Kirjailijan kuva: Heli Sorjonen. Etukannen kuvat: Museoviraston kuvakokoelmat. Kannen suunnittelu: Päivi Puustinen.
Kirjailija: Raija Oranen @ Kustannusosakeyhtiö Otava 2020. Kirjan nimi: Toinen mies.
Niille jotka täyttivät velvollisuutensa.
Julkaisin yllä olevan kuvan omassa Facebook-albumissani, Toukokuu2021.
Kirjoitin julkaisuuni tekstin: - Sain kirjan äitienpäivälahjaksi (9.5.2021). Lukukokemusteni mukaan "mitä enemmän tiedän, sen vähemmän tiedän"! Puhuttelevien teosten huippua edustaa Orasen Toinen mies.
Sielunsisareni (Ruokojärven Arja) kommentoi tapansa mukaan käyttämällä viisauttaan ja älyään: - Jos nuin sonki. Tieto on ko ilmaa millä täyttää ilmapallon. Mitä isompi ilmapallo niin sitä isompi se pinta-ala on tuntemattoman / tietämättömän kans.
Lukiessani äitienpäivän iltana tätä kirjaa pidin tauon ja kuuntelin Suomen Kuvalehden podcast-sarjasta (Suomen presidentit) radiojutun, jossa tutkija Markku Jokipii arvioi presidentti Risto Rydin aikaa. Päällimmäinen mielikuvani radiojutun kuunneltuani oli: - En varmasti olisi osannut kyllin kriittisesti kuunnella Suomen Kuvalehden toimittajan ja tutkijan radiojuttua, jos en tuntisi Orasen tarinaa Toinen mies.
Orasen tarinan jälkeen on kovin helppo ymmärtää, miksi Rydin valtiomies-pankkiiritoiminta on ollut suomettuneessa Suomessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä lähtien pannassa. Tutkimus on tähän mennessä luonut tarkkarajaisia tarinoita, jotka tunnustavat irrallisina tai tarkoitushakuisina selityksinä vain Rydin "jääkylmän älyn ja järjen".
Lopuksi suora lainaus Orasen teoksesta Toinen mies (s. 184 - 185). Nimeän jakson:
GERDAN EVANKELIUMI
Kun Gerda lähti Helmi Krohnin kanssa Lontooseen spiritualistisiin harrastuksiinsa, tarjosin hänelle matkan aattoiltana aterian Savoyssa. Matkan jälkeen sain samassa paikassa selostuksen Glasgow´n kansainvälisestä kongressista ja spiritualismin opista yleensäkin.
Jumala on siinäkin kaiken isä, ihmisten välillä vallitsee veljeys, ja sielu on kuolematon. Aineellinen maailma on vain pieni osa todellisuudesta, ihminen aineelliseen maailmaan syntyneenäkin osa ikuista.
Tuo kaikki käy samaan suuntaan uusimman tieteen ajatusten kanssa, ja demokratian kanssa se, ettei kenelläkään ole oikeutta alistaa, vahingoittaa tai riistää toista ihmistä.
Kun istumme Sundmalmin tuoksuvalla verannalla juomassa päiväkahvia, kun katselen merelle, ymmärrän, että Gerdan radiossa esittämä maan yhteinen rukous on vaikuttanut sekä rintamalla että kotirintamalla, ties vaikka enemmän kuin saksalaisilta saatu aseapu. Gerdan vakaumus on, että maanpäällisen elämän tarkoituksena on henkinen kasvu, rakkauden lain sisäistäminen ja toteuttaminen. Juristin pää hyväksyy periaatteen, että jollei ihminen joudu vastaamaan teoistaan tässä maailmassa, hän kohtaa ne henkitasolla tai mahdollisesti uudessa maanpäällisessä inkarnaatiossa. Pahat teot ovat virheitä, jotka antavat mahdollisuuden kasvuun, hyvät pyrkimykset tuovat siunausta sekä maan päällä että seuraavalla tasolla.
Sellainen on Gerdan evankeliumi eikä minulla ole mitään syytä olla uskomatta häntä, parempi pappi hän on kuin kukaan muu tässä maailmassa.
Ja kesä kypsyy, omenat puissa jo punertuvat, sota jatkuu.
Lapset ja lastenlapset käyvät Sundmalmilla aina kun voivat. Sylini pitkittää tunnetta lapsen painosta, hänen kehostaan omaani vasten. Kiitän kaikkia mahdollisia jumalia, henkiä ja enkeleitä heistä, siitä rakkaudesta, jota saan tuntea, siitä rakkaudesta, jota saan heihin tuhlailla."
Lopuksi kirjoittaja Kata Vienontyttären omin sanoin:
Minusta kriittisyys ei ole kielteisyyttä. Sen jälkeen kun aika tasavaltamme presidentistä on jättänyt, tutkijoiden on aika tutkimusmielessä raportoida edesmenneen toiminta, motiivit ja työkenttä. Se tehdään tarkasti rajaamalla. Ei siis ihme, että esimerkiksi koulumaailmaa varten kirjoitetut kirjat tekevät historiasta eliittiaineen, jota kaikki lukioikäiset eivät edes tarvitse, jos eivät halua. Tätä kritisoin.
Unelmani on, että tutkijat säilyttäisivät arvovaltansa kirjoittamalla tutkimusmaailmalle - mutta samalla sallisivat muiden kirjoittajien kirjoittavan (heidän tutkimustensa pohjalta) lapsia ja nuoria kiinnostavia kirjoja. Toki entisenä mediakasvattajana tiedän podcastien ja dokumenttien voiman koulussa. Ymmärrykseni ei kuitenkaan sulata sitä, että kirjat ja kirjoittaminen ja suomeksi lukeminen häviäisivät koulusta! Tarvitaan siis hengen nostatusta suomenkielisen lukemisen puolesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti