Millaista oli vanhojen kotiseutujeni hengellinen elämä Laestadiuksen elinaikana? Muistot eivät riitä, etsin kulttuuriin sidottua tietoa - kirjallisuudesta.

katakorhonen56@gmail.com

Tietä etsimässä tornionlaaksolaiseen hengellisyyteen Suomen Tornionlaaksossa ja erityisesti Raanujärvellä, Roope Granatin aikana (1866 - 1933)  

Vuonna 1933 edesmennyt Roope Granat on lasteni "Raanujärven vanhaisä". Kuvasin hänen hautakivensä Ylitorniolla jo kesällä 2008. Löysin kiven edestä seurakunnan huomautuksen hautapaikan hoitamattomuudesta. Otin yhteyttä seurakuntaan, ja sieltä ilmoitettiin, että joku muu oli jo ottanut yhteyttä. Niinpä kivi on jäljellä, ja se kertoo vahvaa tarinaa Raanujärven uudisasukkaiden kulttuurista. Roopen esivanhemmat olivat tulleet Tornionjoen länsirannalta, (Ruotsin) Pellon Jarhoisista.

Mutta tässä siis kuva. Nyt pystyn (voimieni puolesta) selvittämään kirjallisuuden avulla, millaista oli kotiseutuni sukujen hengellinen elämä Roopen elinaikana. Raanujärvi on vanhaa kotiseutuani, sillä kylän suvuista Joona oli äidin äitini isän sukua (Isak Joona). 

Kyseltyäni muistitietoa hautakiveen hakatusta ympyrärististä, vakuutuin kulttuuriin sidotun tiedon tarpeesta. Tuo kuvio on enemmän kuin koriste, enkä helposti "huoli Googlen määritelmistä".

Tornionlaakson historiaa vaimoitten näkökulmasta - kirjaani varten kirjoitin vain muutaman rivin wiklundilaisuudesta, joka vaikutti Ylitorniolla jo 1700-luvulla, mutta jonka tilalle nousi lestadiolaisuus. Maallikkosaarnaajasta mainitsin Janne Marttiinin, sillä hän kiersi kaikki kairamme, ja piti laajalti seuroja. 

Tämän postaukseni lopuksi kirjoitin lyhyen tekstin korpelalaisuudesta ja yhdestä hurmoksellisen kansanliikkeen naisjohtajasta Suomessa. Kirjoitin, koska näin teen, kun lähden selvittämään itselleni uutta ilmiötä, asiaa. 

Yksityiskohta Jukkasjärven kirkon katolla Ruotsissa. Kuva vuodelta 1988.

Lars Leevi Laestadius (syntyi Ruotsin Karesuvannossa).

Laestadius osa Tornionlaakson hengellisen elämän historiaa. Kuvasin Jukkasjärven kirkon 1988. Kuvasin appiukkoni hautakiven Suomen Ylitorniolla 2008.

Robert Granatin hautaristi on ylistys ja kiitos Jumalan siunaamasta elämästä. Mutta kuka ymmärsi näin paljon, että hakkasi Roopen hautakiveen tämän ympyräristin?

"Seppele eli ympyrämuoto on kristillinen ikuisen elämän symboli."

Onko Jukkasjärven kirkon katolla oleva ympyräristi asetettu paitsi Jumalan myös Laestadiuksen kunniaksi?

Tornedalens historia -ryhmässä (Facebook) sain vastauksen: "Kysyin tästä Pohjoismaiden herätysliikkeisiin perehtyneeltä kirkkohistorian professorilta, ja siis hänen mukaan ei liity millään lailla herätysliikkeisiin." (Sami Talonen)

Julkaistuani hautakivestä kuvan ja Jukkasjärven kirkosta myös sain kommentteja, joita en osannut alun hiljaisuuden jälkeen odottaa. Tässä Roopen sukulaisilta tulleet kommentit:

Johanna Nordblad Sirkka

Enligt någon präst min mamma talade med i Ylitornio är det en symbol som användes av djupt troende personer och han menade att det inte har något med kelter att göra. Ingen jättesäker källa förvisso, men ändå.

BG Stenberg

Det har ju gått moden i hur gravvårdar utformades och vissa typer av kors har varit populära under olika epoker. Det här har inget att göra med någon särskild fromhetstyp.

Seija Barsk

Det finns en bok där det skrivs om Jukkasjärvi kyrka( min äldsta syster har en sådan) . I den skrivs att denna symbol är en vanlig kristlig symbol och att ringen runt symboliserar himlavalvet!

Toivo Aleksanteri Korpela ja korpelalaisuus olivat "kristalliarkin odottamista" ja seuroja Tornionlaaksossa

Psykiatrian dosentti, ja kirjan Usko, toivo ja huijaus -teoksen kirjoittanut Hannu Lauerman mukaan 1930-luvun Tornionlaakson korpelalaisuus sai alkunsa lestadiolaisuudesta erkaantuneesta omintakeisesta ryhmästä.
Pahanlaatuisen kultin piirteitä olivat johtajien seksuaaliset ym. vapaudet, alaikäisten hyväksikäyttö, jäsenten nöyryyttäminen, oudot rituaalit ja apokalyptinen näkemys.
Kristalliarkin odotus tyrehtyi 1940-luvulla mielisairaalahoitoihin ja vankeustuomioihin.


Muita hurmoksellisen kansanliikkeen johtajia Suomessa 

Maria Åkerblom (1898 - 1981) syntyi ruotsinkieliseen mäkitupalaisperheeseen Tammisaaren lähellä, ja alkoi jo 14-vuotiaana nähdä enneunia ja saarnata maailmanlopusta. Hän käytti alusta alkaen vaikutusvaltaansa toisiin ihmisiin. Vuoden 1917 aikaan hän aloitti unissasaarnaamisen. Hän alkoi esiintyä kirkoissa. Hänestä tuli herätysliikkeen johtaja ja unisaarnaaja. Hän vaikutti 1920-luvulla erityisesti Kokkolan lähistöllä, mutta saarnasi myös Helsingissä (1923).

Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina. Tuohon aikaan unissasaarnaamista harjoittivat monet muutkin. Maria Åkerblomia seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi

Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi. Åkerblomilaisuutta sekä korpelalaisuutta pidetään suomalaisina kristillisperäisinä lahkoina, jotka lienevät lähinnä tuhoisaa kristillistä kulttia. Åkerblomin rinnalla liikkeen toisena johtajana toimi metsänhoitaja Eino R. Wartiovaara.

Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri, dosentti Hannu Lauerma on kuvannut Åkerblomin toimintaa suggestiiviseksi. Lauerman mukaan Åkerblom kykeni vaipumaan ekstaattisiin, itsesuggestiopohjaisiin hurmostiloihin ja manipuloimaan ihmisiä niiden avulla.

Åkerblomilaisuutta tutkinut entinen piispa, teologian tohtori Gustav Björkstrand ei yllättyisi, jos vastaava lahko syntyisi nyt.