Kuvakirja Suomen Suurkisat (1948). Tätini sisältörikas (tuleva) elämäntarina pitää kutinsa - kiitos tämänkin "muistojulkaisun".

Suomen Suurkisat järjestettiin Helsingissä 29.6. - 3.7.1947.

Kuvassa Haukiputaalta Helsingin Suurkisoihin matkustanut joukkue.
Kuvan omistaja on Liisa Kojo Haukiputaan Martinniemeltä. 
Tätini Sirkka Rossi vasemmassa reunassa, alhaalta laskettuna kolmannen rivin ensimmäisenä.

Ensisijaisena tarkoituksena oli osoittaa vapaan suomalaisen urheilu- ja liikuntakulttuurin laajuus ja monipuolisuus. 

Muistojulkaisussa on tarkoituksenmukaisesti pyritty tuomaan esiin tasapuolisesti ja asiallisesti kaikki kisojen valmistelu- ja valmentautumisaikaan sekä itse kisapäiviin oleellisesti liittyneet vaiheet (Alkusanoista ote. Suomen Voimistelu- ja urheiluliitto ry. Liittohallitus.)

Juhlavieraat saapuivat Helsinkiin ympäri maata

Liikenteeseen oli asetettu 33 ylimääräistä junaa, joissa oli yhteensä 1000 vaunua. Kaikkiaan kokoontui Helsinkiin 63 000 voimistelijaa ja urheilijaa.

Teoksen nimi: Suomen Suurkisat. 
Teoksen julkaisija: SVUL ry.
Teoksen hankintapaikka:  Loimaan Perinnesuksi.

Kittilä oli pohjoisin pitäjä, josta Suurkisoihin lähdettiin. Kahdesta seurasta oli sieltä mukana 18 miestä, 6 naista ja 6 poikaa. Näiden (yläkuva) Kittilän Alakylän veljesten koti on sodassa tuhoutunut, ja väliaikaisena asuntona on navetta, jossa nyt jännittyneinä valmistaudutaan kisamatkalle. 
Hilpeänä toivottelee kotiväki lähtijöille hauskaa matkaa (alakuva).

💓💝💝💓💓💓💓💓💓

Tätä haastattelua tehdessä emme vielä kumpikaan tienneet, että vuoden 1947 Suurkisa-tapahtumat oli aikanaan tallennettu kuvakirjaksi. Emme myöskään tienneet, että pian löytäisin Haukiputaan joukkueesta valokuvan. 
 
 

Haastattelukuva otettiin jo vuosia sitten (2016). Kunhan tätini elämäntarina saa lopullisen muotonsa, jatkan kerrontaa, jossa selviää myös se, mitä ihmettä Rautalammin Sirkka Rossi teki rippikouluikäisenä osaavana ja taitavana tyttönä pohjoisessa, Haukiputaalla...

Tämä postaus on julkaistu 22.10.2022. 
Päivitys eli nosto tähän päivään 14.5.2024. 

Osmo Pekonen (1960 - 2022). Tornionlaakso ja koko Lappi kiittävät.

 Julkaistu 19.10.2022. Päivitys / nosto etusivulle 12.5.2024. 

Tieteen ymmärtävä tulkinta on filosofiaa - ymmärtävä tulkinta on ajattelua. Eläköön, filosofia.

Tornionlaakso ja koko Lappi kiittävät Osmo Pekosta.

1. Maupertuis- teoksen suomentajan, Osmo Pekosen alkusanoja (2015):

Vaatimaton ehdotukseni Mary Terrallin mestariteoksen suomentajana on, että tieteen historiaan tutustuminen havahduttaisi suomalaisen lukijan mahdollisuuksiensa mukaan paitsi opiskelemaan ja harjoittamaan tiedettä myös tulkitsemaan sitä, toisin sanoen tekisi hänestä filosofin. 

2. Osmo Pekonen. Salaperäinen Venus, 2012. Mäntykustannus Oy.

Venus, s. 159, Ote:

Sunnuntaina 3. kesäkuuta pidin oman konferenssiesitelmäni Tromssan yliopiston planetaariossa, aiheenani Anders Hellant. Koolla oli komea joukko Venuksen asiantuntijoita, mutta kaikki eivät halunneet jatkaa matkaa Vuoreijaan, olihan Venuksen ylikulku yhtä hyvin mahdollista nähdä Tromssassa.

  

3. Osmo Pekonen & Johan Sten (toim.) Lapin tuhat tarinaa. Anto Leikolan juhlakirja. Mäntykustannus, 2012.

Lapin tuhat tarinaa. Kirjoittajia ovat: 

Teivas Oksala, Matti Klinge, Päivi Maria Pihlaja, Tapio Markkanen, Johan Sten, Per Pippin Aspaas, Klaus Karttunen, Risto Pulkkinen, Alessandra Grillo Orlandini, Tony Lurcock, Leif Rantala (Merkillisiä tarinoita Kuolan niemimaalta ja Petsamosta) Ott Kurs, Juhani Lokki & Torsten Stjernberg, Arvo Peltonen, Liisa Vossschmidt, Osmo Pekonen, Caj Kortman, Tuija Hautala-Hirvioja, Samuli Aikio, Tarmo Kunnas, Matti Leikola, Kajsa Andersson, Panu Rajala, Kaari Utrio. 

Lapin tuhat tarinaa, Ote s. 9 

Lapilla on tuhat tarinaa. Tässä kirjassa kerromme muutamia niistä. Kaksikymmentä viisi asiantuntijaa kuvaa, millaisen jäljen Lappi on vuosisatojen saatossa jättänyt eräisiin tutkimusmatkailijoihin ja turisteihin, tiedemiehiin ja taiteilijoihin ynnä muihin filosofisiin matkamiehiin.

Lapponica-kirjallisuutta on paljon, mutta tähän kirjaan sisältyy muutamia merkillisiä tarinoita, joita ei suomen kielellä liene aikaisemmin kerrottu.