Daniel Butler.
Puun istuttamisen taito.
Ylistys puille ja niiden istutusseremonioille. Moreeni 2012. Suomentanut Veli-Pekka Ketola.
Istutin eilen Sandin kanssa Raniksen mökkipihalle kuusen, ison taimen, jonka haimme Valkeajärven palstalta. Olen ennen eilistä päivää kolme kertaa elämässäni istuttanut kuusia - istuttanut ne vain istuttamisen vuoksi ilman, että olisin ollut tietoinen istuttamisen symboliikasta tai erityisestä merkityksestä.
Lapsuuskotini sijaitsee yhden valtatien varrella, ja talon toisella puolella on sekametsä. Lapsuusvuosien aikana en vielä löytänyt luontoa, minulle ei syntynyt luontosuhdetta. Olin ehkä vähän päälle kymmenvuotias, kun jostakin syystä halusin istuttaa kuusiaidan tonttimme reunalle, jalkapallokentän taakse. Toteutin ajatukseni hakemalla kuusen taimet lähimetsästä. Sain kuuset kasvamaan, unohdin ne, mutta nyt kun katson tontin reunaa, näen siellä muutaman isohkon kuusen, joista tiedän, että ne ovat minun kasvattamia.
Toisen kerran istutin neljä pientä kuusen tainta nykyisen kotitaloni pihalle. Muutimme Sieppijärven Osuuspankin taloon keväällä 1983, ja muistaakseni seuraavana kesänä siirsin taimet itäikkunoiden alle. Sittemmin kuusista yksi on kaadettu joulukuuseksi, ja toiset kaksi ovat kasvaneet yhteen niin, että itse asiassa meillä kasvaa kaksi korkeata kuusta. Ne puhuttelevat minua kovasti, sillä mielestäni kasvu on ollut huimaa, ja puista on tullut tärkeä osa pientä pihaa. Toiseen kuuseen Tuomo on asetellut jouluvalot, ja adventin aikana kuusemme on valaistu.
Kolmannen kerran istutimme kuusia viime syksynä (2011) Ranikselle, saunan takana olevalle entiselle perunamaalle. Haimme taimet lähimetsästä, siirsimme ne uusiin kuoppiin ja kastelimme. Onnistuimme kahden kuusen kanssa. Ehkä joskus käytämme ne joulukuusina, aika näyttää.
Kun nyt mietin eilistä kuusen "istutusseremoniaamme", tiedän meidän istuttaneen puun joistakin erityisistä syistä. Ehkä jonakin päivänä hankimme laatan, johon kirjaamme päivämäärän (26.6.2012) ja lyhyen selostuksen tapahtumista. Tämänvuotisia (2012) tärkeitä tapahtumiamme ovat Sulo-isäni kuolema tammikuussa, Sandin maaliskuinen 1-vuotispäivä Suomessa ja meillä, esikoisemme muutto kesäkuussa uuteen kotiin Iihin, Sulo-koiran toukokuinen 1-vuotispäivä ja kuopuksemme uusi osoite.
Butler ei kirjassaan puhu yksittäisten kulttuurien suhteesta puihin. Olen kuitenkin löytänyt kelttiläisten ajattelusta kertovia tekstejä, joista muistan löytäneeni syntymäpuita itse kullekin. Tänään hoksasin, että isäni syntymäpuu olikin nimenomaan kuusi. Uskon siis puihin ja siihen, että niillä on meihin kaikkiin erityinen merkitys. Voisinkin leikisti sanoa kelttiläisittäin, että isäni oli pudonnut salaperäisyyden puusta eli kuusesta.
Kelttiläisten mukaan salaperäiset kuusi-ihmiset ovat ihmisiä, joilla on "erikoinen maku ja arvokkuus; he ovat sivistyneitä, rakastavat kaikkea kaunista, he ovat sekä pahatuulisia että oikukkaita ja itsepäisiä; heidän tapansa on olla itsekeskeisiä, mutta he välittävät hyvin läheisistä ihmisistä; he ovat melko vaatimattomia, erittäin kunnianhimoisia, lahjakkaita ja tuotteliaita; he ovat tyytymättömiä rakastajia, heillä on monta ystävää ja monta vihollista, ja he ovat hyvin luotettavia."
Butlerin kirja on niin viehättävän kaunis ja inspiroi minua niin paljon, että voisin ajankulukseni kopioida sen kokonaan tänne. Yritän kuitenkin malttaa mieleni, kirjoittaa vähäsen ja näin varmistaa, että muistan kirjan. Kirjoitan nämä rivit myös siksi, että ehkä tämän jälkeen raskin luopua itse kirjasta, jonka olen lainannut kirjastosta - ja jonka eräpäivä on jo mennyt!
Nän lukee kirjan takakannessa:
"Puilla on ihmisille erityinen merkitys: ne ovat luonnon voiman ja jatkuvuuden elävä vertauskuva. Puun istuttamisella voi olla suuri symbolinen arvo, kun se liittyy johonkin tärkeään hetkeen elämässä."
"Tämä kauniisti kuvitettu kirja on ylistys puille ja niiden istuttamiselle. Se antaa ohjeita puiden kasvattamiseen ja hoitamiseen, ja siinä kerrotaan kiinnostavia seikkoja maailman tunnetuimmista puulajeista, niiden symboliikasta sekä niihin liittyvistä traditioista ja rituaaleista."
Kirjan alkusanat on kirjoittanut Simon Toomer, johtaja The National Arboretum, Westonbirt. Näin kirjoittaa Toomer:
"Ihmissuku on aikojen alusta asti turvautunut puihin etsiessään suojaa, lämpöä ja hoivaa. Teknistyvässä ja nopeasti muuttuvassa nykymaailmassa puiden kasvattaminen merkitsee mahdollisuutta palauttaa yhteys luontoon ja edistää sen hyvinvointia. Tässä viehättävässä kirjassa Daniel Butler nivoo yhteen kulttuurisia, käytännönläheisiä ja kasvitieteellisiä syitä, jotka tekevät puista aina yhtä kiehtovia, ja selittää, kuinka voisimme taas ottaa puut huomioon seremonioissa ja erityistilaisuuksissa. Oli sitten kysymys puun valitsemisesta lapsen syntymää juhlittaessa tai ilmastonmuutoksen torjumisesta, tämä kirja antaa omaperäisen ja eklektisen käsityksen puista ja niiden merkityksestä elämässämme."
Pidän tervalepästäkin.Butlerin kirjan sisällysluettelo on erinomainen. Haluan laittaa sen muistiin.
Alkusanat
Johdanto
Uusi vauva
Kasvattaminen siemenestä
Kasvattaminen taimesta
Luumupuu
Elämän puu
Täysi-ikäistyminen
Paju
Poppeli
Chilenraukaria
Puun suojeleminen
Uusi koti
Pensasaidan tekeminen
Saarni
Vaahtera
Bonsaipuun kasvattaminen
Kihlaus
Puun varttaminen
Omanapuu
Koivu
Oliivipuu
Avioliitto
Vesametsän kasvattaminen
Pähkinäpensas
Viiniköynnös
Hedelmällisyys
Puiden hedelmöittäminen
Viikunapuu
Kookospalmu
Entisaikojen maanviljely
Terveys
Puiden terveyden vaaliminen
Eukalyptus
Australianwollemia
Puun iän laskeminen
Uusi alku
Eläinten houkutteleminen
Lehtikuusi
Kumipuu
Ilmastomuutoksen hidastaminen
Vauraus
Puutavaran kestävä käyttö
Eebenpuu
Pähkinäpuu
Apinanleipäpuu
Vuosipäivä
Puut polttoaineena
Punapuu
Tammi
Syksy
Eläkkeelle jääminen
Kloonaaminen
Kuusi
Sienet
Vihnemänty
Muistoa kunnioittaen
Ison taimen istuttaminen
Marjakuusi
Hakemisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti