Erämaan pappi vie lukijansa uskottavasti 1700-luvulle.

Tämän kesän kahtena ensimmäisenä hellepäivänä luulin lukevani ruotsalaista romaania (kuva yllä) 1700-luvun Suomesta. Luulin kirjailijaa ruotsalaiseksi ihan vain siitä syystä, että hän oli voittanut tällä tarinalla ruotsalaisen historiallisen romaanin kilpailun. Osoittautui kuitenkin, että Erämaan pappi on suomenruotsalaisen kirjailijan ruotsiksi kirjoittama. Ja teoksen on suomeksi kääntänyt supisuomalainen runoilija, kääntäjä ja opettaja Lauri Kemiläinen. Vuosikymmeniä sitten.

Löysin sattumalta tämän kirjan. Menin juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna Kolarin markkinoille kuuntelemaan kotiseutuliiton toiminnanjohtajaa. Ennen tapahtuman alkua tutkin yhtä pihamaalla olevaa pöytää. Se oli Kolarin kirjastoväen markkinoima vanhojen kirjojen pöytä. Ostin kahdella eurolla viisi kirjaa. Yksi oli em. Hornborgin mustakantinen kirja.

Osa mieluista lukukokemustani oli suomen kieli; kuinka hyvää suomea kääntäjä onkaan käyttänyt! Tarinan parasta antia oli uskottavuus. Kirjailijalla on mahtava ote sekä rahvaaseen että herrasväkeen. Tekee mieli väittää, että kirjailija tuntee ja tietää sekä maansa että sen kansan, rahvaat ja säätyläiset.

Erämaapapin nimi on Ryselius, kotoisin Suomesta, Ahvenanmaalta. Tarina alkaa siitä, kun Ryselius etsii elämänsä suuntaa Sjöbodan kotipappina omiensa eli säätyläisten parissa. Tarina päättyy vuosikymmenten jälkeen rahvaan parissa senaikaisen Suomen itärajalla, Kymijoella,  Kyminkartanon läänissä, Porvoon hiippakunnassa.

Ryseliuksen tarinaan 1700-luvun sodat (Suuri Pohjan sota 1700 -1721) varsinaisesti eivät kuulu. Takana kuitenkin on Venäjän kahdeksan vuotta kestänyt miehitys (1713 -1721) eli isovihan aika. Samoin pikkuvihana tunnettu toinen Suomen miehitys oli päättynyt (Turun rauhaan 1743) ja siirtänyt Suomen itärajan Kymijoella.

Suomi. Hallinnollinen ja oikeudellinen jako Erämaapapin aikoihin 1700-luvulla.




Kirjan tapahtumat sijoittuvat tänne:
KYMINKARTANON LÄÄNI vuonna 1721; karttaan seutu on merkitty vihreillä rajaviivoilla.




Uudenkaupungin rauha 1721 päätti isovihan ja Ruotsin suurvalta-ajan.













Asuin lukioaikanani Pellossa alivuokralaisena Tuulikin Iivarin kodissa. Hänellä oli mielenkiintoinen kirjasto. Luulen silloin löytäneeni hänen hyllystään yhden Hornborgin teoksen. Se tuli vasta nyt Erämaan pappia lukiessani mieleen. Asia selviää, kunhan saan käsiini tämän tuottoisan kirjailijan muita suomennettuja teoksia.

Olen siis yksi niistä, jotka toivovat divareille ja kirjastojen varastokirjoille pitkää ikää.
LONG LIVE OLD BOOKS!


KIRJAILIJA:
Harald Hornborg (1890 - 1976 ), jääkärikapteeni, filosofian maisteri.
.               


KIRJA NIMI:
Erämaan pappi. Historiallinen romaani. Otava (1938).
ALKUPERÄINEN NIMI:
Ödemarksprästen.
SUOMENTANUT:
Lauri Kemiläinen. Lauri August Kemiläinen (1886 - 1946) oli suomalainen opettaja, runoilija ja kääntäjä. Kemiläisen kuopiolaisvanhemmat olivat suntio Juho Vilho Kemiläinen ja Anna Loviisa Hyvärinen.

ERITYISTÄ KIRJASTA:
Saanut ensimmäisen palkinnon ruotsalaisessa historiallisen romaanin kilpailussa.

ERITYISTÄ KIRJAILIJASTA:
Kirjoitti ylioppilaaksi 1909 Helsingin uudesta ruotsalaisesta yhteiskoulusta.
Opiskeli Helsingin yliopistossa 1909 - 1915. Loppututkinto 1927 (FM).

KIRJAILIJAN TUOTANTO:

• Herr von Loewenecks kamp, 1928.
• Martin Türkheimer och huset Sonnenburgs hemligheter, 1929.
• Madame d'Ébére, 1930.
• Patron Illbergs ungdomsdårskap, 1931.
• Hakenskiölds på Sveaborg, 1932.
• Hakenskiölds på Illerstad, 1933.
• Greve Alexeis son, 1934.
• Hertigen revolterar, 1935.
• Bühlingen i uppror, 1936.
• Farväl Flüstringen, 1937.
• Förgätna öden, 1937.
• Ödemarksprästen, 1938.
• Ödemarksjungfrun, 1939.
• De glömda fäderna, 1940.
• Flykten till ödemarken, 1940.
• Den okände karolinen, 1942.
• Det mörknar över Illerstad, 1943.
• Syndafloden, 1944.
• Bröderna Berghjelm, 1945.
• Galne Berghjelmen, 1946.
• Kammarjunkaren på Lintunen, 1947.
• Den vita hästen, 1950.
• Kattgrevinnan, 1951.
• Joachim vid skijevägen, 1952.
• Ensam herre, 1953.
• Studenten som försvann, 1954.
• Utanför arenan, 1959
• De fann sin väg : pfadfindernas historia, 1965
• Konspiratören Johann Reinhold Patkul (elämäkerta), 1945.
• Lisäksi hän on julkaissut tutkielmia Suomen sukututkimusseuran vuosikirjassa ja ollut avustajana Kansallisessa elämäkerrastossa.