Alun sokin jälkeen seuraa reaktiovaihe, jossa ihminen käy läpi kriisin esiin nostamia tunteita. Reaktiot voivat olla voimakkaitakin. Vasta niiden kohtaamisen jälkeen päästään käsittelyvaiheeseen.
Tässä vaiheessa ihminen pyrkii ymmärtämään, mitä on tapahtunut, ja vähitellen myös hyväksymään sen. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisin voi jo jäsentää osaksi omaa elämäntarinaa ja ammentaa siitä voimaa.
Ihminen voi luopua mitä erilaisimmista asioista: ystävistä, jotka vievät energiaa enemmän kuin tuovat, harrastuksista, jotka eivät enää tuota hyvää oloa, tai tavoista, jotka kokee turhiksi.
Kaikkein vaikeinta on luopua omista pinttyneistä ajattelumalleista. Etenkin uskomukset ovat sitkeitä ja estävät usein henkilökohtaisen kasvun. Miksi pidämmme niin epätoivoisesti kiinni sellaisesta, mikä tuo meille vain kielteisiä asioita tai ei ainakaan tue kasvuamme?
Luultavasti suurimmat syyt tähän ovat haluaminen ja pelko. Tämä käy ilmi tarinasta, jonka Sheldon B. Kopp kertoo kirjassaan If You Meet the Buddha on the Road, Kill Him:
"Ajattele kuvaa miehestä, joka kuvittelee olevansa vankina sellissä. Selli on pieni, tummanpuhuva ja siinä on kalterit. Mies seisoo sellin nurkassa varpaisillaan, käsivarret ylöspäin kurottuneina. Hänen kätensä etsivät tukea pienestä kalteroidusta ikkunasta, joka on huoneen ainut valonlähde. Kun hän pitää tiukasti kiinni ja pusertuu suoraan kohti ikkunaa päätään kääntäen, pystyy hän juuri ja juuri näkemään pienen auringonsäteen kahden ylimmän kalterin välistä. Tuo valo on hänen ainut toivonsa."
"Hän ei voi ajatellakaan sen menettämistä. Ja niin hän jatkaa tuijottamistaan tuohon valonsäteeseen pitäen tiukasti kiinni kaltereista. Hän on niin keskittynyt siihen, ettei menettäisi vilaustakaan tuosta elämää antavasta valosta, ettei hänen mieleensä ole koskaan tullutkaan päästää irti kaltereista ja mennäkin tutkimaan sellinsä pimeämpää päätyä."
"Tästä johtuen hän ei tule koskaan saamaan selville, että sellin perällä oleva ovi on auki ja että hän on vapaa. Sillä niin on, että mies on ollut vapaa koska tahansa kävelemään ulos kirkkauteen. Hänen olisi vain pitänyt päästää irti."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti