20 May 2012

Herrasväen piikana Helsingissä 1905-1911


1.Waltari, Mika. Isästä poikaan. Romaani kolmen sukupolven Helsingistä. (WSOY, 2008)
Tekijän lyhentämä uusintapainos Helsinki-trilogiasta Mies ja haave - Sielu ja liekki - Palava nuoruus.
2.Mustonen, Enni. Mustasukkaiset. Arjen ja tunteen tarinoita. (Otava, 2005)

..."kun Annan piti kotoa lähteä"

Waltarin teos Isästä poikaan toi oman sukuni tarinalle sitä pakahduttavaa syvyyttä ja ulottuvuutta, jota en aiemmin ole kokenut; enhän ennen isoäitini sukulaisten löytämistä ole ymmärtänyt etsiä vastauksia kaunokirjallisuudesta. Niinpä Waltarin kieli ja tarina ajoittain pakahduttivat; kertoohan kirjailija Ulrikan ja Kustaan tarinan näiden lasten näkökulmasta. Isästä poikaan  on romaani kolmen sukupolven Helsingistä. Itsellenikin se on sitä, sillä halusin löytää isoäitini aikaisen (1905-1911) Helsingin. Isästä poikaan on kuitenkin myös kuvaus niistä sukulaisistani, joiden syvimmät juuret ovat rutiköyhässä tilattomien Suomessa. Minulle Isästä poikaan on tarina laulun arvoisista suvuista, aineellisesta ja henkisestä köyhyydestä, sukulaisten vieraantumisesta, erilaisuudesta, isistä ja äideistä.

Savolaismummoni Anna Rossi syntyi Rautalammilla huhtikuussa 1890, ja siellä hän eli suurimman osan elämästään niin, että myös isäni syntyi siellä. Anna kuitenkin kävi mutkan "maailmalla" eli muutti kuudeksi vuodeksi Helsinkiin jo 15-vuotiaana vuonna 1905 tullakseen takaisin vuonna 1911. Annan vanhempi veli Johannes puolestaan oli jättänyt kotipaikkansa vuotta aiemmin, 1904.

Vanhimman veljen ja siskon lähtöihin on täytynyt olla omat erityiset syynsä, ehkä kotona sattui jotakin ratkaisevan ikävää - aivan kuten kävi Ulriikan ja Kustaan perheessä. Perhe lienee rutiköyhä näihin aikoihin, ei siis puhettakaan, että Anna ja Johannes olisivat muuttaneet aloittaakseen opiskelun Helsingissä.

Epäilen, että isoäitini perhe ajautui vaikeuksiin isä-Aadamin juomisen tai velkaantumisen takia. Kun luin trilogin ensimmäistä osaa, sain tutustua Ulrikan ja Kustaan perhe-elämän ankaruuteen, joka niin kovasti minua puhutteli. "Kenties hän olisi jaksanut talonkin pitää pystyssä, jollei säätyjen päätöksellä olisi talonpojilta perinnäistä viinanpoltto-oikeutta kielletty ja siten ehdytetty ainoata tulonlähdettä, joka auttoi Kustaalan isäntää suureellisia elämäntarpeita tyydyttämään. Ja kaikesta lopun tekivät molemmat suuret katovuodet." ( Waltari,s.22)

" Siinä portailla istuessaan  ja kuunsirpin alenemista seuraillessaan Ulriika emäntä tiesi, että hänen oli sekin päivä nähtävä, jolloin talo menisi ryöstöön, ja hän saisi lastensa kanssa vähäisine kaluineen painua maantielle kodostaan. Tämä ajatus oli hänelle kuolemaakin katkerampi." (Waltari, s. 22)

Annan isästä Adamista tiedän toistaiseksi vain vähän. Rautalammin virkatodistuksen mukaan Adam Rossi syntyi ennen nälkävuosia, 25.8.1854. Saman todistuksen mukaan hän muutti Rautalammille Viitasaarelta 6.7.1887. Senkin tiedän varmasti, että hänet vihittiin avioliittoon noin 10 vuotta nuoremman Wilhelmina Bomanin kanssa 11.9.1887 ja ensimmäinen lapsi, Johannes, syntyi 1.4.1888 ja toinen lapsi, Anna-mummoni vuonna 1890.

Pariskunnan nuorin lapsi, Elina, syntyi Helsingissä 1905. Myöhemmin Amerikkaan muuttaneen Elinan syntyperästä ei jostakin syystä kuitenkaan olla yksimielisiä ainakaan Amerikan sukulaisten parissa, sillä siellä Elinaa pidettiin "siskopuolena"... Virkatodistuksen mukaan Elinan vanhemmat ovat Adam ja Wilhelmina Rossi, toiseksi kummiksi on merkitty neito Anna Rossi (sisko). Mitä, jos Elinan äiti olikin Anna...sitä olemme viime aikoina Elinan pojantyttären eli Sandin kanssa mietiskelleet...

Adamin isä oli nykyisen Konneveden Särkisalossa syntynyt Johannes Rossi (1813-1893) ja äiti samalla kylällä syntynyt Eeva Hyvönen (s. 1823). Adam kuului Rossien sukuun sekä isänsä että äitinsä puolelta, sillä Eevan äiti oli Elisabeth Mattsdotter Rossi (s. 1786). Adamilla oli vain kaksi sisarta ja yksi veli. Sisarukset kuolivat ennen Adamia. Ja tiedossa on, että Adam osasi lukea ja kirjoittaa.

Paraikaa selvittelen, olivatko Adam ja Wilhelmina Rossi koko elämänsä ajan tilatonta väkeä vai jotakin muuta. Haluan tietää, mitä tarkoittaa se (muisti)tieto, että "koti meni vasaran alle 1905". Kun perheen kuopus (Elina) vuonna 1905 syntyi "vierasseurakuntalaisena" Helsingissä, merkittiin papereihin Elinan isää koskeva asuinpaikkatieto "Kivimäen kylä, Siistilän kartano Rautalammilla". Oliko Adam aina renki vai aloittiko hän perhe-elämän "Amerikan lähteiden" mukaisesti "hevosen omistajana ja talonpoikana"  -  näitä mietiskelen ja selvittelen, jotta saisin Adamin tarinasta luotettavasti hänen näköisensä.

Näyttää siis siltä, että koska Annan "koti meni vasaran alle", se merkitsi, että perheen oli Waltarin sanoin "painuttava maantielle kodostaan". Vanhin poika Johannes lähti etua Helsinkiin, perässä vanhin tyttö Anna. Jostakin syystä myös Annan äiti Wilhelmina oli Helsingissä ainakin silloin, kun Elina syntymä (29.11.1905) virallisesti merkittiin kirkonkirjoihin. Missä olivat tuona vuonna perheen nuoremmat lapset, Elisa ja Kalle, sitä en vielä tiedä.

No comments:

Post a Comment