Lapin rakennusperinteen vaalimisesta

Käsissäni on kirja nimeltä Lapin rakennusperintö. Sen julkaisija on Lapin läänin rakennusperinne ry.

ja julkaisuvuosi on 1984. Yhdistys puolestaan on jo vuonna 1974 perustettu pitämään huolta vapaaehtoisen kulttuurityön nimissä Lapin rakennusperinteen vaalimisesta. Itseltäni kesti siis melkein 40 vuotta "löytää" kirja ja yhdistys siitä huolimatta, että muistan lukeneeni asiasta sanomalehdestä.

Tämän aamun Lapin Kansasta luin otsikon "Valistustalon purusta valitus hallinto-oikeuteen". Valistustalo rakennettiin Rovaniemelle vuonna 1958, ja aluksi tiloissa toimi VPK ja urheiluseuroja. Parhaiten talo tunnetaan kuitenkin "legendaarisena tanssipaikkana", vaikka itse en olekaan Valsalla koskaan käynyt. Vuodesta 2004 alkaen Valistustalon on omistanut Lapin yliopiston ylioppilaskunta. Nyt omistaja on saanut Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnalta purkuluvan (8.2.2012). Päätöksestä on kuitenkin valitettu. Ja se on mielestäni hyvä asia!

Lapin Ely-keskus (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) sanoo valituksessaan, että Valistustalon rakennuksesta ei ole purkamisluvan yhteydessä tehty rakennushistoriallista selvitystä. Valituksen mukaan purkaminen hävittää perinne- ja kauneusarvoja. Olen siis valituksen puolella. Yllättynyt olen vain Ely-keskuksen roolista valittajana. Mielestäni on kumma juttu, ettei Rovaniemeltä löytynyt ensimmäistäkään yhdistystä, joka olisi tullut esiin puolustamalla Valistustalon arvoa rakennuksena.

Lapin rakennusperintö -kirjassa on huomioitu myös Rovaniemen rakennettu ympäristö. Kirjassa on nimeltä mainittuja rakennuksia yhteensä noin 24; tunnistan niistä muutaman sijoittaakseni ne nykyisen kaupungin keskustaan (Marttiinin Puukkotehdas, Rovaniemen Postiautovarikko). Kirjaan ei ole "mahtunut"

Valistustaloa eikä se minua yllätä; 80-luvulla ei varmaankaan annettu erityistä arvoa 50-luvun lopulla rakennetuille taloille.

Lapin rakennusperintö -kirjassa kulttuurihistoriallisesti ja ympäristöllisesti merkittävien kohteiden jaottelu on muodostunut seuraavaksi:

1. maisemalliset kohteet, esimerkiksi maanviljelysmaisemat

2. alkutuotannon rakennukset ja rakennusryhmät

3. taajamien rakennukset ja rakennusryhmät

4. elinkeinoon littyvät kohteet

5. sivistystoimeen ja hallintoon liittyvät kohteet, seurantalot ja koulut

6. kirkolliseen toimintaan liittyvät kohteet

7. huvilat, kartanot, puistot sekä istutukset

8. sodankäyntiin liittyvät kohteet

9. liikenteeseen liittyvät kohteet, kuten kestikievarit, rautateiden alueet

10. museaaliset kohteet, myös henkilöhistoriaan liittyvät kohteet, muistomerkit

11. muut kohteet, esimerkiksi rajakivet, kiinteät muinaisjäännökset

Jaottelu on kattava ja toimivaksi tehty. Jaottelu ei mielestäni ole ollut käytössä tai muistissa siinä vaiheessa, kun on valittu kirjaan tulevia kylän tai kaupungin kohteita. Ylitornion kunta on aika hyvin edustettuna kirjassa. Tästä huolimatta huomautan ja valitan sitä, että yhdeksi Ylitornion maisemalliseksi kohteeksi ei ole kelvannut Raanujärven Säikkärä! 

Säikkärästä löytyvät sekä perinteinen maanviljelysmaisema että alkutuotannon rakennukset riihineen ja pajoineen. Olen kerännyt kaiken muistitiedon (haastattelut: Onni Granat) Säikkärän (ja Kariniemen) asutushistoriasta, joka sai alkunsa 1800-luvun ensimmäisinä vuosina. Kunhan saan vielä kuvattua kaikki rakennukset erikseen ja yhdessä ja kunhan saan muistiinmerkittyä tilan rakennuksia koskevat tiedot, aion lähettää näkemykseni eteenpäin sille taholle, joka toivottavasti päivittää kirjassa esiintyvät Lapin rakennusperintöön liittyvät tiedot.

Iloisesti yllätyin, kun luin Meltosjärvellä sijaitsevan Mäkiniemi (22.100, sivu 242) -nimisen päärakennuksen esittelyn. Tekstin seasta löytyi lause: "Pirtissä on Kranatin Roopen tekemä muuri."  Onpa hauska tietää, että muistitietoa on arvostettu maininnan verran. Toivottavasti muuri on edelleen kunniaksi tälle Roopelle (1866-1934), jonka perheeseen avioliiton kautta nyt kuulun.


Alla olevat rakennukset eivät liity Roope Granatin perheeseen. Rakennukset ovat osa Säikkärää, ja Säikkärä rakennuksineen ja maisemineen on mielestäni erittäin hyvä esimerkki Raanujärven perinnemaisemasta. Vaikka näissä kuvissa maisema ei tule esille, halusin julkaista muutaman otoksen olemassa olevista rakennuksista.

 

Sieppijärvenkin kylän osalta kaipaan kirjaan lisää esimerkkejä rakennuksista, jotka edustavat perinne- ja kauneusarvoja. Tällaisia kohteita mielestäni ovat esimerkiksi Sieppijärven Sisun urheilutalo, Sieppijärven koulu, entinen kunnantoimisto paloasemineen, Sieppijärven kirkko, vanha hautausmaa ja Jalmari Vaattovaaran sankaripatsas, jonka Sieppijärven Lotat vuonna 1930 lahjoittivat Kolarin seurakunnalle. Myös Puustelli, ja tullivartijoiden käytössä (1916-1917) ollut vartiokoppi kuuluvat mielestäni kylän rakennusperintöön.

Vartiokoppi Sieppijärven rannalla.

Kuva löytyy myös Routalattiat-kirjasta sivulta 156.