansaksi lienee koitunut se, kun hänet oli komennettu
kokki- ja stuerttikurssille (1948) – vaikka kokkaaminen ei ”kiinnostanut
pätkääkään”!<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sulon loppuelämän kohtaloksi koitui
Lappi – olihan hän myös Lapin sodan veteraani. Lappiin Sulo tuli 1950-luvun
suurille metsätyömaille. Lapin ja Koilliskairan (Savukoski) suuret savotat
houkuttelivat ”lentojätkiä”. Savukosken ja Rovaniemen kairojen kautta Sulo
löysi itsensä Lapin länsikairasta eli Tornionlaaksosta, Kolarista. Kolarin
järvikylissä oli Kemi-yhtiön ja Metsähallituksen savotoita.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Elettiin 50-luvun puoliväliä.
Tansseja järjestettiin. Sulo tapasi Sieppijärvellä syntyneen Vienon yhdellä
tanssireissulla. Pariskunta vihittiin yhteen 1956. Perhe rupesi kasvamaan.
Vieno teki töitä paikallisen osuuskassan kassanhoitajana. Sulo kävi metsätöissä.
Asuttiin ensimmäiset vuodet osuuskassan yläkerrassa. Sulo rakensi oman talon,
josta niin ylpeä oli. Sinne muutettiin 1962 koko perhe; kolme lasta. Neljäs
syntyi 1971.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">TVH:n (Tie- ja vesirakennushallitus)
sekatyömiehestä Sulo opiskeli itsensä tietyömaiden työnjohtajaksi. Saman firman
palvelusvuodet tulivat täyteen 1982, jolloin Sulolle myönnettiin
rintamaveteraanin varhaiseläke. Loppua kohti parantunut avioliitto päättyi
Vienon kuolemaan tammikuussa 2007. Yhteiset eläkevuodet olivat kulta-aikaa: kaikki
hyvä yhteisöllisyys satoi lastenlasten laariin!</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sulon elämä ei ole ollut ruusuilla
tanssimista, vaikka eriomainen tanssijakin hän lienee aikoinaan…</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Torpedomies Sulo Korhosta voi
kuvailla eri sanoilla kuin työnjohtaja Korhosta tai urheilija-Suloa tai … Silti
voi sanoa, että ehdottomasti ominaisinta Suloa oli itsenäisyys. Hän halusi elää
omannäköistä elämäänsä omana itsenään – loppuun asti. Häntä ei voi edes
ajatella tarrautuneena lapsiinsa tai lapsenlapsiinsa – vaimonsa poismenon
jälkeen. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><span style="font-size: medium;">Sulosta voi sanoa, että hän teki
sitkeän sujuvasti aina parhaansa ja että hän sai paljon aikaan.
Savolaisjuuristaan hyvinkin tietoisena Sulolla oli hyvä tuntuma rehelliseen
arvomaailmaansa. Koulutusta ja sivistystä hän arvosti, tiesi jääneensä itse
ilman.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><o:p> </o:p><b>Veteraani-isälle kirjoitin viimeisen
tervehdykseni:</b></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><o:p> </o:p>Meille olet metsä, riista,</p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;">marjat ja latu siellä,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;">olet maantie ja työmaa,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;">olet itsenäisyyspäivä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;">ja uskomme tulevaisuuteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;">Isä, meille olet elämänasenne</p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;">ja sinnikkyys siinä,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;">olet kirja ja kynä, kättesi työt,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;">oma koti, olet korkea ikä,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;">ja uskallus elää. Kiitos Isä!<o:p></o:p></p><p class="MsoNormal" style="margin-left: 0cm;">,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,</p>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGGFMMSNsCePGD-OtoFEN2v6CYRyAW1gWASGmCOBfgCxDZD0btad2RyJUrNmO_qRl8-MVS7XQemogfYuXsgnsYfNmrOPVqTc9YbjC3endWtRJvHhQXx-Xb2_hoVq6un4Nyfnh4zt-bB3OMlE9wWd_93wLpNkFmzECtHqycYIQXhH5ocpyqMhD56InXlQ/s1350/76930772_10220575029795198_8484909082401046528_o.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1350" data-original-width="1080" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGGFMMSNsCePGD-OtoFEN2v6CYRyAW1gWASGmCOBfgCxDZD0btad2RyJUrNmO_qRl8-MVS7XQemogfYuXsgnsYfNmrOPVqTc9YbjC3endWtRJvHhQXx-Xb2_hoVq6un4Nyfnh4zt-bB3OMlE9wWd_93wLpNkFmzECtHqycYIQXhH5ocpyqMhD56InXlQ/s320/76930772_10220575029795198_8484909082401046528_o.jpg" width="256" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr></tbody></table></div><br /><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p> </p><p><br /></p>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-11483282752730354642023-04-03T21:41:00.001+03:002023-04-03T21:41:50.714+03:00Ihmisyyden paremmat puolet ilmenevät lapsiaiheissa, sanoo Sanna Koivisto.<p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; margin: 0px 0px 10px;">Kuvataiteilija ja kuvanveistäjä Sanna Koiviston KOHTAAMISIA -elämäntyönäyttely avattiin 1.4.2023 Kemin Taidemuseossa. </p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; margin: 0px 0px 10px;">Samassa tilaisuudessa julkaistiin myös <b>Rita Dahlin</b> kirjoittama kirja <b>Matka mahdollisuuksien ovelle. Sanna Koivisto ja hänen taiteensa. </b></p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; margin: 0px 0px 10px;">Kirjan on kustantanut kemiläinen Atrain & Nord.</p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; margin: 0px 0px 10px;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgb81MpqKHSRA9XEDFcBcF_5CvlyZTnG5XW3cLdARwKqw7l0rqRP_IITKBiGGKnXTbpLYey05QNH9d1zVcePaIr3zMhA6il1mJ2CxRiF_2wnK5DwBNK5OgazEUVKSmIpwn3Yf_MCwfQt9puXQJrpUdVpGkz41Cvd7vn6D93Pgei4cmb4xKFXQgEA1HoKQ" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="300" data-original-width="200" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgb81MpqKHSRA9XEDFcBcF_5CvlyZTnG5XW3cLdARwKqw7l0rqRP_IITKBiGGKnXTbpLYey05QNH9d1zVcePaIr3zMhA6il1mJ2CxRiF_2wnK5DwBNK5OgazEUVKSmIpwn3Yf_MCwfQt9puXQJrpUdVpGkz41Cvd7vn6D93Pgei4cmb4xKFXQgEA1HoKQ=w267-h400" width="267" /></a></div><br /><br /><p></p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; margin: 0px 0px 10px;"><br /></p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; margin: 0px 0px 10px;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD_YRpriCTA05A1BRrM7Wr3S9jgN1fRyXqlHGohUtKcW820VdmQ9mqXzvhea4OGa42-gUgskasZKhCjpkr-ryoxfxFld1OmkwPN64XiBWHJMefncb02bsjnIAKjaZLR9gRrcsw01JdA_UN5z6bvRzNQpTMJEjI6h1_PjPcWaVhZFU64-Pj8WWF6GUWMw/s3917/DSC_8810.JPG" imageanchor="1" style="background-color: transparent; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2695" data-original-width="3917" height="275" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD_YRpriCTA05A1BRrM7Wr3S9jgN1fRyXqlHGohUtKcW820VdmQ9mqXzvhea4OGa42-gUgskasZKhCjpkr-ryoxfxFld1OmkwPN64XiBWHJMefncb02bsjnIAKjaZLR9gRrcsw01JdA_UN5z6bvRzNQpTMJEjI6h1_PjPcWaVhZFU64-Pj8WWF6GUWMw/w400-h275/DSC_8810.JPG" width="400" /></a></p><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjl2novTZ75U3_64mhKI7Eqcv_SZZNSXmK2JfSYHuitTYPvlvOKuwM_gc3SCVWUHLoyAZzfEf8ZzVfM3kksludf-K2QJPBFwd8mf5cIDAtLQA30ryOlWOFmBezILVGZMi0YTOHvw0B-OAeF5VZFnlZ3eo9H_5IywP842NEXcBf8avyhecshzE3CKMGydA/s4288/DSC_8812.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2848" data-original-width="4288" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjl2novTZ75U3_64mhKI7Eqcv_SZZNSXmK2JfSYHuitTYPvlvOKuwM_gc3SCVWUHLoyAZzfEf8ZzVfM3kksludf-K2QJPBFwd8mf5cIDAtLQA30ryOlWOFmBezILVGZMi0YTOHvw0B-OAeF5VZFnlZ3eo9H_5IywP842NEXcBf8avyhecshzE3CKMGydA/w400-h266/DSC_8812.JPG" width="400" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9gU7QOTr_Q425DI-NOI0dUw4Xrz7elZhpNZWgmtIMSx8I49tYhwALWoFoxROljFfc9TYpP0wr4BVM1Tadat_gYFV7tFosSa1rr8JVK9YgMTpJUsaHsq7kNuGS_cYQqc98uHSt-2ktyxrMoX8_CVwPdw-spt46RYsqlnPhMGoJrK2pdt-R8Ua15hWuzA/s2831/DSC_8813.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><span style="text-align: left;"><br /></span></a><span style="text-align: left;"> </span><img border="0" data-original-height="2831" data-original-width="2694" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9gU7QOTr_Q425DI-NOI0dUw4Xrz7elZhpNZWgmtIMSx8I49tYhwALWoFoxROljFfc9TYpP0wr4BVM1Tadat_gYFV7tFosSa1rr8JVK9YgMTpJUsaHsq7kNuGS_cYQqc98uHSt-2ktyxrMoX8_CVwPdw-spt46RYsqlnPhMGoJrK2pdt-R8Ua15hWuzA/s320/DSC_8813.JPG" width="305" /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="background-color: white; font-family: proxima-nova, sans-serif; font-size: 21px; text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="background-color: white; font-family: proxima-nova, sans-serif; font-size: 21px; text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="background-color: white; font-family: proxima-nova, sans-serif; font-size: 21px; text-align: left;">Sanna Koivisto: </span></div><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; font-size: 21px; margin: 0px 0px 10px;">"Minussa elää edelleen pieni lapsi, siksi minulle on luontevaa ja helppoa ilmaista lapsiveistosten kautta ihmisyyden parempia puolia. Saan siitä myös hyvää mieltä”. Lapsiaiheiden lisäksi eläinrakas Sanna Koivisto tekee näyttäviä eläiniheisia teoksia. </p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; font-size: 21px; margin: 0px 0px 10px;"><strong style="box-sizing: border-box;"></strong></p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; font-size: 21px; margin: 0px 0px 10px;"><span style="font-size: small;">(Teksti: Birgitta (Peipa) Mäki, kulttuurituottaja, Taidekeskus KulttuuriKauppila / Art Centre KulttuuriKauppila.)</span></p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; font-size: 21px; margin: 0px 0px 10px;"><span style="font-size: small;"><br /></span></p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; font-size: 21px; margin: 0px 0px 10px;"><span style="font-size: small;"><br /></span></p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; font-size: 21px; margin: 0px 0px 10px;"><span style="font-size: small;"><br /></span></p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: proxima-nova, sans-serif; font-size: 21px; margin: 0px 0px 10px;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmUGa6whw4oSOEwnOhrnsrO1X02BHnWNHqRYefFTNNoUogtfbgccm8BM9-LoaL4FdxbFvXiDpqzeqjMSIPLqWUhoEJyx4_K6J0p3njLsnJ7SwTx3bdprXA4Ars0LjpaMNE-cmxNa8fZrlFs3csO9jQ7pNyaLM0Sv8Oj5BT1eoQs897B8QIbaqfA7QPUA/s4288/DSC_8793.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2848" data-original-width="4288" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmUGa6whw4oSOEwnOhrnsrO1X02BHnWNHqRYefFTNNoUogtfbgccm8BM9-LoaL4FdxbFvXiDpqzeqjMSIPLqWUhoEJyx4_K6J0p3njLsnJ7SwTx3bdprXA4Ars0LjpaMNE-cmxNa8fZrlFs3csO9jQ7pNyaLM0Sv8Oj5BT1eoQs897B8QIbaqfA7QPUA/s320/DSC_8793.JPG" width="320" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBNAF6FkmYB9WG6ExGsJ999Jm2oqXGphoHAiQQOlJRy-fFrLS3CFcKlXsYJgk4Uz9cHBBxnPYv_gh6YJY1boJAy6xg-46LO6YxTz7Rzrr1Uf3YBVgRYx0uTjfHUXgDJi6JnV2P3EbSJPofL2TxRlLUr5GBFS8E_urbZgtUv7Dk2PVhkzJBw9wr8LT8dg/s4288/DSC_8794.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2848" data-original-width="4288" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBNAF6FkmYB9WG6ExGsJ999Jm2oqXGphoHAiQQOlJRy-fFrLS3CFcKlXsYJgk4Uz9cHBBxnPYv_gh6YJY1boJAy6xg-46LO6YxTz7Rzrr1Uf3YBVgRYx0uTjfHUXgDJi6JnV2P3EbSJPofL2TxRlLUr5GBFS8E_urbZgtUv7Dk2PVhkzJBw9wr8LT8dg/s320/DSC_8794.JPG" width="320" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgixQGocnNPVheqo_1YC7EMD4D_tmxs4-BPXK9Cwv5UeGZrE2IFJjwMffa6Cv-JNSDYTLTZdsq4hChg-Cv-NgOjf2ZG8hom8oquTXMHtDRXqkGJLWN3z0WGY4f2UZD4QXl_athVv8kS6ggGLPTvNX3lhlyNdCrebrenAVTkSufQKr91GJCWbnTXnKedEw/s4288/DSC_8795.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2848" data-original-width="4288" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgixQGocnNPVheqo_1YC7EMD4D_tmxs4-BPXK9Cwv5UeGZrE2IFJjwMffa6Cv-JNSDYTLTZdsq4hChg-Cv-NgOjf2ZG8hom8oquTXMHtDRXqkGJLWN3z0WGY4f2UZD4QXl_athVv8kS6ggGLPTvNX3lhlyNdCrebrenAVTkSufQKr91GJCWbnTXnKedEw/s320/DSC_8795.JPG" width="320" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhliQuLYZ091KniNWjHQJq81isQFSC4ootFgFRuW3sJbkMGHulc2WwynU4PCJGEcEut_Yy8uynAcM-7fxJBBVKt1uXb50MoKyJGSMjLk4I6bg8AUSZVSscUDBRXRj8PWRSG2WL6Xrj-sde0HzouTKCe8yXSh5avWK0qd0kgzI20nT1bgdro2LpymuKRBQ/s4288/DSC_8822.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2848" data-original-width="4288" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhliQuLYZ091KniNWjHQJq81isQFSC4ootFgFRuW3sJbkMGHulc2WwynU4PCJGEcEut_Yy8uynAcM-7fxJBBVKt1uXb50MoKyJGSMjLk4I6bg8AUSZVSscUDBRXRj8PWRSG2WL6Xrj-sde0HzouTKCe8yXSh5avWK0qd0kgzI20nT1bgdro2LpymuKRBQ/s320/DSC_8822.JPG" width="320" /></a></div><br /><span style="font-size: small;"><br /></span><p></p>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-90164541127677018742023-03-31T15:28:00.004+03:002023-06-28T22:31:25.422+03:00Liikuntaa ja mustikkaa. Tunteita ja tietoa. <p><span style="font-size: medium;">(Muisti pettää.)</span><span style="font-size: large;"> </span></p><p><span style="font-size: large;">Omat <b>muistelmansakin</b> Pekka Tarkka toteaa tehneensä istumalla arkistoissa lukemassa kirjeitään ja leikekokoelmiaan sekä lehtien vuosikertoja. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Tarkka sanoo, ettei ymmärrä, mitä menneiden aikojen hengelle tapahtuu, kun yhteydenpito on pelkkiä sähköposteja.</span></p><p><span style="font-size: medium;">"Menneisyys kadotetaan sellaisena elävänä kokonaisuutena kuin sen kirjeistä voi löytää. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Kukaan ei kirjoita meistä intiimiä inhimillistä historiaa, koska aineistoa ei enää synny.</span></p><p><span style="font-size: medium;">Ulkoisista tapahtumista tietysti voi kertoa, mutta sisäisen tapahtumisen historia loppui tähän. Menneisyys on kuollut, ikävä juttu." (Suora lainaus, SK 33/2022).</span></p><p><a href="https://kirjojentuomaa.blogspot.com/2012/08/osaattiin-ennenkin-ja-jaksettiin.html"><span style="font-size: medium;">28. 2.2012 postaus Väinö Katajan teoksesta</span></a> <br /></p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;"><b>31.3.2023. KIRJASTON KAUTTA KÄSIKSI TIETOON.</b> </h3><h3 style="text-align: left;"><span style="font-weight: normal;"> ...vaan mikä onkaan ihmiselämän haaste? </span><span>Vastaajana Anders Hansen</span><span style="font-weight: normal;">.</span></h3><p><br /></p><p><br /></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgMg5DaE3_Fwhm3UQJbVqnNM6rzTZ0dGvSoto8_f5bC5_A4fEcAvkysNqB-pq3GurqcZXnpTKFZaH22OSyseIPhe8YzJikNzH7l7rBtUKxKaptVTNzIH-1M0zJAlV9HnboRfeefDyJrjCZe0gskfXmfk2abG2MwuYFnKZY9BkuLaBVxwK6DfK5y4nC1LQ" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img alt="" data-original-height="363" data-original-width="250" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgMg5DaE3_Fwhm3UQJbVqnNM6rzTZ0dGvSoto8_f5bC5_A4fEcAvkysNqB-pq3GurqcZXnpTKFZaH22OSyseIPhe8YzJikNzH7l7rBtUKxKaptVTNzIH-1M0zJAlV9HnboRfeefDyJrjCZe0gskfXmfk2abG2MwuYFnKZY9BkuLaBVxwK6DfK5y4nC1LQ=w220-h320" width="220" /></a></div><br /><br /><p></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p>Ahdistus ja masennus lienevät (terveen) mielen puolustajia...mitä se sitten tarkoittaakaan. (Anders Hansenin myyntimenestys 2023)</p><p><br /></p><p><span style="font-size: medium;"><b>Mutta tunteet ja surutyö?</b> Tunteilla, kuten ahdistuksella, voi olla hyvää tarkoittava alkuperäinen tehtävä, eli saada ihminen liikkeelle, siis toimimaan. </span></p><p><span style="font-size: medium;">Pintaan puskevia tunteita lienee paras pysähtyä ensin kuuntelemaan, minkä jälkeen niiden on sallittava tehdä oma tehtävänsä. Tunteet ovat siis lopultakin purettavissa omalla toiminnalla, itseilmaisulla tai esimerkiksi kirjoittamalla ne itselle omaksi kokemukseksi. </span></p><p><span style="font-size: medium;">- Mitä, jos...ahdistus kiusaa enkä itselleni pysty anteeksi antamaan <b>menneitä</b> elämänvaiheita?</span></p><p><span style="font-size: medium;">- Hei, ei menneitä kannata liikaa murehtia. Se on kaikille loputon suo. Nyt vaan ajatukset tähän hetkeen, ja siihen, mitä hyvää tässä on!</span></p><p><span style="font-size: medium;">- Mutta siinähän se ihmiselämän haaste onkin! Ajatukset säntäilee sinne tänne, ja pitäisi vaan nauttia tästä hetkestä. </span></p><p><span style="font-size: medium;"><b>Hetkessä elämistä helpottaa suuresti liikunnasta tai taiteesta saatava mielihyvä kuin myös suomalaisen kansanperinteen kiittämä "suojeleva rohto" eli mustikka!</b></span></p><p><br /></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi7CSmXvkf6ChDAyd3SYF2P3dZnGb5Ekv19aZiq5mldo-24ui9eBXLQphvs26UO9_oIzrxxR4PBWAdm2bq4PMUFu5wjIto5FCJfQ7iv8nQG4dHaf42UxtK5u5UFQMqCha99W0YBhb_XZC0qhZUQLz9U6OfnteiSgwTs28fcnom-PFKrtTOYewEHYSOPKw" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="1041" data-original-width="1041" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi7CSmXvkf6ChDAyd3SYF2P3dZnGb5Ekv19aZiq5mldo-24ui9eBXLQphvs26UO9_oIzrxxR4PBWAdm2bq4PMUFu5wjIto5FCJfQ7iv8nQG4dHaf42UxtK5u5UFQMqCha99W0YBhb_XZC0qhZUQLz9U6OfnteiSgwTs28fcnom-PFKrtTOYewEHYSOPKw" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Liikuntaa ja mustikkaa, sanoo Hansen.</td></tr></tbody></table> Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-2272176051255711792023-02-16T16:13:00.000+02:002023-02-17T11:13:54.462+02:00Heida, lammaspaimen Islannista, tarvitsi kipeästi myös lisätyövoimaa!<div style="text-align: left;"> </div><div style="text-align: left;"><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2uYHnNX1vyWdrHyP9Fyu4IrJDAx_dH9Rbl6v7RgCHlFZPKd04Rx-BHn6dBVCqQeqGaiyMKXUiCZBuhSQFoJ9TofzccMEtAyJnk53EUI_t5108hk2jgaXihNB39AQ_A4S6XA3lmz_4YSyrb1Ni1txJJUe9kiVmtVnKBh4XT2HRzfqCClLRRRer10bZ-w/s3896/DSC_8316.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3896" data-original-width="2739" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2uYHnNX1vyWdrHyP9Fyu4IrJDAx_dH9Rbl6v7RgCHlFZPKd04Rx-BHn6dBVCqQeqGaiyMKXUiCZBuhSQFoJ9TofzccMEtAyJnk53EUI_t5108hk2jgaXihNB39AQ_A4S6XA3lmz_4YSyrb1Ni1txJJUe9kiVmtVnKBh4XT2HRzfqCClLRRRer10bZ-w/w281-h400/DSC_8316.JPG" width="281" /></a></div><span style="font-size: medium;"><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="text-align: left;">Helmikuun 2023 kirja </div><div style="text-align: left;">Iin kirjaston lukupiirissä, </div><div style="text-align: left;">to 9.2.2023. </div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><div style="font-weight: bold; text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></div><b>Kirjailija</b>: Steinunn Sigurdardottir.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Kirjan nimi: Heida, lammaspaimen maailman laidalta, 2016.</b></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Suomentanut</b>: Maarit Kalliokoski </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Suomenkielinen laitos</b>: Like Kustannus Helsinki / Otava 2020.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b>Sisällys</b>: Alkusanat, helmikuussa 2019. Kesä. Syksy. Talvi. Kevät.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Ensi kosketukseni tähän kirjaan tapahtui muutama viikko sitten sinä iltana, kun sain <i>Iin kirjaston lukupiirin kevät2023 </i>-ohjelman. Kirjan islantilainen alkuperä herätti mielenkiintoni. Tiesin omasta ajatuksesta sen, että haluan mennä lukupiiriin. Niinpä kävin lainaamassa kirjan "uutena iiläisenä" käyttämällä <i>www.outikirjastot.fi</i> -korttiani. Lainaushetkeni muistutti juhlahetkeä - ikään kuin olisin ottanut kasteen Pohjois-Pohjanmaan kulttuuri-ilmastolta!</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Olen nyt lukenut <i>Heidan</i>. Se kävi nopeasti. Kulttuurin saralla koen olevani ilmaisija. Siksi olen blogannut yli 10 vuoden ajan. Blogilleni olen antanut nimen <i>"Kirjojen tuomaa"</i>. Lukukokemukseni käynnistää aina jotakin, mitä haluan ilmaista tavalla tai toisella, esimerkiksi kirjoittamalla. En siis arvostele kirjoja. Tutkin mitä ne lukijaminässäni käynnistävät. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: large;">Heida-kirjan kiitetään nousseen kansainväliseksi bestselleriksi. Kirjan tarina vetää lukijan mukaansa; takakansitekstinkin mukaan tarinat ovat "juurevia ja arkisen ilakoivia". Minunkin mielestäni kirjan lukeminen on helppoa - ikään kuin lukisin Islannista kertovaa, suomalaisessa aikakausilehdessä julkaistua <i>matkakertomusta</i>. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"> </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><i>Sunday Times</i> tekee Heidasta "luonnonvoiman. juuri oikeanlaisen nykyajan roolimallin". <i>The Herald </i>ylistää kirjaa "havahduttavaksi ja inspiroivaksi", ja <i>Mail On Sunday</i> "äärettömän hurmaavaksi". </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><h4 style="text-align: left;"><span style="font-size: large;"><b>Lammaspaimen herätti kiinnostukseni oman maamme lammastalouteen </b> </span></h4><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;">Oli ilo tutustua lammaspaimen Heidan työhön, sen kaikkiin vaiheisiin sekä kotitilalla että vuoristoniityillä. Jos kirjan kokee <i>elämäkerraksi Islannista</i>, tulee lukukokemuksesta "vakavasti otettava" vain Heidan auttajien myötä. Tässä pieni ote: <i>"Tänä vuonna ilmoitin maaliskuussa Facebookissa etsiväni naispuolista avustajaa karitsointiin: Tarvitsen kipeästi lisätyövoimaa karitsointiin koko toukokuuksi tai toukokuun ensimmäisiksi viikoiksi."</i></span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;">Kirjan saama "maailmanlaajuinen" julkisuus ei perustu Heidaan vaan lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa <i>alkuperäiseksi</i> koettuun Islantiin, siis maailman laitaan. Faktaa on, että Islanti selvisi omasta pankkikriisistään päästämällä pankit kaatumaan (2008). Ylen mukaan (uutisointi 2015) <i>Islannin nouseminen jaloilleen perustuu paljolti siihen, että sen tärkeimmille elinkeinoille (kalastukselle ja turismille) on ollut kasvava kysyntä. Kalan kysyntä on kovaa, ja hinnat ovat pysytelleet korkealla. </i></span><span face=""Open Sans", sans-serif" style="background-color: white; color: #131415; font-size: 18px;"><i> </i></span></div><div><span face=""Open Sans", sans-serif" style="background-color: white; color: #131415; font-size: 18px;"><i><br /></i></span></div><div><span style="font-size: medium;">Tarinat syntyvät ja elävät aina ajassa ja paikassa. Parhaiten Heida-kirja (tarinana) tukee nyky-Islantiin suuntautuvaa kulttuurimatkailua ikään kuin lammasvetoisesti: alkuperäinen, puuton niittymaisema säilyy niin kauan kuin lampaat saavat sitä hoitaa. </span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;">Lammas on kautta suomalaisen asutushistorian ollut myös meillä tärkeä kotieläin. Sen tehtävä oli ensisijaisesti tuottaa villaa ja lihaa, kuin myös pitää huolta talon nurmipaikoista, niityistä. Lammas on meilläkin ollut Islannin tapaan tuotantoeläin. Ja lampaan ravinnontarve vaihtelee suuresti eläimen eri tuotantovaiheissa. </span></div><div><span style="font-size: medium;"> </span></div><div><span style="font-size: medium;">Lammas on märehtijä, joten se syö pääasiassa nurmea. Kevyet ja sorkkajalkaiset </span></div><div><span style="font-size: medium;">lampaat pystyvät liikkumaan vaikeakulkuisissa maastoissa, löytävät ruohotupsut ja syövät laitumensa tarkasti. Ne ovat oivallisia maisemanhoitajia ja ruohonleikkureita.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><span style="font-size: medium;">Ja lopuksi. Kyllä lammas käy kulttuurieläimestä, jolle löytyy roolinsa esimerkiksi paikallista kulttuurimatkailua kehitettäessä.</span></div><div><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div><br /></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">__________________________________________________________________</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Islantilaisia kirjailijoita:</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">Halldor Kiljan <b>Laxness</b> (1902 - 1998) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1955.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;"><b>Nína Björk</b> Árnadóttir (1941 - 2000).</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #202122;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;">Yrsa <b>Sigurðardóttir</b></span></span><span style="background-color: white; color: #202122;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"> </span><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"> (s. 1963).</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #2b2b2b;">Vuosina 1179-1241 Islannissa eli runoilija ja historioitsija <b>Snorri Sturluson</b>, joka toimi Islannin laamannina eli yleiskäräjien puheenjohtajana. Paremmin hänet kuitenkin tunnetaan runoilijana ja muinaispohjoismaisen mytologian tuntijana. </span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #2b2b2b;">Hänen teoksiaan ovat mm. suullisiin tarinoihin, <b>skaldien</b> runoihin ja kirjoitettuun historiaan pohjautuva teos <b>Heimskringla (Norjan kuningassaagat I-III)</b> ja hänen kokoamansa <b>Proosa-Edda</b>. </span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #2b2b2b;">Snorri Sturlusonista on muutaman rivin maininta vuoden 1993 Suomen Kuvalehden numerossa 1 sivulla 23. <b>Helsingin kaupunginkirjastosta</b> löytyy useita hänen teoksiaan, mm. suomeksi.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #2b2b2b;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #2b2b2b;">Kotikirjastoni kirja-aarteita, joita <b>Tapio Koivukari</b> on suomentanut:</span></span></div><div style="text-align: left;"></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><b style="background-color: white; color: #202122;">Vigdís Grímsdóttir (s. 1953):</b></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;">Nimeni on Isbjörg: Olen leijona</span><span style="background-color: white; color: #202122;"> </span><span style="background-color: white; color: #202122;">(</span><span style="background-color: white; color: #202122;">Ég heiti Ísbjörg. Ég er ljón</span><span style="background-color: white; color: #202122;">) Helsinki: Like, 1992.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;">Metsän tyttö</span><span style="background-color: white; color: #202122;"> </span><span style="background-color: white; color: #202122;">(</span><span style="background-color: white; color: #202122;">Stúlkan i skóginum</span><span style="background-color: white; color: #202122;">) Helsinki: Like, 1994.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #202122;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;">Lisäksi:</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;">Kannastie 7</span><span style="background-color: white; color: #202122;"> </span><span style="background-color: white; color: #202122;">(</span><span style="background-color: white; color: #202122;">Grandavegur 7</span><span style="background-color: white; color: #202122;">) Helsinki: Like, 1995.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;">Z: Rakkaustarina</span><span style="background-color: white; color: #202122;"> </span><span style="background-color: white; color: #202122;">(</span><span style="background-color: white; color: #202122;">Z - ástarsaga</span><span style="background-color: white; color: #202122;">) Helsinki: Like, 1997.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;">Hiljaisuus</span><span style="background-color: white; color: #202122;"> </span><span style="background-color: white; color: #202122;">(</span><span style="background-color: white; color: #202122;">Thögnin</span><span style="background-color: white; color: #202122;">) Helsinki: Like, 2002.</span><span style="background-color: white; color: #202122;"> </span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;">Valosta valoon</span><span style="background-color: white; color: #202122;"> </span><span style="background-color: white; color: #202122;">(</span><span style="background-color: white; color: #202122;">Frá ljósi til ljóss</span><span style="background-color: white; color: #202122;">) Lenni & Rósa -trilogian ensimmäinen osa. Helsinki: Johnny Kniga, 2004.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;">Sydän, kuu ja sinilinnut</span><span style="background-color: white; color: #202122;"> </span><span style="background-color: white; color: #202122;">(</span><span style="background-color: white; color: #202122;">Hjarta, tungl og bláir fuglar</span><span style="background-color: white; color: #202122;">) Lenni & Rósa -trilogian toinen osa. Helsinki: Johnny Kniga, WSOY, 2006.</span><span style="background-color: white; color: #202122;"> </span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;">Kun tähti putoaa</span><span style="background-color: white; color: #202122;"> </span><span style="background-color: white; color: #202122;">(</span><span style="background-color: white; color: #202122;">Thegar stjarna hrapar</span><span style="background-color: white; color: #202122;">), Lenni & Rósa -trilogian kolmas osa. Helsinki: Johnny Kniga, 2007.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #202122;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit; font-size: medium;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEig9U6QiRcnK4DXt40-a0ZRb6_7G5JIbyYalF8HeHmUHycbVBekiZT-FaxASESFGaVa6npXI8HKr8KGdK98IBxxYHCTV7AIds_FNQiCkRhiPJfL4t1tNgJpZYYrPo0yg3spR-NKySDU__S1uZOk-yQzyi8EgqP9xCh1QJaXL1pE1RIdjplYsIluQQhiRA/s1491/DSC_8327.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1186" data-original-width="1491" height="255" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEig9U6QiRcnK4DXt40-a0ZRb6_7G5JIbyYalF8HeHmUHycbVBekiZT-FaxASESFGaVa6npXI8HKr8KGdK98IBxxYHCTV7AIds_FNQiCkRhiPJfL4t1tNgJpZYYrPo0yg3spR-NKySDU__S1uZOk-yQzyi8EgqP9xCh1QJaXL1pE1RIdjplYsIluQQhiRA/s320/DSC_8327.JPG" width="320" /></a></div><br /><span style="background-color: white; color: #202122;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b style="background-color: white; color: #202122; font-family: sans-serif; font-size: 14px;"><br /></b></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b style="background-color: white; color: #202122; font-family: sans-serif; font-size: 14px;"><br /></b></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b style="background-color: white; color: #202122; font-family: sans-serif; font-size: 14px;"><br /></b></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><b style="background-color: white; color: #202122; font-family: sans-serif; font-size: 14px;"><br /></b></span></div>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7592540061499701602.post-25437669161949798002023-02-12T16:56:00.001+02:002023-02-12T16:56:17.577+02:00Onko Säikkärä / Säikkäränniemi saamen kieltä? <p><span style="font-size: medium;"><b>Tornionlaakson paikannimien</b> ja <b>ruoturullien</b> mielenkiinto piilee nimistössä: paikannimissä ja Länsipohjan rykmentin historiassa.</span></p><p><span style="font-size: medium;">Paikannimistä esittelen tässä yhteydessä <b>Raanujärven Säikkärän</b> eli Säikkäränniemen. Ruotusotilasnimistä Granat on Säikkärän ensimmäisen tilallisen sukunimi. Koska <b>Juho Granat</b> avioitui <b>Sirkan</b> tilallisen tyttären kanssa, selostan myös Juhon <b>jälkipolvien</b> mukanaan tuomat sukunimet ja niiden taustat, eli miltä paikkakunnalta nimi mahdollisesti on Raanujärvelle kulkeutunut. </span></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigLfLcwxSO3oNpLYQKLP3DMRsYYKzZMeQHhgWKEmTjJkVquwup4VQqBSuluZqitd7_WvwDUnmfGZPNDQwxbenaxorO4cezF_vzMnUjOAFSv20xtGHGYQB5HZ9S04XQecP9UW_mbP5HsoEm7oJnxOgvgQyaxlYJAG10pKKlKMlcswsX3yJOdlo48-d-FA/s2511/Scan-003.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2511" data-original-width="1767" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigLfLcwxSO3oNpLYQKLP3DMRsYYKzZMeQHhgWKEmTjJkVquwup4VQqBSuluZqitd7_WvwDUnmfGZPNDQwxbenaxorO4cezF_vzMnUjOAFSv20xtGHGYQB5HZ9S04XQecP9UW_mbP5HsoEm7oJnxOgvgQyaxlYJAG10pKKlKMlcswsX3yJOdlo48-d-FA/w281-h400/Scan-003.jpg" width="281" /></a></div><span style="font-size: medium;"><b>Räisänen, Alpo</b> (SKS, 2003). </span><p></p><p><span style="font-size: medium;"><b>Kirjan nimi</b>: </span><span style="font-size: large;">Nimet mieltä kiehtovat. Etymologista nimistöntutkimusta.</span></p><p><br /></p><p>"<span style="font-size: medium;">Varsinkin historiatutkimus käyttää nimistöä aineistonaan, ja tällöin on tietenkin tärkeätä se, että nimet tulisivat kielellisesti ja kulttuurisesti oikein tulkituiksi." (Räisänen)</span></p><p> </p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></p><p><span style="font-size: medium;"><b><br /></b></span></p><p><span style="font-size: medium;"><b>1. Onko Säikkärä / Säikkäränniemi saamen kieltä?</b></span></p><p><span style="font-size: medium;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: medium;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOxHK9zjzLWleU2sKHKT9uHHQwCF0yUHO9_pxTT2_qhk_VnMgiBv3q5VjNms2bwR8S0JvARoCvjvX3RfuFg0N-R2mDv33XeAu76HAMC1Bn4ZHNBmnz-O_l08Tst3QbKyW9uVrASkA63_4kM7aipN0gmCV3orc8soMoExvM7PNYlAF5mCg82aa6uloXnA/s2097/Scan-004.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2097" data-original-width="1399" height="639" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOxHK9zjzLWleU2sKHKT9uHHQwCF0yUHO9_pxTT2_qhk_VnMgiBv3q5VjNms2bwR8S0JvARoCvjvX3RfuFg0N-R2mDv33XeAu76HAMC1Bn4ZHNBmnz-O_l08Tst3QbKyW9uVrASkA63_4kM7aipN0gmCV3orc8soMoExvM7PNYlAF5mCg82aa6uloXnA/w425-h639/Scan-004.jpg" width="425" /></a></span></div><p><span style="font-size: x-large;">Tämä kartta näyttää, miten kapeita ja pitkiä <b>niemiä</b> on nimetty useilla sanoilla.</span></p><p><span style="font-size: large;">Säikkä-nimien levikki viittaa siihen, että tyyppi on lähtöisin lounaismurteiden pohjoisryhmästä. Sieltä se on levinnyt varhaisen asutuksen mukana Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. </span></p><p><span style="font-size: large;">Säikkä-nimiin kuuluvat myös säikkärä-nimet, joita on yhtäältä Jaalassa ja Ylitorniolla ja Pellossa. </span></p>Kata Korhonenhttp://www.blogger.com/profile/02906821136038734391noreply@blogger.com0