Lukutaito on kasvatuskysymys. Kansallisen poikahuolen sijasta pitäisi herättää kansallinen lukuhuoli.

Tämänpäiväinen postaukseni perustuu Lastensuojelun Keskusliiton 

julkaisemaan erikoisaikakauslehteen, Lapsen maailma, joka ilmestyi helmikuussa 2018.

Olen lukenut lehteä vuosikymmenien ajan, tätä nykyä (2015) lehden levikki on vajaat 15 000. Levikin soisin kasvavan reilusti ja pian, sillä maassamme ei ole toista yhtä korkeatasoista lehteä, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. 

Lehdessä (2/2018) julkaistu Tuija Siltamäen artikkeli

LUKEMINEN KEHITTÄÄ PÄÄTÄ saa raikuvat aplodit minulta, sillä se käynnisti omassa päässäni uuden vaihteen. Artikkeli toimi kuten hyvä kirja toimii: jotakin käynnistyi. 

Otin selvää, kuka on Tuija Siltamäki. Sen jälkeen julkaisin Facebook-sivustollani linkin blogiin, jossa hän esittelee itsensä sekä Tampereen ylioppilaslehden Aviisin päätoimittajaksi että vapaaksi kirjoittajaksi. Tässä linkki. 

Tuija Siltamäelle kiitos artikkelista! 

Muista syistä lähetän postaukseni välityksellä erityisterveiset ja -kiitokset erikoistutkija Anu Gretschelille! 

(Todellista vaikuttamista? Tutkimustietoa nuorten vaikuttamisesta. Anu Gretschel, erikoistutkija, Nuorisotutkimusseura.) 

********************************************************************************

Lukemisen vähentymisellä on seurauksensa

Yhä useammalla koululaisella on vaikeuksia lukea kirja kannesta kanteen. Onko digihuumassa unohtunut, miten paljon lukemista pitää harjoitella ja miten tärkeä taito se on?

Lapsen maailma -artikkelin mukaan Mäkelänrinteen lukion lehtori Ulla Lahdes on havahtunut viitisen vuotta sitten siihen, että yhä useampi nuori tunnusti lukeneensa kirjan kannesta kanteen ensimmäistä kertaa vasta lukiossa.

Hänen puheenvuoronsa on erittäin mielenkiintoinen: - Vähän lukevia nuoria on aina ollut, mutta olen huolissani erityisesti keskitason opiskelijoista. Huono opiskelija tietää olevansa huono ja kysyy helpommin apua, mutta keskitason opiskelijat eivät välttämättä tunnista puutteitaan.

Ulla Lahdes jatkaa: -Heikko lukutaito näkyy varsinkin sanavaraston suppeutena.

- Keskitason opiskelijat eivät itse tajua, että eivät tiedä jonkin sanan merkitystä. He eivät osaa erottaa tavallisia sanoja, kuten "viitata" tai "vedota" . He saattavat ymmärtää lukemansa väärin tai käyttävät sanoja väärin. Tämä on uusi, pelottava signaali siitä, millaisia seurauksia lukemisen vähentymisellä on.

Muitakin merkkejä on: jo muutamankin sivun mittaisia artikkeleita pidetään liian pitkinä, koska ei jaksettaisi lukea. Ja kirjoittaminen on joillakuilla jäänyt alakoululaisen tasolle.

Ja vielä. Lahdes ei ole huomannut erityisiä eroja tyttöjen ja poiien välillä: molemmissa on huippulukijoita ja heikkoja lukijoita. - Meillä on ollut kansallinen poikahuoli, mutta nyt pitäisi herätä kansallinen lukuhuoli!

Siitä kertovat tilastotkin. Noin joka kymmenennellä 15-vuotiaalla suomalaisnuorella on riittämätön lukutaito, ja määrä kasvaa koko ajan. Paljon lukeva nuori hallitsee jopa 70 000 sanaa, mutta vain vähän lukeva vain 15 000.

**************************************************************************

Mitä hyötyä lukutaidosta on, ja miten niin... kasvatuskysymys?

Lukeminen on suoraan yhteydessä koulumenestykseen, jatko-opintoihin pääsyyn sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.

Lukutaito vaikuttaa myös sosiaalisten kuvioiden tajuamiseen ja kehittää kykyä eläytyä toisen ihmisen asemaan. Se kasvattaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.

- Lukemattomuus tarkoittaa paluuta luokkayhteiskuntaan. Sitä kohti olemme matkalla.

Ulla Lahdeksen mielestä hyvää lukutaitoa on pidetty liikaa itsestäänselvyytenä, vaikka nyt digiaikana pitäisi olla entistä valppaampi, koska ruutu syrjäyttää niin helposti kirjan.

- Suomessa arvostetaan lukutaitoa. Ajatellaan, että kun on oppinut lukemaan yksittäisiä sanoja, se on sitten siinä. Mutta lukeminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii muistia ja monia taitoja automatisoituakseen. Lukutaito kehittyy läpi elämän (jos sitä harjoittaa).

- Moni uhraa paljon aikaa vaikkapa kuntoiluun. Miksei pään kehittämistä pidetä yhtä tärkeänä? Poliisikorkeakoulun pääsykokeissakin painotetaan enemmän äidinkielen osaamista kuin fyysisiä taitoja.

-Me elämme tietoyhteiskunnassa. Jos ihminen rakentaa maailmankuvansa otsikoiden perusteella, hän lepattaa helposti kaikissa tuulissa ja kuka tahansa voi päästä vaikuttamaan häneen.

Kahden kouluikäisen äitinä Ulla Lahdes kertoo olevansa lukemisen suhteen tinkimätön. -Lukeminen on niin tärkeää, että sen eteen pitää tehdä töitä. Vanhemmat saavat vaatia lasta lukemaan. Vaikka niin, että koululaisen on luettava joka ilta 15-20 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Sivumäärällä ei ole niin merkitystä.

Vanhemmille Lahdes antaa läksyksi tämän: kuuntele vieressä, kun alakoululainen lukee ja jutelkaa sen jälkeen. Yläkoululaisen kanssa vanhempi voi lukea samoja kirjoja ja jutella sitten niistä.

- Vanhempien tulee osoittaa, että lukeminen on hauskaa ja arvokasta. Jos siihen ei löydy aikaa, kannattaa miettiä arvomaailmaansa, sitä, millaisen tulevaisuuden haluaa lapselleen.

************************************************************  

Lapsen maailman ja Lastensuojelun Keskusliiton somekanavat, joita seuraan:

FACEBOOK:

@Lastensuojelunkeskusliitto

@LapsenMaailma

@lastenoikeudet

@kaikilleevaatelamaan

INSTAGRAM:

lastensuojelunkeskusliitto

lapsenmaailmalehti

YOUTUBE:

Lastensuojelun Keskusliitto

Lapsenoikeudet.fi